- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1431-1432

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotiseutututkimus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1431

Kotiteollisuus

1432

riskillään myyden tuotteensa joko kulkukaupassa
tai johonkin suureen kauppaliikkeeseen
(makasiiniin).

Kustannusjärjestelmällinen k. 011 tätä nykyä
ulkomailla hyvin huonossa huudossa kurjien
tvö-olojensa ja k:ta harjoittavan työväen avuttoman
tilan tähden. Työläisten vuositulot vaihtelevat
suuresti, mutta keskimäärin ne tavallisesti
nousevat vain eksistenssiminimin tasalle, usein ne
ovat sen alapuolella. Palkkain polkeminen,
niiden vähentäminen pienten virheiden johdosta ja
tavaroilla maksaminen 011 hyvin yleistä. Liian
pieniä tuloja koetetaan lisätä ylenmääräisellä
työajan pitentämisellä. yötyöllä ja sunnuntaityöllä.
Kun työhuoneita samalla käytetään asuin-,
makuu- ja keittiöhuoneina. on jo tästäkin
seurauksena terveydellisiä vaaroja, joille varsinkin
puutteellisesti ravitut ja liialla työllä rasitetut
lapset ovat alttiita. Kaikenlaiset taudit, varsinkin
tuberkuloosi, raivoavatkin se n vuoksi tässä
työväen luokassa, jossa selvästi näkyy henkisen ja
ruumiillisen rappeutumisen merkit. Sanalla
sanoen. kustannusjärjestelmiillisessä k:ssa työväen
riistäminen esiintyy pahimmassa muodossaan,
siinä, jota sanotaan siceating- ihioitus-)
järjestelmäksi. — Kotityöläisten vaikea asema johtuu
ensinnäkin kustantajan ja kotiteollisuuden
harjoittajan välisestä pääoman jaosta, siitä että
kustantaja tavallisesti toimii vain liikkuvalla
pääomalla, kuu k:n harjoittajan puolestaan on
hankittava työkalut ja työpaikka, joten suurin osa
liikeriskiä joutuu hänen niskoillensa. Toiseksi
siitä, että yksi tai useampi välittäjä erottaa k:n
harjoittajan hänen tuotteittensa kuluttajista,
joten hän ei voi ensinkään vaikuttaa tuotteittensa
markkinoihin ja hintoihin. Erittäin
epäedullisesti vaikuttaa myöskin työläisten kesken
vallitseva kilpailu siinä tapauksessa, että toiset
työläiset saavat koko toimeentulonsa k:sta, kun taas
toiset harjoittavat sitä vain sivuansionaan.
Sitäpaitsi työsuhteen lyhytaikaisuus, työläisten
erilainen asema ja useiden työläisten luonnollinen
heikkous (kotityöläisten joukossa ovat
vanhimmat ja nuorimmat ikäluokat sekä naiset
lukuisasti edustettuina) estää k:n harjoittajia
liittymästä ammattiyhdistyksiksi ja siten yhteisesti
valvomasta etujansa.

Kustannusjärjestelmällinen k. sai alkunsa jo
keskiajan lopulla ja oli se muoto, missä
uudenaikainen kapitalismi (ks. t.) ensin pääsi
tunkeutumaan teollisuuden alalle. Kun koneita
käyttävä tehdasteollisuus alkoi kehittyä 18:nnen
vuosis. lopulla, näytti siltä, kuin k:n päivät
olisivat luetut. Mutta se ei sittenkään hävinnyt
täydellisesti, ja viime aikoina se on pyrkinyt
jälleen elpymään, vieläpä leviämään uusille aloille
suurkaupungeissa. Tämä seikka saa pääasiassa
selityksensä siitä, että kustannusjärjestelmä on
yrittäjälle edullisempi kuin tehdasjärjestelmä,
silloin kun on kysymys monilajisista tavaroista,
joiden kysyntä vaihtelee nopeasti.
Kustannus-järjestelmä tekee näet yrittäjälle mahdolliseksi
harjoittaa liikettä ilman seisovaa pääomaa ja
mitä pienimmillä yleisillä kustannuksilla,
liikettä kun voi joka hetki ilman sanottavaa
kustannusta ja tappiota mielin määrin laajentaa,
supistaa tai kokonaan lakkauttaa. Mutta
palautuminen tehdasjärjestelmästä
kustannusjärjes-telmään johtuu varmaan osaksi siitäkin, ettei

ammattiyhdistysliike ole saanut jalansijaa
kotityöläisten keskuudessa ja ettei
työviiensuojelus-lainsäiidäntöä ole yleensä sovellettu k:een.
Pisimmälle on k:n työntekijäin suojelemisessa
menty Uudessa-Seelannissa ja Austraaliassa, jossa
sovinto- ja palkkalautakunnat ovat m. m.
määränneet k:ssakin noudatettaviksi
minimipalkka-tariffeja. J. F.

Ihanteellisimpana, joskin monasti vain
harvemmin asutuissa, etupäässä vuoristoseuduissa,
tavataan eri maissa (esim. Irlannissa,
Skotlannissa, Islannissa, Balkanin niemimaalla.
Itävallan vuoristossa. Böömissä, Sisä-Venäjällä ja
Skandinaaviassa) vielä jonkun verran semmoista
k:ta. jonka harjoittajat, omaten omassa
ympäristössään riittävästi tarvittavia raaka-aineita ja
perinnäistä taitoa valmistaa heimonsa vanhaan
kulttuuriin perustuvia tuotteita, ovat sekä
valmistajina että kauppaajina säilyttäneet
itsenäisen aseman. Xe monet voittamattomilta
näyttäneet epäkohdat, jotka 1800-luvulla alkoivat
kerätä niin paljon kurjuutta suurtuotannon alalla,
aiheuttivat useita yhteiskuntaolojen tutkijoita
kiinnittämään huomiota tämmöiseen syrjässä
säilyneeseen k.-tuotantoon. Tukemalla rauhallisissa
maaseutuoloissa omillaan tyydyttävästi
toimeentulevia käsiteollisuuden harjoittajia, tahdottiin
pysyttää heitä kotiseuduillaan, ettei väestön yhä
monilukuisempi kaupunkeihin ja
tehdasyhdys-kuntiin kasaantuminen tarpeettomasti kasvaisi.
Sen jälkeen kuin varsinkin englantilaiset
Ruskin ja Morris ryhtyivät selvittämään
käsiteollisen työn sielullisesti kehittäviä puolia
vastakohtana yksipuoliselle tehtaissa työskentelylle,
on aate itsenäisen k:n elvyttämisestä ja
tukemisesta saanut rinnan kotityöläisten
ammatti-suojeluksen kanssa jalansijaa kaikissa
sivistysmaissa. — Niin tuntuvasti kuin käsiteollinen
työskentely kodin tarpeiksi suurissa
teollisuusmaissa onkin vuosi vuodelta häipynyt vähiin,
on sitä kumminkin varsinkin
maanviljelysval-tioissa. kuten esim. Venäjällä ja Pohjoismaissa,
yleisesti tavattavissa. Ulkomaalaiset
yhteiskuntatalouden tutkijat eivät kuitenkaan käsittele tätä
käsiteollisuutta varsinaisen k:n yhteydessä.

Suomi. Xiin paljon kuin syrjäinen maamme
on saanut teollisellakin alalla vaikutteita
suuresta maailmasta, ovat k.-olomme kuitenkin
monessa suhteessa vielä säilyttäneet vanhaa
alkuperäisyyttään. varsinkin maamme syrjäisen
aseman ja harvan asutuksen takia.

Käsityöt kotitarpeiksi, k:n
alkuperäisin muoto ja edelleen monissa osissa maata
yleiseen tavattavissa, luetaan meillä syystä
yhdeksi lajiksi k :ta. Sikäli kuin tehtaan
valmisteet ovat tulleet yleisemmiksi ja halvemmiksi,
on kotoinen kiisityönteko kuitenkin, varsinkin
vilkkaammilta liikeseuduilta, jäänyt yhä
vähemmäksi. Kun näin harvaan asutussa maassa
kuitenkin eritoten maanviljelys- ja talouslaitteitten
kunnossapitoon tarvitaan oman talonväen apua,
on kansan yleistä käsityötaitoa syystä koetettu
I edelleen ylläpitää.

Kauppa-k:ksi luetaan meillä erotuksena
edellisestä se kotikäsitvö, jonka tuotanto menee
yli omien tarpeitten. Erotukseksi
ammattikäsi-työstä ja pienteollisuudesta luetaan k:ksi
säännönmukaisesti kuitenkin vain se teollinen
tuotanto. joka tapahtuu, kuten elinkeinoasetuksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0754.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free