- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1435-1436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotiteollisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1435

Kotiteollisuuskoulut—Kotka

1436

olemassa. Kauppa-k:ta harjoittavain miesten
työansiot pysyttelevät tavallisesti 1-3 mk:n
vä-lillii, mutta moniailla työaloilla saattaa ansio
usein nousta 3:—8:— mk:aan.

Yhdistykset: K:n kaikenpuolisesta
.niistämisestä ovat aikaisimmiu pitäneet huolta
maanviljelysseurat. V: n 1906 jälkeen ou näitten
ali-osastoiksi muodostettu kotiteollisuusylidistyksiä,
joita nykyään on seuraavat, lueteltuina siinä
järjestyksessä. kuin ovat syntyneet: Itä-Karjalan
(Sortavala). Etelä-Polijanmaan (Seinäjoki|,
Lou-nais-Suomen (Turku). Oulun läänin Oulu).
Perä-Pohjolan (Tornio), Viipurin läänin (Viipuri),
Mikkelin läänin iMikkelii. Kuopion läänin
(Kuopio). Kajaanin (Kajaani), Itä-Hämeen (Lahti),
Pohjois-Karjalan (Joensuin ja
Satakunnan-Hämeen k.-yhdistys (Tampere). Paitsi näitä
yhdistyksiä toimivat k:n hyväksi Suomen yleinen
käsiteollisuusyhdistys, Suomen käsityön ystävät
ja Suomen käsityönopettajain liitto, joilla
kaikilla on kotipaikkana Helsinki.

Kotiteollisuuskouluja on naisille
sekä miehille ja ne ovat valtion sekä kuntien ja
yksityisten yhteisesti kannattamia. Naiskouluja
oli v. 1910 56, mieskouluja 50. Edellisissä oli
opettajia 95, oppilaita 1,251. jälkimäisissä
opettajia 71. oppii. 640. Osa näistä siirtyy vuosittain
ja lyliemmi lläkin väliajoilla pitäjästä toiseen,
muut ovat paikallisia. Opetus on sekä
käytännöllistä että tietopuolista. Naiskouluissa
käsittää käytännöllinen työ etupäässä kudontaa ja
ompelua, mieskouluissa puu- ja rautasepän työtä
sekä maalausta. — Näyttelyjen avulla, joita
valtio vuosittain avustaa, saatetaan koulujen ja
yksityisten työn tulokset aika-ajoin yleisön
arvosteltaviksi. Helsingissä on myös alkua
koti-teollisuusmuseoon.

Kaupanteko on yleensä vielä
puutteellisella kannalla. Aivan yleistä on, että tekijä itse
käy tuotteitaan myyskentelemässä. Erityisiä
kulkukauppiaita on kuitenkin mvös k:ta varten.
Markkinat muodostavat vielä vilkkaimman
myyntitilaisuuden, mutta eivät ole omiaan
tavaraa kunnollisena säilyttämään. K.-tuotteiden
saattamiseksi yleisölle entistään parempina on
yksityisten ja yhdistysten puolesta perustettu
erikoisia k.-kauppoja. Tämmöisiä on nykyään
Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Mikkelissä,
Kuopiossa. Jyväskylässä, Tampereella ja
Vaasassa. V. 1911 perustettiin Helsingissä sijaitseva
k:n keskuskauppa ..Pirtti". —
Kotiteollisuustuot-teitten vuosimyynti maassamme voidaan arvioida
muutamiksi miljooniksi markoiksi;
edellämainittujen kauppojen myyntimäärä toistaiseksi vain
n. 300,000 mk. Ulkomaille viedään etupäässä
ajokaluja, kovasimia, suksia, pieksuja ja puukkoja
yhteensä ’/j milj. mk:n arvosta. Suomeen tuodaan
ulkolaisia k.-tuotteita, ommellut vaatteet niihin
luettuina, vuosittain n. 10 milj. mk:n arvosta.

Valtion tarkastus. K.-koulujen
valvomista ja muuta k:n edistämistä varten on v:sta
1908 ollut asetettuna erikoinen k:n tarkastaja,
jolla on toimistonsa Helsingissä. Tällä
virkailijalla on apulaisinaan eri osissa maata toimivain
k.-yhdistysten sihteerit, osaksi naisia, osaksi
miehiä, jotka, valtion palkkaamina hekin, tekevät
kukin alueellaan samanlaista neuvontatyötä, mikä
k:n tarkastajalla on koko maahan nähden
osallaan. L. Sinen.

Kotiteollisuuskoulut ks. Kotiteollisuus.

Kotivarkaus ks. P e s ä n k a v a 1 1 u s.

Kotivarpunen ks. Varpusen suku.

Kotivartioväki, hallitsijan (ruhtinaan)
palvelukseen asetetut joukot.

Kotka. Mytologiassa k. usein tarkoittaa
aurinkoa, on monesti jumalain ilmestysmuotona tai
vertauskuvana, myös heidän sanansaattajansa,
esim. kreikkalaisessa mytologiassa Zeus jumalan.
Kristillisessä symboliikassa k. on evankelista
Johanneksen attribuutti. Voitollisen voiman
vertauskuvana k:sta tuli myös maallisen vallan
vertauskuva. Jo muinaispersialaisilla k. oli
hallitsijan vallan merkkinä, samalla tavalla sitä
käyttivät Aleksanteri Suuri, diadokit. Rooman
ja Bysantiouin keisarit. Roomalaisten legioonain
sotamerkiksi k:n otti ensinnä käytäntöön
Marius (104 e. Kr.). — Myöhempinäkin aikoina
useat hallitsijat sekä aateliset, ritarikunnat ja
kaupungit käyttivät k:aa vaakunanaan.
Saksa-lais-roomalaisen valtakunnan merkkinä k.
(kenties Kaarle Suuren ensinnä käyttämänä) oli
alkuaan yksipäinen, kaksoiskotka tavataan
ensikerran Ludvik Baierilaisen lyöttämässä rahassa
1325, pysyväisesti vaakunana v:sta 1433.
Valtakunnan hajoamisen jälkeen 1806 Itävalta
omaksui sen. Nykyisen Saksan valtakunnan k. 011
yksipäinen. Venäjä lainasi Iivana Vasiljevitsin
aikana (1472) kaksoiskotkan bysanttilaisilta
keisareilta. Ranskassa Napoleon I teki k:n
keisarikunnan vertauskuvaksi ja sotamerkiksi; sitä
käytti myös Napoleon III. K. oli m. m.
vaakunana Puolan kuningaskunnalla (Valkoinen k.)
ja edelleen Ameriikan Yhdysvalloilla y. m. —
Heraldiikassa k. aina kuvataan tyyliteltynä s. o.
määrättyjen sääntöjen mukaan ja enemmän tai
vähemmän luonnosta poikkeavaksi, esim. ruumis
on suorana, eteenpäin käännettynä, siivet ja
jalat levällään, pää (tai päät) sivulle käännettynä
j. n. e. ks. myös Kotkat. G. R.

Kotka (Aquila), kaunis tähtikuvio pohjoisella
taivaanpallopuoliskolla linnunradan kohdalla,
Joutsenen ja Lyyrvn tähtikuvioista etelään,
Suomessa korkeimmillaan näkyvissä iltataivaalla
etelässä loppupuolella kesää ja syksyllä. K:ssa
huomaa kolme suorassa viivassa olevaa tähteä,
ß, a ja y. Tähti a Aquilæ (Altair tai Atair)
on ensimäistä suuruutta oleva optillinen
kaksoistähti, jonka parallaksi on 0", 232. Likellä tähteä
X Aquilæ on linnunradassa rikas tähtiryhmä
So-bieskyn kilpi. 77. R.

Kotka, kaupunki Kymijoen itäisimmän
haaran suulla, Viipurin lääniin kuuluvassa osassa
Uuttamaata, 60° 25’ pohj.
lev. ja 27° 3’ it. pit.
Greenw. Kaupunki on
kallioisella
kivikkosaa-rella, jonka kapea
Kivi-salmi erottaa
suuremmasta Hovinsaaresta, joka
jää Kymijoen Huuman
ja Langin haarojen
väliin. Eteläpuoli
Hovinsaarta n. 6 km:n
pituudelta kuuluu
kaupun-i gille. Kaupungin
alueeseen, joka on 8,i» km2,
kuuluu vielä joukko pienempiä saaria ja
ka-i reja sekä laaja vesialue näiden ympärillä. Suu-

Kotkan vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0756.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free