- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1441-1442

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotkakala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1411

Kotkakala — Kotkan selluloosatehdas

1442

pankilla. Yhdyspankilla, sitäpaitsi säästöpankki
(talletukset 1910: 252,000 mk.). Telefoni 11a
330 tilaajaa.

Kouluja (1910): kansakoulu (per. 1880,
1,083 oppii., 30 opett.) ; kauppakoulu (64 oppii.,
9 opett.), kauppaopisto (34 oppii.); suom.
yhteiskoulu iv:sta 18S4 2-luokkaiuen ja-kielinen
alkeiskoulu; v:sta 1S96 5-luokkainen suom. yhteiskoulu,
1899 laajennettu S-luokkaiseksi; oppii. 229, 14
opett.); ruots. yhteiskoulu (144 oppii.. 12 opett.);
poikien ammattikoulu, alempi käsityöläiskoulu,
ven. kansakoulu, iltakoulu, käsityökoulu,
työväenopisto, K:n esiseminaari. Kaupungin
kirjastossa on 2,390 suom., 1.450 ruots. nidosta.
K:ssa ilmestyy 4 sanomalehteä (»Eteenpäin";
»Etelä-Suomi", »Kotka Nyheter" ja »Kymin
Laakso").

Asukasoloja kuvaavat seur. numerot:

manttaalikirjojen
mukaan

ki rkunkirjnjen
mukaan

Tvuväentalo.

1901 5,857 6,100

.. 1906 6,654 7,795

..1911 8,725 9,947

Mutta todellinen määrä on hyvinkin
kahdeu-vertainen, sillä kaupungin tarjoomia etuja
naut-é tivat yllä luetel-

lut tehtaat, joista
moni kuuluu vielä
Kymin pitäjään.
Suuri osa
kaupungissa toimivista tehtaalaisista
asuu lähisaarilla.

[-Yhdistyksiä:-]

{+Yhdistyk-
siä:+} raittiusseura
..Kotka yhdistys",
puolueyhdistykset,
voimisteluseurat
..Into" ja »Riento", I\:n kauppaseura. K:n
käsi-työ- ja tehdasyhdistys. Musiikin ystäväin
yhdistys. — Sairashuoneolot ovat vielä perin
alkuperäisellä kannalla. Sairaaloita: yleinen
sairaala, synnytyslaitos, kulkutautisairaala.
Kunnan palveluksessa on kaksi lääkäriä.

Historia. Kotka on kaupunkiemme
joukossa nuorimpia. Sai meri- ja tapulikaupungin
oikeudet keis. kirjeellä 21 p. toukok. 1878. Se
on syntynyt meidän päiviemme liike-elämän,
lähinnä puuliikkeen vaatimuksesta. Vanhempana
aikana ei seutu näytä olleen missään erityisessä
huomiossa. Kymijoen suuhaarat ovat siksi
koskisia, ettei laivaliike aikaisemmin voinut tulla
kysymykseen. Vanhempina sota-aikoina joki
muodosti luonnollisen rajan. Niin syntyi sen
rannoille vähitellen pienempiä maavarustuksia.
Y:n 1791 jälkeen rakennettiin Kymijoen suussa
oleville saarille Ruotsinsalmesta nimensä saanut
venäläinen linnoitus. Sillä oli joku merkitys
Viaporin antautumiseen saakka, mutta
sittemmin se menetti arvonsa. Itämaisen sodan aikana
1855 sen hävitti englantilainen laivasto sekä
samalla nykyisellä Kotkansaarella olleet
sotaväen asunnot ja varastorakennukset, vrt.
Ruotsinsalmi. — V. 1870 haminalainen
kauppaneuvos C. A. Ahlqvist (ja Hackman & C:o)
rakensi ensimäisen sahan »Vanhan sahan", joka
paloi 1S79. mutta rakennettiin uudelleen heti.
Se on nykyään lakannut ja alue on otettu
kau-46. IV. Painettu ’% 12.

pungin uusien satamasuunnitelmien palvelukseen.
V. 1S71 perustettiin Norjan, 1874 Hietasen,
Sunilan, Hovinsaaren. Hallan ja Jumalniemen sahat.
V, 1890 valmistui Kouvolan-Kotkan rata, jonka
merkitys Kotkan liike-elämässä on ollut perin
tärkeä, siitä kun syntyi luonnollinen lähtökohta
Savon radalle.

Kirkollisesti K. kuuluu Kymin
seurakuntaan: määrätty eroamaan itsenäiseksi
kirkkoherrakunnaksi (sen. päät. 1 p:ltä huhtik, 1892).
V:sta 1S95 on kaupunkiin ollut sijoitettuna
Kymin kirkkoherranapulainen, kunnes K. 1903 sai
oman kappalaisen. Kirkko rakennettu tiilestä
(1897-99); urut 36-äänikertaiset; alttaritaulu:
»Itämaan tietäjät" (Pekka Halonen), [nerman
Hultin, »Kotkan kaupungin historia" (1904).]

A. J. Tl.

Kotkakala (Sciæna aquila), piikkieväinen,
hopeanharmaa, selkäpuoleltaan ruskea,
vatsapuo-leltaan vaaleampi, n. 2 m pitkä kala. Elää
parvissa Välimeren ja Atlantin itäosissa, eksyy
joskus Itämereenkin. Synnyttää urkujen soittoa
muistuttavan äänen. Liha syötävää. P. /i.

Kotkan rata lähtee Kouvolan asemalta
Helsingin-Pietarin radalla ja päättyy Kotkan
kaupunkiin. 51 km pitkä: muodostaa suoranaisen
jatkon Savon radalle sen eteläpäästä meren
rantaan, ollen siten erinomaisen tärkeä sisämaankin
liikenteelle. 5 asemaa (Kouvolaa
lukuunottamatta) ja 1 pysäkki; radan eri asemille saapui
1909 89.849 matkustajaa ja lähti 92,727 ; saapui
131.900 ton. tavaraa ja lähetettiin 97,414 ton. —
Rata päätettiin rakennettavaksi v:n 1888
valtiopäivillä ja rata kokonaisuudessaan avattiin
yleiselle liikenteelle 1 p. lokak. 1890. Alkuperäinen
kustannusarvio teki 2.147.000 mk.: kustannukset
nousivat radan valmistuessa 1890 2.710.000 mk.
ja tilinpäätöstä tehtäessä 1892 2,962.920 mk.
1= Smk. 58,096:47 1 km:iä kohti). Matka
Helsingistä Kotkaan 243 km. — Radalta haarautuu,
Inkeroisten asemalta, yksityinen
normaaliraitei-nen rautatie Haminaan (vrt. Haminan rata).

L. U nen.

Kotkan rautaosakeyhtiö (Kotka j ii r n a k-

tiebolag) Kotkassa, Suomen suurimpia
yksityisiä konepajoja (1908 ilmoitetun valmistusarvonsa
puolesta kolmas), osakepääoma 1.200.000 mk.,
vararahasto 320.000 mk. K. r. on muodostettu
1897 yhdistämällä 1890-luvun keskivaiheilla kon
suli A. Gullichsenin ja Conr. Lönnströmin (K. r:n
nyk. isännöitsijä) perustamaan Kotkan
urheilukauppaan (yhteydessä korjauspaja: 1897 20 v:ksi
yksinoikeus Kotkan sähkölaitoksiin) Ernst
Nyströmin rautaliike. Osakeyhtiön nimi oli ensin
Kotkan rauta-, urheilu ja sähköliikeosakeyhtiö,
pääoma 300.000 mk. — Valmistuksen erikoisalat:
voimansiirtolaitokset, selluloosa-, rima-,
tukinnosto-, pinomakoneet. tukkien kimputuslaitteet,
hinaaja- sekä matkustaja-alukset y. m.;
veto-telakka. Työmiehistö: 300 henkeä (1912; 1904:
150; 1895 oli urheilukaupan korjauspajassa 5
miestä). Vuotuinen tavaranvaihto 3 milj. mk.
— Liike harjoittaa rauta-, kone-, kivihiili- sekä
koksikauppaa. E. E. K.

Kotkan selluloosatehdas (omistaja
Aktiebolaget Kotka cellulosafabrik,
pe-rust. 1906, uusittu 1908; pääoma 1.836,200 mk.)
Kotkassa, valmistaa sulfaattiselluloosaa n. 10.000
ton. v:ssa; työväestö 150 henkeä (1911).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0759.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free