- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1425-1426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotihartaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1425

Koti hartaus—Kotilot

1426

Kotihartaus, kaikki kodin piirissä harjoitettu
pyrkimys uskonnolliseksi rakennukseksi Jumalan
sanan viljelemisen, rukouksen ja laulun avulla.
Erityisesti sanotaan k:ksi perheen yhteisiä
ju-malanpalvelustilaisuuksia, joihin sen jäsenet
kokoontuvat vahvistaakseen itseään jokapäiväistä
toimintaansa varten maallisessa kutsumuksessa.
K. on uskonpuhdistuksen jälleen oikeuksiinsa
saattaman kristittyjen hengellisen pappeuden
luonnollinen ilmaus, ja sentähden siihen on
protestanttisessa kirkossa aina sekä lainsäädännön
että sielunhoidon kautta kristityltä velvoitettu.
Kun oikeaoppisuuden aikana pelättiin, että k:n
nimessä kokoontuisi suurempia joukkoja ja siten
syntyisi levottomuutta ja hajaannusta
seurakunnissa, koetettiin Ruotsi-Suomessa lainsäädännön
kautta rajoittaa sitä todelliseen perhepiiriin, ks.
Konventikkelipl akaatti. A. J. P-ii.

,,Koti ja yhteiskunta", naisasialehti, joka
ilmestyi 1889-1911 Aleksandra Gripenbergin
toimittamana.

Kotijumalat, perhekulttiin kuuluvia jumalia.
Kotijumalana saattaa olla fetisi tai kuva. jonka
palveleminen rajoittuu yksityiseen perheeseen.
Tätä laatua olivat heprealaisten t e r a f i m.
jotka mainitaan 1 Moos. 31 „, Sam. 1913 y. m.,
ja joita käytettiin oraakkelien saamiseen.
Kreikkalaisilla oli kotijumalia, jotka usein ajateltiin
olevan yhteydessä kotilieden kanssa. Itse
kotiliesi oli myöskin palvonnan esineenä ITestia
jumalattaren nimellä. Roomassa liittyivät
koti-jumalat esi-isien palvelukseen ja niillä oli nimenä
läres ja potates. Keisari Augustus suosi näiden
palvelusta suuresti. E. K-a.

Kotikappalainen. Kirkkolaissa v:lta 1686 oli
aateliston jäsenille myönnetty oikeus pitää omaa
kotisaarnaajaa. Suomen nykyinen kirkkolaki ei
tällaista oikeutta myönnä. E. K-a.

Kotikielen seura, Aug. Ahlqvistin
ehdotuksesta 1876 perustettu ylioppilasyhdistys, jonka
tarkoitus sen sääntöjen mukaan on ,.kerätä ja
selvitellä kaikkea, mikä suomen kielen tuntemista
ja sen kirjallista käytäntöä voi edistää ja siten
myös virittää ja vireillä pitää suomen kielen
tutkimisen halua yliopiston nuorison
keskuudessa". K. s. on m. m. avustanut paikannimien,
kansan merkkipäivätietojen sekä kansankielen
sanakirjan ainesten keräystyötä; se on ollut
osallisena useiden ammattisanastojen (kuten kodin
ja liikesanaston) laatimisessa sekä pohtinut
lukuisia oikeakielisyys- ja
oikeinkirjoituskysymyksiä: vieraskielisille se on toimittanut suomen
kielen oppikursseja ja välittänyt kesäasuntoja
suomalaisiin seutuihin. Seuran toimesta on
syntynyt ..Täydellinen Kalevalan sanasto" (1878) ja
..Kodin sanasto" (1896) sekä kaksi osaa
albumia ..Virittäjä. Kieli- ja kansatieteellisiä
lehtiä" (1883 ja 1886); v:sta 1897 alkaen se on
julkaissut omaa äänenkannattajaa »Virittäjä. Uusi
jakso. Kotikielen seuran aikakauslehti." Seuran
kirjasto sisälsi (1911) n. 500 n:oa. A. K.

Kotikuri ks. Kurittamisoikeus.

Kotilot (Gastropoda 1. Cephalopliora),
nilviäisiin (Mollusca) kuuluva eläinluokka. Ruumiissa
erotetaan pää, sisälmyspussi, jalka, vaippa ja
sen pinnalla kuori. Päässä huomataan
tuntosarvet ja yksinkertaiset, rakkomaiset silmät.
Silmät sijaitsevat tavallisesti tuntosarvien juuressa,
mutta ovat muutamilla lajeilla siirtyneet näi-

den kärkeen. Toisilla ne ovat erityisten
nystyräin päässä, jotka keuhkokot iloilla
muodostavat ikäänkuin
toisen tuntosarviparin.
Jalka on lihakas,
tavallisesti
anturan-tapainen muodostus,
jonka avulla eläin
liikkuu.
Sisälmyspussi, joka
tavallisesti on melkoisen
suuri, on harvoin
tasamukainen,
kaksipuolinen, vaan
useimmin spiraalikiertei-nen. Jota
vanhemmaksi eläin tulee,
sitä useampia
kierteitä sisälmyspus-sissa on, ja
viimeiset ovat aina
edellisiä suuremmat.
Kier-tymisestä siaälmyk-setkin joutuvat
epäjärjestykseen; alkuaan vasemmanpuoleiset osat
häviävät tavallisesti
kokonaan oikeanpuolisten kustannuksella.
Peräaukko joutuu lähelle päätä, sen viereen
avautuu munuaistiehyt tavallisesti parittomasta
munuaisesta. Hermosto, joka on useamman
hermosolmu-l parin ja näitä yhdistävien hermojen muodostama,
kiertyy sekin omituisella tavalla ristiin.
Sydämessä on 1, harvoin 2 eteistä ja kammio. Veri
kiertää osaksi suonissa, osaksi ruumiinontelossa
ja puhdistuu hengityselimissä, jotka ovat
vaippa-ontelossa, vain muutamilla pienillä
kuorettomilla meri-k:lla toimivat iholisäkkeet
hengityseliminä. Useimmilla vedessä elävillä k:lla on
kidukset (kiduskotilot), mutta maalla
elävillä on vaippaontelo muuttunut verisuonista
rikkaaksi keuhkopussiksi (keuhkokotilot).
Suussa on sarveisaineinen yläleuka ja
moniham-painen, viilantapainen kieli. Ruuansulatuskanava
on pitkä ja vahvasti mutkitteleva, siinä tuskin
voidaan erottaa erityistä ruokatorvea,
mahalaukkua ja suolta. Maksa on erittäin iso; se
muodostaa suurimman osan sisälmysjoukkiosta. Vaippa
erittää pinnalleen kalkkikuoren, joka tavallisesti
on kierteinen, kuten sisälmyspussikin, vain
harvoin ilman kierteitä tai puuttuu kokonaan. Kuori
on monimuotoinen ja kaunis, usein hyvin paksu
ja kova; se kasvaa sen mukaan kuin eläinkin.
Siilien k. voivat vaaran uhatessa vetäytyä
suojaan, ja muutamilla lajeilla on sitäpaitsi jalassa
levy, joka kannen tavoin sulkee kuoren suun.
On sekä yksi- että kaksineuvoisia muotoja.
Sukupuolielimet ovat monimutkaiset, varsinkin
kaksineuvoisilla muodoilla. Maalla elävät k. panevat
suuret, kovakuoriset munansa kosteaan
maahan. Useimmilla vesi-k:lla on muodonvaihdos.
Toukalla on purjemainen elin (velum), jolla se ui
veden pinnalla, jalka on vielä heikosti kehittynyt.
— Useimmat k. elävät vedessä, varsinkin meressä;
maalla elävät vain muutamat keuhko-k. Monet
käyttävät ravinnokseen eläimellisiä aineita, toiset
yksinomaan kasviaineita. K. jaetaan seuraaviin
lahkoihin: takakiduksiset (Opistliobran-

Keuhkokotilon sisälmykset.
a suoliaukko. d suoli, ei munan
valkuais rau h an en, f
liniaraulia-set, fl piiska (flagellum), fu jalka.
fi aivosoluni. Ii sydämen etehlnen,
I maksa, lu keuhkon
hiussuoni-verkko. ’ ni vatsa, « munuainen,
p urospuolinen sukuelin, ps
nuoli-pussi, r siemensäiliti, s nielu,
sp sylkirauhanen, u yhteistiehvt.
v vagina, rd siementiehyt, z
hermafrodiitti rauhanen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0751.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free