- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1439-1440

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1437

Kotka

1439

ten. maa-alueiden arvo (1910) Smk. 3.3T4.300:—
I ja velat Smk. 1.717,963:37. Kaupungin
rahastot: Aleksanteri II:n stipendirahasto
10,000 mk., käsityökoulun rahasto 35,000 mk.
ja Kotkan höyrysahan työmiesten
sairasapu-rahasto 14.000 mk.

Suurimmat puutavaran viejät ovat o.y. W.
Gutzeit & C:o (ks. t.; vuotuinen vienti n. 50,000
stan-derttia. 18.000 ton. selluloosaa) ja Halla o.-v.
(ks. t.: 40,000 standerttia, 9.000 ton. selluloosaa;
iso tiilitehdas). Viipurilaisella Hackman & C:olla
on Sunilan saha (15,000 standerttia).
Lähistöllä olevasta Karhulan tehdasalueesta ks.
Kai-h u 1 a. Muista tehdaslaitoksista on mainittava
Kotkan rautayhtiön konepaja ja sähkötehdas.
Kotkan selluloosatehdas (10,000 ton.), liitutehdas,
sokeritehdas, oluttehdas. Satamakaupunkinaan
käyttävät Kotkaa Kotkan-Kajaanin ratavarsilla
olevat tehtaat, joista suurimmat: Inkeroisten,
Myllykosken, Kymin, Kuusan, Voikan,
Kajaanin tehtaat ja Suomen paperiyhdistys. — K:n
tullitulot 1910 tekivät 1,096,599 mk. (1901
527.888 mk., 1905 853.605 mk.), satamassa
käyneiden laivojen lukumäärä 771. yhteensä 363.389
rek.-tonnia. Tuonti teki 1910 8,718,072 mk.
(1901 3.693,660 mk., 1905 5,688,843 mk.),
vienti 30,421,724 mk. (1901 15.562,768, 1905
19.525,214 mk.), päävientitavaroita puutavarat
566,290 m* (1901 453.856 m’, 1905 513,606 mJ).
puumassa y. m. 59,158 ton. (1901 9,589, 1905
31.771 ton.). Kotkan rautatie-aseman tulot
tekivät 1910 Smk. 713,823:08 (1905 Smk. 472,605:71,
1908 Smk. 772,468:60); asemalle saapui
puutavaroita (hirsiä, lautoja, halkoja j. n. e.) 44.604
ton. ja paperiteollisuuden tuotteita 19,541 ton.

Kaupungilla on satamastaan liikenne- ja
tuu-laakimaksuja ollut: 1909 Smk. 238.833. 1910
Smk. 302.038. Nyt kun Keski- ja Itä-Suomen
pahvin, paperin ja puumassan vienti on
keskitetty Kotkaan, nousevat vastaavat tulot
melkolailla. Kaupungilla on kerta viikossa
säännöllinen laivayhteys Lyypekkiin ja (2 kertaa
kuukaudessa) Hampuriin, sekä pitkin rannikkoa
Viipuriin ja Vaasaan ja niiden välisatamiin.
K:n laivarekisterissä on 106 purjealusta (8,289
rek.-ton.), 14 höyryalusta (376 rek.-ton.), yleensä
pieniä aluksia (ainoastaan yksi suurempi
purjelaiva ja 5 kaljaasia, yhteensä 2.004 rek.-tonnia).
Seuraavilla valloilla on edustajia: Alankomailla.
Englannilla, Espanjalla. Norjalla. Ruotsilla,
Saksalla ja Tanskalla varakonsulit, Ranskalla
kon-suliasiamies. P a n k i n k o n t t o r e j a: Suomen
pankilla. Kansallisosakepankilla, Pohjoismaiden

Satama.

sahatun puutavaran lastausta varten on saaren
pohjois- ja koillispuolella oleva avara
merenlahti, joka rajoittuu Hietasen, Pyötisen ja
Hallan saariin. Satama on merenkululle avoinna
keskimäärin 10 kuukautta vuodessa (osaksi
jäänmurtajan avulla) : jääesteiden takia
suljettuna vain tammi—maaliskuussa. Entisaikaan,
jolloin miutavaran kuljetus toimitettiin
purjelaivoilla, oli siellä

toistakin Sataa
alusta. Nykyisin
siellä näkee
harvoin enemmän kuin
10-20 höyryä.
Saaren länsipuolella
Langin haaran suu-1
lahti, joka lännessä
rajoittuu Mussalon
saariin, on
senjiil-keen kuin
keisarillinen kalamaja
Langinkosken
partaalle rakennettiin,
alkanut muodostua
sota-aluksien
ankkuripaikaksi. Tätäkin n. s.
keisari-satauiaa on
vakavasti ajateltu
kauppasatamaksi. Mutta
. toistaiseksi se ei
I vielä ole tarpeen
I vaatima.
Kaupun-’ gilla on vielä
suojattuja, laajoja
vesialueita
Kymijoen suuhun muodostuneissa lahdissa ja saarien
rantamilla ja salmissa. Sahakaupungin liike
tarvitsee niitä tukkieuvarastopaikoiksi. Ne eivät
enää moneen aikaan ole riittäneet. Sahaliikkeen
alkuaikoina 1870-80-luvuilla uitettiin Kymijoesta
1-2 milj., nykyisin n. 4 milj. tukkia. Tämän
lisäksi tuodaan vielä suuret määrät meritse eri
puolilta Suomenlahden rantamilta.

Kaupungin tulot: 1909 Smk. 1,589,185:—,
niistä taksoittamalla Smk. 330,000:—; 1910
1,514.859:—, niistä taksoittamalla Smk. 350,000:—.
Tärkeimmät menoerät (1911): korkoihin
105,000 mk., virastot 281.000 mk., koulul 185,000
mk., erilaiset kunnan työt 155,000 mk.,
uutis-raki-nnuk-et 207,000 mk.

Kaupungin omaisuus, tonttien, rakennus-

Sahkutehdas.

Kotkan kirkko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0758.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free