- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1447-1448

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kottarainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1447

Koukistusjänteen tulehdus—Koulu keittoy hd istys

1448

ten osanottoa Seitsenvuotiseen sotaan.
Kartonki-kuvina hiin ou esittänyt Suvurovin sotaretkiä,
suomen sotaa 1808-09 sekä Barclay de Tollv’n ja
Kutuzoviu johtamia taisteluja Napoleonia vastaan
1812 j.i 1813. E. R-r.

Koukistusjänteen tulehdus ks. Jänteen
t u 1 e h t u m i n e n.

Koukkari I. p i r t a k o u k k u. koukku, jolla
kumilangat vedetään niisien ja pirran läpi. Myös
koukku, jota käytetään virkkauksessa tai
paksumpien silmukudosten valmistuksessa.

E. J. S.

Koukku ks. Kalastus ja M e t s ii s t y s.

Koukku viljelysmaan mitta. veroluku).
Useissa maissa nimitettiin keskiaikana
määrättyä viljelysmaan alaa viljelysaseen 1. auran
mukaan. Senaikaisissa lat. asiakirjoissa tavataan
tässä merkityksessä sana aratrum. Joskus
tavataan myöskin eri maitten omankieliset
nimitykset tälle käsitteelle niinkuin Englannissa
ploug-luiid ja Saksassa Pflug. Yiimeksimainitussa
maassa muutamat tutkijat ovat väittäneet Ilufe
sanan alkuaan tarkoittaneen auranalaa. mutta
toiset ovat sen ehdottomasti kieltäneet.
Itämeren-maakunnissa on saksalaisten keskuudessa ollut
vanhastaan valloilla nimitys Ilakenland, joka
tarkoittaa auranalaa. Venäjällä on käytetty
tässä merkityksessä sanaa sohä, joka oikeastaan
tarkoittaa auraa. Auraa merkitsee myöskin ritots.
sana kr ok (suomeksi ..koukku"), nimittäin aivan
alkuperäistä yksinkertaista kyntöasetta.
Ruotsissa tavataan tämä maanalan nimitys
historiallisella ajalla vain Helsinglandissa, jossa siitä
käytetään lat. nimeä aratrum. Suomessa taas k.
oli keskiaikana yleinen maamme koko
länsiosassa. nimittäin Ahvenanmaalla,
Yarsinais-Suo-messa, Uudellamaalla. Hämeessä ja Satakunnassa,
niinkuin huomaa eräästä kuningas Maunu
Eerikinpojan kirjeestä v:lta 1334. Vielä uudella
ajalla koukku oli Hämeessä ja Yli-Satakunnassa
veroyksikkönä. Jo keskiajalla näkyy sitä
ruvetun käyttämään veroyksikkönä 1. verolukuna.
Uuden ajan alussa kannettiin Hämeessä
koukku-luvun mukaan useita veroja, Yli-Satakunnassa
taas n. s. vuotuinen vero. Satakunnassa
mainitaan 1600-luvulla toisinaan auranala (plogland)
pinta-alan mittana. Kuu Käkisalmen lääni joutui
Ruotsin vallan alaisuuteen, käytettiin sen
eteläosassa eli n. s. eteläisessä läänissä aatraa (auraa)
verolukuna, jonka mukaan vuotuinen vero
suoritettiin. K. R. M.

Koukkuaminen, naisten käsityö, jota tehdään
koukkupäisellä puu- tai tavallisemmin
luuvar-taalla. Koukulla muodostetaan yhdestä
langasta silmuja, jotka liittyen toisiinsa saavat
aikaan trikoota muistuttavan sidoksen.
Noudattamalla erityistä järjestelmää silmukankaan
sidoksessa! voidaan muodostaa kauniita
pitsimäi-siä sidoskuvioita. Koukkuani istyössä käytetään
mieluummin paksua lankaa, usein villalankaa.

E. J. S.

Koukkulohi on yleinen nimitys koiraslohelle
kutuaikana, jolloin sen alaleuka on tavallista
enemmän koukistunut. P. B.

Koukkuluku ks. Koukku.

Kouko, suom. myt., merkitsee suomalaisissa
kansanmuistoissa ja runoudessa „kuolemaa,
aavetta, petoa, karhua" (tavataan myös
henkilön- ja paikannimissä, niink. Kouvo, Kouvola, Kou-

j kola) : vastaava vir. sana kön, köiik j. n. e.
merkitsee osaksi ..vanhaa miestä", mutta
tavallisimmin ja vielä nykykielessäkin ..ukkosta". Sana
näkyy olevan sangen vanhaa alkuperää ja alkuaan
merkinneen ,.kuolleen henkeä"; se on
todennäköisesti indoeurooppalaista alkuperää (vrt. liett.
kaukas = ..maanalainen kääpiö", jonka aikaisempi
indo-euroopp. muoto on "kouko-). |E. X. Setälä.
..Finnisch-ugr. Forschungen" XII.] E. Y. S.

Koulu ks. Alkeiskoulu. Kansakoul u,
Kauppaoppilaitokset. Luki o. K o
r-k e a m m a t oppilaitokset. Roulul a
i-I t o s.

Kouluhygienia. hygienia 1. terveysoppi
sovellettuna kouluoloihin. K., joka jakaantuu
yleiseen ja yksilökohtaiseen hygieniaan, pyrkii
edistämään versovan sukupolven ruumiillista ja
henkistä terveyttä ja valvomaan sen tervepohjaista
kehitystä. Yleisen k:n tulee pitää huolta siitä,
että koulutalo asemaansa ja lähimpään
ympäristöönsä nähden vastaa terveyden vaatimuksia,
sekä on niin sijoitettu ja rakennettu, että
luokkahuoneet saavat riittävästi valoa ja tulevat
auringon terveyttä edistävästä vaikutuksesta
osallisiksi: lisäksi niiden tulee olla tarpeeksi
tilavia ja ilmavia (vähintään 1.» m-
lattia-pinta-alaa ja m* huoneen tilavuutta oppilasta kohti).
Tuuletuslaitos olkoon mieluimmin sellainen, että
se takaa oppilasta kohti n. 15-20 m3 raitista
ilmaa tunnissa, mikä vain
keskustuuletuslaitok-sella on saavutettavissa. Missä tuuletus on
järjestettävä ikkunatuuletuksen pohjalle, olkoon
avattavat ikkuuaosat niin korkeat kuin
suinkin mahdollista niin. että huoneen ilma voidaan
välitunneilla nopeasti saada kokonaan
uudistetuksi, minkä lisäksi joka luokkahuoneessa tulisi
olla ainakin kaksi n. s. terveysikkunaa (ks. t.),
joita suotuisalla säällä voisi pitää auki
tunneillakin. Lämmitvslaitoksen tulee taata tasaista ja
helposti sovitettavissa olevaa lämpöä. K:n
yleiseen puoleen kuuluu myöskin huolenpito siitä,
että käytettävät pulpetit ovat sopivia sekä
hyvää ja virheetöntä istuma-asentoa edistäviä, ynnä
siitä, että opetusvälineet kirjan painosta alkaen
aina suuren taulun tekotapaan ja
kunnollisuuteen saakka vastaavat silmän terveydenhoidon
vaatimuksia. Lukuaikojen määrääminen,
rangais-tustapojen valitseminen ja salliminen y. in.
koululaisten ruumiillista terveyttä koskevat
seikat kuuluvat niinikään k:n alaan. Mitä k:n
yksilökohtaiseen puoleen tulee, edellyttää se
oppilasten säännöllistä tarkastamista toiselta puolen
sairaiksi huomattujen toimittamiseksi
asianomaiseen hoitoon, toiselta puolen tarttumavaaraa
tarjoavien oppilasten pidättämiseksi
koulunkäynnistä, kunnes tämä vaara on mennyt ohi. Ne
taudit, mitkä jälkimäisessä suhteessa vetävät
eniten mielenkiintoa puoleensa, ovat tuberkuloosi ja
trakomi. vrt. Koululääkäri ja
Koulu-parantola. J/. OB.

Koulukeittoyhdistys, kansalaisten v. 1905
perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on saada
aikaan parannusta koululasten ravitsemisessa
antamalla neuvoja ja tarpeen tullen raha-avustusta.
Tarvittavat varat yhdistys hankkii
jäsenmaksujen, arpajaisten ja vapaan keräyksen kautta.
Näistä varoista yhdistys jakaa avustusta
kansakouluille ympäri maan paikallisasiamiestensä
välityksellä, kumminkin vain sellaisilla paikkakun-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0762.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free