- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1433-1434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotiteollisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1431

Kotiteollisuus

1433

5 §:ssä sanotaan, ,.ilman muita työ-apulaisia
kuin vaimoa ja holhonalaisia lapsia". Samassa
suhteessa kuin tehdasteollisuus on maassamme
kasvanut, on kauppa-k. viiluin kerrassaan
pienentynyt ja syystakin kadottanut entistä yleistä
merkitystään kansamme taloudessa. Missä on
oivallettu luopua yksistään mekaanisesti
suoritettavasta työstä ja keskittää valmistus
laitteisiin. jotka vaativat huolellisempaa raaka-aineen
käsittelyä sekä yksilöllisiä, varsinkin
kansallisia muotoja, siellä on elinkeinollinenkin k.
kuitenkin säilynyt niin tuottavana, että sillä on
jatkuva olemisen-oikeutuksensa. Kun täten
monet alat k:ta ovat osoittautuneet taloudellisesti
kannattaviksi, on niitä ylläpitämällä tahdottu
vaikuttaa sopivan talviansion saantia varsinkin
maaseutumme tilattomalle väestölle. K:n
harjoittajat maaseudullamme ovat suurimmalta osaltaan
luettavat kuuluviksi semmoisiin, jotka tähän
tuotantoon nähden toimivat kaikin puolin
itsenäisinä. Kustanuusjärjestelmällistä k:ta esiintyy
etupäässä vain muutamilla alempana erikseen
mainittavilla aloilla. Vaivaishoidon tarkastajan
1903 keräämän tilaston mukaan harjoitti siihen
aikaan maaseudulla 57,000 henkeä kauppa-krta.
— Se laji kotityötä, mitä viime vuosina on
alkanut yhä enemmän ilmetä suuremmissa
kaupungeissamme, erityisesti vaatetusteollisuuden
alalla, on paremmin kuin maaseudun k.
luettava ulkomailla yleisimpänä tavattavaan
kus-tannusjärjestelmälliseen k:een. Samassa suhteessa
ovat työolotkin tällä alalla yleensä vähemmän
kehuttavia. Kotityöläisten lukumäärä
kaupungeissamme oli alustavasta tutkimuksesta päättäen
1908 ainakin 2,000. Päiväpalkka vaihtelee Smk.
0:40-6:— sekä viikkoansio sillä kaupalla [-t}’ös-kenteleville-] {+t}’ös-
kenteleville+} Smk. 3:–18:—.

Naisten töistä maaseudulla on kehruu
vanhimpia, mutta nykyään kauppatavaraksi enää
mitä huonoimmin kannattavaa. Samaa voi sanoa
sukanneulomisesta (kutomisesta): eräissä
Länsi-Suomen pitäjissä se on kuitenkin vielä varsin
yleistä. Kankaankudontaa harjoittavat lukuisat
naiset useilla paikkakunnilla, kuten esim.
Porvoossa, Paraisissa, Pieksämäellä, Kuopion
seuduilla, Kauhavalla, Lapualla, Vähässäkvrössii ja
Kruunupyyssä ainoana elinkeinonaan;
kansanomaisten peitteitten ja varsinkin uutimien
kudonta on osoittautunut kannattavimmaksi.
Varsinkaan kauppa-k :na ei ompelu maassamme ole
hyvällä kannalla. Pitsiennypläystä harjoitetaan
etupäässä vain Raumalla ja Orimattilassa,
nau-hain kudontaa Orimattilassa ja varsinkin eräissä
Pohjanmaan pitäjissä, osaksi myös
Etelä-Karjalassa. Vaatenappeja tehdään vielä Satakunnassa,
kalanpyydyksiä yhdessä miesten kera varsinkin
meren rantamilla. Eräisiin alempana
lueteltuihin miestentöihin ottavat naiset myös osaa.
Naisten ansio k.-työstä vaihtelee maaseudulla
Smk. —:40-4 :—ään. — Naisten työn alalla
tavataan kustannusjärjestelmää etupäässä vain
kudonnan alalla, ja tätä jonkun verran kaikissa
ylempänä luetelluissa pitäjissä.
Vakiintuneim-pana tavataan tämmöinen järjestelmä Porvoon
ja Pieksämäen pitäjissä, missä näitä olosuhteita
on myöskin tilastollisesti tutkittu. Porvoossa
nousi 1906 45 itsenäisen kutojan vuotuinen
tuotanto 11,601 markkaan, teettäjille
työskenteleväin 165 kutojan 143.414 mk:aan. Pieksämäellä

olivat vastaavat luvut sam. v. 43 ja 5,341 mk.,
sekä 70 ja 11,813 mk. Kummassakin pitäjässä
osoittautui itsenäisten kutojain ansio
suuremmaksi tehden edellisessä pitäjässä Smk.—:66-3:52
jälkimäisessä 1:86-3:50, jota vastoin teettäjille
kutojain vastaavat ansiot olivat Smk. —:49-2:20
ja 1:30-2:50, kun työpäivä on’ laskettu
10-tun-tiseksi.

Miesten töistä on varsinkin
puuesineit-ten valmistus supistunut pienempään kuin
metsärikkaassa maassamme olisi suotavaa. Lusikoita,
kauhoja, kalalautoja y. m. talouskapineita
valmistetaan etupäässä vain Pohjanmaalla ja
Satakunnassa, puuastioita Säkkijärvellä, Laihialla ja
Isollajoella. Pärevasujen valmistaminen on viime
vuosina päässyt jonkun verran elpymään eri
osissa maata. Tuohityö on saatettu uuteen
kukoistukseen Keski-Suomessa. Juurivasuja
valmistetaan vain harvoilla syrjäseuduilla, etupäässä
Keski-Pohjaumaalla. Pajuvasut ja
pajuhuone-kalut samoinkuin harjojenkin valmistaminen on
koetettu varata etupäässä sokeain ansiotyöksi.
Tavallisista huonekaluista ovat kuuluisimpia
Satakunnan keinutuolit sekä Jurvan ja
Maalah-den sekalaiset huonekalut. Monissa muissakin
pitäjissä useat elävät yksinomaan tiiliä työllä;
kun valmisteitten kuosi ja kestävyys ei yleensä
ole ollut kehuttava, on ansiokin jäänyt
kesku-laiseksi. Veneitä valmistetaan varsinkin
Etelä-Suomen saaristossa, Laatokan, Saimaan ja
Päijänteen vesistöillä. Suksien valmistaminen on
vuosi vuodelta edistynyt ja muodostunut yhä
tuottavammaksi. Tunnetuimpia saantipaikkoja
ovat Kajaanin. Oulun ja viime vuosina myöskin
Jyväskylän seudut. Vempeleitä (luokkeja)
tehdään varsinkin Kurkijoella ja Mikkeliu pitäjissä,
länkiä Kuortaneella ja Lehtimäellä. A jokalutyöon
osoittautunut k:na erittäin sopivaksi ja
tuottavaksi; suurimpia keskuksia tällä alalla ovat
Valkjärvi. Kurikka ja Tuulos. Maanviljelystyökaluja
valmistetaan vain hajallaan siellä täällä.
Puukkojen teko on edelleen huomatuinta Kauhavalla,
valutyöt Nurmossa ja peltityöt. Vähässäkyrössä.
Nahkatöistä on mainittava rukkasien ja
tupakka-pussien valmistus Rantasalmella ja Kokkolan
ympäristöllä; pieksusaappaitten Kankaanpäässä.
Härmässä ja Sotkamossa. Huopakenkiä tehdään
etupäässä eräissä Keski- ja Pohjois-Karjalan
pitäjissä. Sarvityöt ovat säilyneet edelleen
varsinkin Satakunnassa. Leikkikaluja on alettu
valmistaa etenkin Porvoossa. Porissa, Turussa ja
Jalasjärvellä. Saviastioita tehdään
Etelä-Suo-messa ja Satakunnassa, mutta varsinkin
Kaak-kois-Karjalassa. Kiviesineistä on mainittava
Längelmäen ja Kontiolahden kovasimet sekä
Kajaanin puolen vuolukivi-esineet. Miesten
työalalla on kustannusjärjestelmä selvemmin
huomattavissa Vähänkyrön peltityön valmistuksessa.
Tässä pitäjässä oli 1909 itsenäisiä tekijöitä S9
ja heidän puhdas vuosi-ansionsa 766 mk.
tekijää kohden sekä 103 teettäjille työskentelijää ja
heillä 740 mk:n puhdas vuosiansio.
Tavallisimmissa töissä edelliset ansaitsevat päivässä
keskimäärin Smk. 2:51, jälkimäiset 2:33. Puukkojen
valmistus Kauhavalla sekä rukkasien,
tupakka-pussien ja piippujen teettäminen Rantasalmella
tapahtuu myös miltei kauttaaltaan työnantajien
välityksellä, mutta yleispätevää tilastoa näitten
pitäjien kaikista tekijöistä toistaiseksi ei ole

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0755.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free