- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1445-1446

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kottarainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

14-15

Kottarainen — Kotzebue

M4G

selle, alempana olevalle, siten aikaansaaden
helähdyksen. K:ta käytettiin myös
lemmenoraak-kelina. E. R-n.

Kottarainen (Sturnus vulgaris), palearktisella
alueella useampina paikallismuunnoksina elävä,
n. laulurastaan kokoinen
varpuslintu. Suomessa se
on yleinen maan
etelä-ja keskiosissa, ja
osoittaa taipumusta leviämään
pohjoiseen, pesien
säännöllisesti Pohjanlahden
perukoilla, Lapin
perilläkin jo silloin tällöin
huomattu. Nuoren linnun
en-simäinen höyhenpuku on ruskeanharmaa, kurkku
vaalea, siipisulat ja peitiuhöyhenet
kellanruskea-reunaiset. Tämä puku vaihtuu jo samana
syksynä uuteen, jonka pohjaväri on musta,
me-tallihohtoinen, sinipunaiseen ja viheriään
vivahtava. Selkäpuolella ovat höyhenten kärjet
ruskea-täpläisiä, alapuolella valkeita tahi keltaisia.
Vanhemmiten täplät melkein häviävät. Nokka
keltainen, tummakärkinen. K. tekee pesänsä
onttoon puuhun, rakennuksiin ja pesimäpönttöihin,
aina viljeltyjen seutujen lähettyville. On
hyödyllinen, hävittäen valiinkohyönteisiä ja
toukkia, mutta syö myöskin kastematoja ja pehmeitä
siemeniä. Muuttolintu. Laulu jokseenkin somaa,
vaikkei se kuulu kauas. Suosittu häkkilintu,
oppii viheltämään usein kuulemiaan säveleitä ja
hiukan puhumaankin. E. W. S.

Kottbus (Cottbus), kaupunki Preussissa,
Frankfurtin hallitusalueessa Spreen varrella;
48,792 as. (1910). Tärkeä rautateiden
solmukohta. Teollisuus kukoistava; suurenmoinen on
verkateollisuus (jo useita vuosisatoja vanha),
jonka tuotantoarvo tämän vuosisadan alussa oli
40 milj. mk.; edelleen mainittakoon muu
kutomoja kehruuteollisuus, kone-, rauta-, tupakka-,
kemiallinen, saha- ja olutteollisuus. Kauppa
vilkas (teollisuuden ja maatalouden tuotteita). —
K. mainitaan ensikerran 1126. joutui 1445
Brandenburgille, kuului 1807-13 Saksille. E. E. K.

Kotteria (ransk. coterie, < kesk. lat. coteria =
talonpoika joukkue, joka yhteisesti on ottanut
vuokralle tilanomistajan maat, < cota = maja),
suljettu ihmisryhmä, joka on liittäytynyt
ajamaan omia itsekkäitä tai yksipuolisia
tarkoitusperiään tai toimeenpannakseeu huvitilaisuuksia;
keskinäiseen ihailuun yltynyt kumppanuskunta.

Kotti (ruots. skott), väliseinä laivassa.

Kottikärryt (ruots. skottkärra), työntökärryt.

Kottiset alpit, ryhmä Länsi-Alpeissa, Italian
ja Ranskan rajalla. Korkein huippu Monte Viso
(3.843 m).

Kottoniöljy (engl. cotton = puuvilla),
puuvillan siemenistä puserrettu öljy. Sitä käytetään
-uuressa määrin ravinto- ja valoöljynä, saippuan
valmistuksessa, voiteluaineena ja eritoten
muiden kalliimpien öljyjen väärentämisaineena.
Raaka puuvillasiemenöljy, jota usein väärin
nimitetään puuöljyksi, vaikka tällä kaupassa
tarkoitetaan halvempaa oliiviöljylajia, on paksua,
ruskeanväristä ja läpinäkymätöntä ja
muistuttaa ulkonäöltään ja hajultaan
pellavansiemen-öljyä, jonka väärennysaineena sitä paljon
käytetäänkin. Kemiallisesti puhdistettuna se on
kirkasta ja helakankellertävää väriltään. Täl-

laisena sitä sekoitetaan ravintona käytettävään
oliiviöljyyn. Kottoniöljyn tärkeimpiä
tuotanto-maita ovat Polijois-Ameriikan Yhdysvallat ja
Egypti. Puuvillansiemeniä, joista öljy on
puserrettu pois, käytetään ala-arvoisten rehukakkujen
raaka-aineena. V. V.

Koturni (kreik. leothornos, lat. cothu’rnus),
kreikkalaisilla korkea, edestä sidottava
met-sästyssaapas, erittäinkin kreikkalaisten ja
roomalaisten murhenäytelmissään käyttämä,
korkealla puuanturalla tai puujalantapaisella
varustettu kenkä, joka soveltui kumpaiseenkin
jalkaan. Kuvaannollisesti k. = murhenäytelmä täisen
ylevä tyyli, joskus ylimalkaan mahtipontinen
esitystapa. E. R-n.

Kotys 1. K o tv to [-tytö’], traakialainen
jumalatar, jonka hurmaukseen menevä palvelus
levisi Kreikkaankin. Hänen seurakuntiensa
sala-juhlissa miehet esiintyivät naispuvussa. Tätä
tapaa pidettiin Kreikassa häpeällisenä;
luul-tiinpa K:n palveluksessa haureuttakin
harjoitettavan. O. E. T.

Kotzebue [kotsébüj. 1. August Friedrich
Ferdinand K. (1761-1819), saks.
näytelmän-kirjoittaja, huikenteleva luonteeltaan, usein
periaatteiltaan epäilyttävä, seurasi 20-vuotiaana
kenraali v. Baueria tämän sihteerinä Pietariin, missä
yhdessä B:n kanssa johti saks. teatteria. V. 1785
hän sai Tallinnassa kuvernementin-maistraatin
presidentin paikan. Täällä K. perusti
amatööri-teatterin. missä esitettiin hänen näytelmänsä
..Menschenhass und Reue", joka tuotti hänelle
laajan maineen. Keisari Paavali nimitti hänet
Pietarin saks. hoviteatterin johtajaksi ja lahjoitti
hänelle Worokellin maatilan Liivinmaalla.
Paavalin murhan jälkeen K. 1803 muutti Weimariin.
V. 1813 K. palasi Venäjän palvelukseen ja sai
m. m. toimekseen hankkia tietoja saks.
ylioppilas-yhdistys-liikkeistä. Varsinkin tämä hänen
toimensa herätti suurta vihaa saksalaisissa, ja
1819 kiihottunut saks. ylioppilas Karl Ludwig
Sand surmasi hänet tikarilla. — K. ei
monilukuisissa kappaleissaan koskaan tavoitellut
taiteellista päämäärää. Hänen pääpyyteenään oli
yksinomaan näyttämöllisen vaikuttavaisuuden ja
menestyksen saavuttaminen. Hänen kappaleidensa
moraali on usein epäilyttävä. Mutta suuren
yleisön suosion hän saavutti. K. on esityttänyt
yhteensä 211 kappaletta. Suurimman menestyksen
saavuttivat, paitsi yllämainittua kappaletta,
..Die Indianer in England" (1790), ,,Der
weib-liche Jakobinerklub" (1795), ..Die Verschwörung
auf Kamtschatka" (1795), „Die Wittwe und das
Eeitpferd" (1796), „Armut und Edelsinn" (1797).
K:n kootut draamalliset teokset täyttävät 44
nidosta (1827-29). [Bahlsen, „K. und Sheridan"
(1889); Rabanv, ,.K., sa vie et son temps" (1893).]

J. H-l.

2. Alexander von K. (1815-89). edellisen
poika, sotakuvien maalaaja. Oltuaan aluksi
sotilasuralla K. opiskeli maalausta 1838-44 Pietarin
taideakatemiassa, työskenteli 1S46-48 Horace
Ver-net’n johdolla Pariisissa, matkusteli Belgiassa,
Hollannissa. Italiassa ja Saksassa, kunnes 1860
asettui Müncheniin. Täällä hän maalasi
Venäjän keisarin (Pietarin Talvipalatsiin) tilaamia
sotakuvia, joissa hän esittää venäläisten
taisteluja, esim. Pietari Suuren sotia Kaarle Xlltta
vastaan (m. m. „Poltavan taistelu") ja venäläis-

Kottarainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0761.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free