- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1421-1422

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotelorakko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1421

sp|, heleänväriset. .Vecfi-io-lajien pyöreät, jopa
suuren nuppineulan pään kokoiset,
heleiinpunai-set tahi valkoiset kuromapahkat erittäin
tavalliset ja joukoissa esiintyviä kuolleilla oksilla.
N. cinnabarina (ks. kuvaliitettä
Kasvitauteja) syksyisin ja keväisin lehtipuillamme
hyvin tavallinen punaisessa kuroma-asteessaan (ks.
myös Homesienet). N. cucurbilula,
vahingollinen havupuille; on niinkuin edellinenkin laji
haava-loinen. Polystigma muodostaa
heleänkel-taisia, kynnenkokoisia täpliä tuomen lehdille.
Claviceps purpurea (ks. Härkä jyvä ja
kuvaliitettä Kasvitauteja), härkä jyvä,
viljalajeissa. Cort/i/ccps-lajit loisivat hyönteisillä.
— 3. Ilystcriaceæ, kotelopullot tummia
palhon-tapaisia. Vaarallisia loisia havupuiden
neulasilla ovat Lophodermium- ja HypodermeIla-\a.jit
(karistetauti). J. I. L.

Kotelorakko ks. Kotelorakkoiset.

Kotelorakkoiset (Pcrisponace<e),
kotelosieni-lahko, jossa itiökotelot ovat kauttaaltaan
suljetun itiöemän (Perithecium) sisässä. Itiöt
vapautuvat vasta itiöemän lahottua. Käsittää 3
heimoa 1. Erysiphaceæ (ks. t. ja kuvaliitettä
Kasvitauteja): — 2. Aspergillaceæ,
mädän-syöjiä (ks. Homesienet), joista muutamat
voivat esiintyä ehdollisina loisinakin. — 3.
Tube-raccce maanalaisia miidänsyöjiä tahi loisia, joilla
on verrattain suuret itiöemät. Keski- ja
Etelä-turocp-issa tärkeitä ravintosieuiä. Tuber
bru-male (Perigordtryffelil. tärkeä vientitavara
Ranskassa. Elaphomyces granulatus,
kangasmaillamme erittäin tavallinen; kullankeltaiset
sienirihmat muodostavat usein sienijuuria
männyn juurien ympärille. J. I. L.

Kotelosienet (Ascomycetes), sieniluokka. jossa
itiölava on muodostunut yki isoluisista
sienirihmojen päistä n. s. itiökotel-lista (ascus),
joiden välissä usein on nesterihmoja ja joiden
sisässä vapaan soluenenemisen kautta syntyy 2,
4. 8, 16. harvoin monta n. s. kotelo-itiötä.
Muutamilla lajeilla syntyvät itiökotelot enemmän
tai vähemmän suoranaisesti soluista, joissa eri
tavalla on tapahtunut siitokseksi selitetty
tumien yhteensulautuminen. Lisäitiömuotoja
(kuromia) esiintyy yleisesti. — K. jaetaan
itiö-koteloja peittävien suojusten mukaan
luonnolli-simmin 4:ään lahkoon: 1. Paljasko t elo
i-set (Gymnoasci), itiökotelot paljaat. 2.
Kotelorakkoiset (Perisporiacecej,
itiökotelo-jen ympärille on muodostunut kauttaaltaan
suljettu suojus 1. rakko. 3. Kotelopulloiset
i Pyrenomycetes), itiökoteloiden ympärille
muodostunut rakko aukeaa lopulta latvassaan
olevan pienen reiän kautta (pullonmuotoinen).
4. Kotelomaljaiset (Discomycetes),
itiö-koteloja ympäröivä suojus lopulta maljamaisesti
aukeava. J. /. L.

Köthen [kiitten], 1. Kasimir v o n K.
(1807-80). vapaaherra, hallitusmies; yliopp. 1822, meni
1826 sotapalvelukseen, oli 1S28 Turkin ja 1831
Puolan sodassa, määrättiin 1840
kenraalikuvernöörin kanslian päälliköksi, oli 1844-46 virkaa
toimittavana. 1846-53 vakinaisena kuvernöörinä
\ iipurin läänissä herättäen jo tällöin huomiota
toimeliaisuudellaan, mutta samalla
mielivaltaisuudellaan: hänen tointaan oli m. m. „Kanava"
ja ..Saima" lehtien lakkauttaminen I1S46): tuli
1851 kenraalimajuriksi ja kutsuttiin 1853 senaat-

1422

tiin kirkollisasiain toimituskunnan päälliköksi,
jossa virassa vaikutti tuntuvasti v:n 1856
koululain sisällykseen; erityisesti oli K:n keksimä
siinä säädetty uusi koulumuoto, siviilikymnaasit,
joissa latinan sijasta oli luettava ranskaa ja
venäjää. Itämaisen sodan aikana K. v:sta 1854 oli
kenraalikuvernöörin apuna sota-asioissa,
varsinkin ruotuväkipataljoonia järjestettäessä; tuli
1855 ruotupataljoonain tarkastajaksi ja 1858
senaattiin vasta perustetun sota-asiain
toimituskunnan päälliköksi. K:n omavaltainen menettely
ruotuväkiasiassa herätti yleistä
tyytymättömyyttä maassa, ja 1859 hän sai eron kaikista
viroistansa. Seuraavat kymmenen vuotta hän
oleskeli Venäjällä; kohosi 1861 kenraaliluutnantiksi
ja kutsuttiin Venäjän johtavan senaatin
jäseneksi. V. 1869 K. nimitettiin yliopiston v. t.
sijaiskansleriksi ja äsken perustetun koulutoimen
ylihallituksen puheenjohtajaksi. Ollen yhtä
toimi-haluinen kuin ennenkin hän piaiv sai sekä
yliopistossa että varsinkin koululaitoksen alalla
aikaan tärkeitä muutoksia. Yliopistossa
muutettiin m. m. entiset määräykset tutkinnoista ja
ylioppilasten oikeuksista. Elok. 8 p. 1872
ilmestynyt uusi koululaki teki venäjän kielen opetuksen
uudelleen pakolliseksi kouluissamme, Helsinkiin
perustettiin uusien kielten opetuksen pohjalle
rakentuva „reaalilyseo", joka tuli olemaan
kouluhallituksen päällikön erityisen valvonnan
alainen, suomalainen normaalilyseo siirrettiin
Helsingistä Hämeenlinnaan, y. m. K:n
koulupolitii-kan tarkoituksena oli ehkäistä suomalaisuuden
pyrintöjä, vahvistaa ruotsinkielisen yläluokan
valta-asemaa Suomessa ja venäjän kielen
opintojen kautta tehdä sille mahdolliseksi hankkia
itselleen vaikutusvaltaa Venäjälläkin. Mutta
hänen toimintansa herätti jälleen levottomuutta
ja vastustusta, joka ilmeni v:n 1872
valtiopäivien kouluanomuksissa; vihdoin hallituskin
huomasi hänet toimiinsa sopimattomaksi, ja 1S74
hän sai eronsa. Tämän jälkeen K. enimmäkseen
oleskeli ulkomailla, Mecklenbursissa.

(J. F.)

2. Carl Axel von K. (s. 1871), vapaah.,
suom. laulaja, laulunopettaja ja säveltäjä, yliopp.
1894. harjoittanut laulu- ja sävellysopintoja
Helsingissä. Roomassa, Pietarissa, Wienissä,
Dresde-nissä, Pariisissa ja Miinehenissä; v:sta 1908
soololaulun opettajana Helsingin
musiikkiopistossa. Säveltänyt yksiäänisiä lauluja
(pianosäestyksellä), kuorolauluja (a cappella ja
orkes-terisäestyksellä), sviitin (orkesterille), „Andante"
(orkesterille), „Till musiken" (orkesterille ja
sekakuorolle), kantaatin Vaasan kaupungin
300-vuotisjuhlaa varten y. m. Antanut
menestyksellä huilukonsertteja kotimaassa ja sen
ulkopuolellakin (Pietarissa, Berliinissä, Pariisissa).
„Finsk musikrevy"n perustajia. O. A-n.

Kotiaresti ks. Kasarmiaresti.

Kotieläimet, yhteisnimi niille eläimille, joita
ihminen huvin tai hyödyn vuoksi luonaan pitää,
elättää ja hoitaa. Ensinmainittu vaikutin ja
sympaattinen tunne lienevätkin perimmäiset syyt
siihen, miksi ihminen alkuaan rupesi eläimiä
kesyttämään (ks. Elinkeinot). On paljon
luonnonkansoja, joitten kaikki kotieläimet
(papukaijat. fregattilinnut. kurpat, apinat, laiskiaiset,
yksinpä eurooppalaisilta saadut kanatkin) ovat
vain leikkikaluja. Vasta vähitellen lienee niiden

Kotelorakko—Kotieläimet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0749.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free