Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotkakala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141.!
Kot ka n siipi—Kottabos
144 1
Kotkansiipi ks. O n o e 1 e a.
Kotkat (Aquiliuce) muodostavat
monimuotoisen petolintu ryhmän. Sen tuntomerkkejä ovat
lyhyet, säärtä paljoa lyhyemmät nilkat, uiko- ja
keskivarpaan tyveä yhdistävä nahka, aivan
tasainen yläleuan reuna ja pyöreäpäinen pyrstö.
K:iin luetaan meidän linnustostamme
maakotkan (Aquila), käärmekotkan
(Cir-caëtus), merikotkan (Haliaëtus),
hiirihaukan (Buteo) ja piekana haukan
(Archi-buleo) suvut. E. W. S.
Kotkata, puun läpi lyödyn naulan kärkipään
Kääntäminen takaisin puuhun, jolloin naula
saamansa koukkumaisen muodon vuoksi saa paljoa
suuremman pitävyyden. T. S.
Kotkatjärvi. Kunta eteläisessä Aunuksessa,
kahden puolen Aunuksen kaupungista
Petroskoihin kulkevata maantietä. As. 3,325 (1905).
Tärkeimpiä kyliä: Keskjärvi (1. Keskot järvi),
Konduselgä, Torasjärvi ja Kotkatjärvi;
kunnan-huone viimeksimainitussa. L. H-nen.
Kotkinkiina ks. Kotsinkiina.
Kotletti (ransk. cötelette. väliennysmuoto
sanasta cöle = kylkiluu), kyljys, vasikan, härän,
lampaan tai sian kylkilihasta otettu palanen,
joka on niin leikattu, että poikkileikatun
kylkiluun tynkä pistää esille lihasta.
Kotiin ks. Ket u saari. Kattila.
Kotljarevskij 1-re’f-], Ivan Petrovits
1769-1838!, vähäven. kirjailija, sai sivistyksensä
pappisseminaarissa, oli jonkun aikaa
sotilasuralla ja tuli 1808 erään kasvatuslaitoksen
tarkastajaksi Tultavassa. K. on vähävenäiäisen
kirjallisuuden perustaja. Hänen pääteoksensa on
vähävenäläinen pilkkakäännös Yergiliuksen
Enei-din kolmesta ensimäisestä laulusta (1798), jonka
merkitys on erinomaisessa, omintakeisessa
kielenkäytössä. Hänen kirjoittamansa operetit
..Xatalka Poltavka" ja ..Meskal tsarivnik"
(Noita-ryssä) kuuluvat nytkin vielä vähävenäläiseen
uävtelmistöön. J. J. il.
Koto ks. Japanilainen musiikki.
Kotosihin /-st’-/, Grigorij k. 1667), ven.
historiankirjoittaja, palveli alkuansa
kanslia-virkamiehenä Venäjällä, pakeni 1664 Puolaan ja
saapui 1666 Tukholmaan; tarjoutui ilmaisemaan
ven. valtiosalaisuuksia ja pääsi v:n 1666 lopulla
Ruotsin kansliaan virkamieheksi; sepitti
venäjäksi merkillisen kirjoituksen tsaari Mikael
Aleksejevitsin aikuisesta Venäjästä, joka on
Venäjän 1600-luvun alkupuoliskolla vallinneitten
sisällisten olojen historian paras lähde. K.
mestattiin miestapon johdosta lokak. 1667. Ven.
tutkija S. V. Soloviev löysi 1838 K:n
alkuperäisen kirjoituksen Upsalan kirjastosta; se
painettiin ensi kerran venäjäksi 1840; ruotsal. käännös
julkaistiin 1908.
Kotsenilli ks. K o k e n i 1 1 i.
Kotsinkiina < ransk. Cochinchinc), siirtomaa
Ranskan Indo-Kiinassa, Taka-Intian eteläpäässä,
Siamin-lahden ja Etelä-Kiinan-meren rannalla;
56,900 km=. 2,870,514 as. (1906). Ennen K.
tarkoitti laajempaa aluetta; nyk. K. on siitä osa,
ennen Ala-K. nimeltään. K:aan kuuluu
saariryhmä Pulo Condor Etelä-Kiinan meressä. — K.
on muodostunut etupäässä monihaaraisen
Me-kongin hedelmällisistä syistokerrostumista:
ainoastaan sisempänä tavataan kumpumaita,
koillisessa vuoristoa (korkeimmat kohdat 1,000 m).
Paitsi Mekougia, jonka suilla on nimenä rna.
virtaa K:n kautta useita muita jokia (Iso- ja
Pieni Vaico, Saigon y. m.). Ne ovat kuljettavia,
mutta suiden poikki laskeutuneet hiekkasärkät
estävät 3-4 m syväkulkuisempien aluksien
pääsyn (Mekongin pohjoinen suuhaara on 5 mi;
kanavaverkko lisää niiden merkitystä
sisämai-selle liikenteelle. Ilmasto kuuma (Saigonissa
v:u keskilämpö -|-27,s°0. kylmimmän, joulukuun
-{- 19°C), eurooppalaisille epäterveellinen;
sadekausi huhtikuusta marraskuuhun. Saigonissa
sataa v:ssa 2,110 mm. Kasvullisuus alavilla,
rämeisillä rannikoilla on mangrove-tiheikköä:
tämän sisäpuolella oleva alue kasvaa kaislaa, ja
sen takana levittäytyvät troopilliset metsät
kal-lisarvoisine puulajeilleen. Eläimistössä
tavataan isoja kissaeläimiä, norsuja, sarvikuonoja,
hirvilajeja. — Asukkaista on yli 2 milj.
myöhemmin maahan tulleita annamilaisia:
khmer-kansaan kuuluu n. ’/i milj.,
alkuasukasheimoja (moi v. m.) on joku tuhat säilynyt
vuorimaassa; 1600-luvulla maahan muuttaneilla
kiinalaisilla (n. 100.000) on taloudellisessa elämässä
suuri vaikutusvalta. Eurooppalaisia on 14,160
(1906), paitsi sotaväkeä. Pääuskonto on
buddhalaisuus. Katolilaisia lähetyssaarnaajia on ollut
toimimassa v:sta 1624. Kouluja on 380, niissä
oppilaita 19,000. — K. on Ranskan Indo-Kiinan
taloudellisesti arvokkain maa. Sen
päätuote on riisi; viljellystä maasta on 89.» %
riisipeltoa. Lisäksi viljellään maissia, papuja,
ba-taatteja, maapähkinöitä, sokeriruokoa, tupakkaa,
kahvia, silkkiäispuuta, pippuria y. m. Peltojen
muokkausta varten pidetään puhveleita, joiden
vuotia y. m. viedään ulos. Kalastus sisävesissä
ja meressä tärkeä: sitä harjoittaa 76.500
kalas-tajavenettä. Vuorityö tuottaa hiukan kivihiiltä.
Teollisuuslaitoksia: 9 isoa riisimyllyä, 2 sahaa. 2
saippuatehdasta y. m. — Kauppa on
eurooppalaisten ja kiinalaisten käsissä. Tuonti (omaa
kulutusta varten) 151.s milj. mk.: vienti (omia
tuotteita) 138.9 milj. mk.: riisiä, kalaa, kalaöljyä.
pippuria, puuvillaa, kopraa, silkkiä y. m.
Tärkein satama on Saigon; siinä käy säännöllisin
kulkuvuoroin useitten eurooppalaisten yhtiöitten
höyryt. Satamissa selvitettiin 1908 yhteensä l.st
milj. rek.-tonnia aluksia. Rautateitä on
Saigonista Myt koon ja Annamiin: sähkölennätinlinjoja
yli 5,000 km. —- Hallitusta hoitaa
Indo-Kiinan kenraalikuvernöörin alainen
varakuvernööri, jolla on sivullaan salainen neuvosto ja
siirtomaaneuvosto, missä m. m. 6 maan
alkuasukasta. Pääkaupunki Saigon. Menot 1909:
1.27 milj. mk., jonka lisäksi Ranska saa
suorittaa (1910) 13.3 milj. mk. Raha: piasteri = 2,i»
mk. — K. oli vanhempina aikoina milloin
Kiinan tai Tonkinin alainen, milloin itsenäinen tai
Annamiin liitettynä. Ranska sai jalansijan
täällä 1858-62, anastaen nykyisen, n. s.
Ranskalaisen K:n. E. E. K.
Kottabos kreik. varsinkin pidoissa suosittu
seurapeli, jota oli useita eri lajeja.
Yksinkertaisin muoto oli sellainen, että lepopatjalla
makaava henkilö joko suustaan purskautti tai
matalasta maljasta laajassa kaaressa lennätti viiniä
vaskiastiaan, niin että tämä helähti. Toinen
muoto — muita mainitsematta — oli sellainen,
että viini oli viskattava pystysuoran tangon
päässä olevalle levylle, niin että tämä solui toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
