- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1423-1424

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotelorakko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1423

Kotietsintö

1424

hyödylliset ominaisuudet opittu tuntemaan ja
hyväksi käyttämään.

K:iä sanan ahtaammassa merkityksessä ovat
oikeastaan vain ne. jotka ruumiinsakin puolesta
huomattavasti poikkeavat villeistä sukulaisistaan.
— Kaikki k. polveutuvat epäilemättä villeistä
kantamuodoista, vaikka ne pitkäaikaisen
kesv-tyksen kuluessa ovat siihen määrin muuttuneet,
että niiden alkuperä on vaikea jopa
mahdotonkin nykyään määrätä. — Strutsin kesyttämisestä
Etelä-Afrikassa on vasta kulunut n. 40 vuotta,
mutta muuten vain aniharvat k., esim. ankka,
fasaani, helmikana, ovat historiallisella ajalla
joutuneet ihmisen hoidokkaiksi; useimmat on
kesytetty niin varhain, ettei enää varmuudella
voida päättää, missä ja milloin kesytys on
tapahtunut. Jo kivikauden ihmiset pitivät koiraa
kotieläimenä, muinaiset egyptiläiset olivat,
kuten heidän muistomerkeissään olevat kuvat
osoittavat. jo n. 2500 paikkeilla e. Kr. kesyttäneet
aasin, lehmän, lampaan, jotka kaikki
polveutuvat Aasiasta ja jotka varmaankin oli kesytetty
siellä jo melkoista aikaisemmin. Samoihin
aikoihin kuin yllämainitut lienee kissakin
kesytetty Egyptissä. Vanhan-maailman
sivistyskansojen yhteistä vanhaa perua ovat aasi, hevonen
(Homeroksen ajan kreikkalaisilla, egyptiläisillä
n. 1500 e. Kr., assyrialaisilla, kiinalaisilla),
lehmä, vuohi, lammas, sika, kanat
(kukkotaiste-luita muinaisessa Kreikassa). Hyvin vanha
lienee myös eri paikoilla itsenäisesti kehittynyt
mehiläishoito, samoin silkkiperhosen toukan hoito,
joka on vanha kiinal. keksintö. Verrattain
myöhään pantiin Indoneesiassa alulle puhvelin hoito,
mikä sitten antoi aiheen bantengin ja gajaalin sekä
Tibetissä jak-härän kesyttämiseen. Verraten nuori
kotieläin lienee Pohj.-Aasiassa kesytetty
porokin, koska se niin vähän poikkeaa villeistä
sukulaisistaan. — Useimmat k. polveutuvat Aasiasta;
seebu, puhveli, jak-härkä, kameli, kiinal. 1.
intial. sika, eräät hevos- ja koirarodut sekä
kanat ja riikinkukko Keski- ja Etelä-Aasiasta,
vuohi ja eräät lammas- ja aasirodut Länsi- ja
poro Pohjois-Aasiasta. Euroopasta polveutuvat
euroopp. sikarodut, eräät lammasrodut sekä
eräät hevos- ja lehmärodut, Afrikasta kissa,
muutamat koirarodut, yleinen aasi, helmikana,
eräät lammasrodut, Ameriikasta vain kalkkuna
ja laamaeläimet. — Niin pian kufn eläimet
joutuvat ihmisen huostaan ja vapautuvat
olemisen-taistelusta, osoittavat ne melkoista taipumusta
muuntelemiseen: muuttavat väriään (väliin
valkoiseksi, esim. lammas, sika, hanhi), käyvät
kirjaviksi, käheräkarvaisiksi, mikä m. m. saattaa
johtua siitä etteivät enää tarvitse määrättyjä
suojavärejään. Puhumatta kyyhkysestä, joka
kesyssä tilassa on osoittautunut kovin
muuntelevaksi, havaitaan puheenaoleva ominaisuus
monissa kaloissakin, jotka kiinalaisten
lammikoissa ovat muuttaneet väriään (kultakalat),
muotoaan (tiistinpää), eviään (tavattoman
suuret. evät) j. n. e. Mutta on sellaisiakin eläimiä,
jotka vaikeasti kesvttyvät eivätkä sanottavasti
muuta muotoaan (esim. poro).

Satunnaiset muutosilmiöt voidaan jalostuksen
avulla saada pysyviksi. Tämänlaatuisiin
ennätyksiin kuuluvat esim. monien sikarotujen
lihavuus, lammasrotujen hienovillaisuus,
lehmärotu-jen runsasmaitoisuus. [Darwin, „The variation

of animals and plants under domestication"
(1807. 2 nid.); Wilekens, „Grundzüge der
Naturgeschichte der Haustiere" (1880); Otto, ,,Zur
Ge-schichte der ältesten Haustiere" (1890); Hahn,
..Die Haustiere und ihre Beziehungen zur
YVirt-schaft des Menschen" (1896); Keller, ..Die
Abstam-mung der iiltesten Haust." (1902).] U. T. S.

Kotietsintö, toisen, kotirauhan suojeleman
asunnon tarkastus, jonka tarkoituksena on saada
todisteita rikoksesta tai panna omaisuutta
takavarikkoon. Suomen oikeuden mukaan saattaa
kotietsintöä pitää joko yksityinen henkilö taikka
viranomainen. Edelliseen nähden rikoslain
voimaanpanoasetuksen 13 § säätää, että jos joku
syystä pitää epäluuloa taikka tietää, missä
varastettua tai muuta rikoksen kautta häneltä
vietyä tavaraa on, saattaa hän kruununvoudilta
tahi nimismieheltä maalla, tahi maistraatilta,
po-liisikamarilta tahi järjestysmieheltä kaupungissa
pyytää luvan sitä sieltä etsiä. Hänen tulee
silloin ilmoittaa, missä ja millaista hän on
kadottanut, samoinkuin myöskin esittää
pyynnölleen perusteita, niinkuin että epäluulonalainen
on ennen varastanut, taikka että sellaista
kalua on hänellä nähty taikka että hän on sitä
myynyt, taikka että hän piilee ja näyttää asiata
karttavan, taikka että hän on ollut sellaisten
seurassa, joita on aihe siitä rikoksesta syyttää.
Näissä ja muissa samanlaisissa tapauksissa ei
kotietsintöä saa häneltä kieltää, vaan tulee
edellämainitun viranomaisen taikka oikeuden, jos
asia jo en sen käsiteltävänä, antaa hänelle lupa
etsinnön pitämiseen. Etsinnön pyytäjän tulee
sitten ottaa todistajaksi kaksi lautamiestä tahi kaksi
vannotettua kaupungin palvelijaa taikka kaksi
muuta uskottua miestä ja ilmoittaa siellä missä
aikoo etsintöä pitää, naapureille tai isännälle, että
he ovat sinne sanotussa tarkoituksessa tulleet.
Ellei isäntä itse ole kotona, vaan hänen vaimonsa,
taikka, jos hän on naimaton, se, jonka hän on
pannut talouttansa hoitamaan, voidaan
kotietsintö kuitenkin toimittaa. Jos etsittyä ei
tavata, tulee etsinnön pyytäjän näyttää toteen
taikka valallansa vahvistaa, että hän on omansa
kadottanut ja ettei hän ilkeydestä ole etsintöä
pyytänyt. Muulla kuin edellämainitulla tavalla
ei yksityinen omin valloin saa etsintöä pitää;
jos hän sen tekee, rangaistaan häntä kotirauhan
rikkomisesta. -— Viranomaisen oikeudesta pitää
kotietsintöä säätää edellämainitun asetuksen 14 §,
että jos jotakuta todennäköisillä perusteilla
epäillään salahankkeista valtion turvallisuutta vastaan
taikka muusta törkeästä rikoksesta, taikka
pahantekijän kätkemisestä, on keisarin ja
suuriruhtinaan käskynhaltijalla (kuvernöörillä) taikka
kruununvoudilla tahi nimismiehellä maalla taikka
maistraatinjäsenellä, kaupunginviskaalilla tahi
poliisimiehellä kaupungissa oikeus pitää hänen
luonaan kotietsintöä, jos se asian ilmisaamiseksi
on tarpeen. Tässä mainituilla viranomaisilla on
sama oikeus niissä tapauksissa, jolloin
yksityisellä, sen mukaan mitä edellä on sanottu, olisi
kotietsinnön pitoon oikeus. Asioissa, jotka
koskevat väkeväin juomain luvatonta valmistamista,
kuljetusta, varastossa pitoa tahi myymistä, sekä
tulliasioissa voidaan myöskin pitää kotietsintöä,
niinkuin niitä koskevissa asetuksissa erittäin on
säädetty. Jos virkamies pitää kotietsintöä ilman
laillista oikeutta, rangaistaan häntä. A. T.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0750.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free