Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koulukuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1449
Koulukuri—Kon Ini oma
1450
nillu. joissa ei omin neuvoin voida ylläpitää
koulukeittiötä. Lukuv. 1910-11 yhdistys jakoi
avustusta yhteensä 11.943 mk. 192 koululle, joissa
keittoa sai kaikkiaan 0,096 oppilasta.
Yhdistyksen toimesta on myös pidetty joukko esitelmiä,
joilla on pyritty virittämään harrastusta asiaan
sekii annettu neuvoja koulukeittiöiden
perustamisesta ja hoidosta. Yhdistyksen johtokunta on
Helsingissa; puheenjohtajana sen perustamisesta
suikka on ollut rouva Augusta af Heurlin.
Oppivelvollisuuden katsotaan ehdottomasti
johtavan siihen, että pidetään liuolta sellaisten lasten
ravinnosta, jotka eivät kouluaikanaan saa
ravintoa kotona. Asiaa ei ole vielä missään maassa
lopullisesti järjestetty, vaikka sitä esim.
Tanskassa ja Englannissa on pyritty ratkaisemaan
lainsäädännön avulla. Yleensä koululasten ra
vitseminen on muualla niinkuin meilläkin
vapaiden kansalaisyhdistysten tai kuntien
huolenpitona. Huutamat suurkaupungit käyttävät
varsin suuria summia tähän tarkoitukseen. Kaikkia
muita edellä on Pariisi, jossa kunta vuosittain
uhraa koululasten ravitsemiseen 1.020,000 frangia.
— Helsingissä toimii myös erityinen yhdistys
..Ruokaa köjhille kansakoululapsille Helsingissä".
Se aloitti toimintansa lukuv. 1907-0S. V. 1911
jaettiin ruokaa kevätlukuk. 678 lapselle,
syyslukuk. 779:Ile. Menot nousivat 22,083 mk.-aan
Kaupungilta yhdistys sai avustusta 17.000 mk.
Syksystä 1912 kunta pitää huolen köyhien
kansa-koululasten ravinnosta. O. M-<.
Koulukuri tarkoittaa niitä toimenpiteitä, jotka
aiheutuvat oppilaiden laiminlyönneistä ja
rikoksista ja joilla turvataan koulutyön säännöllinen
kulku ja vaikutetaan kasvattavasti oppilaiden
käytökseen. Varhaisemmin, keskiajalla ja kauan
uudellakin ajalla k. oli hyvin ankara:
ruumiillinen kuritus oli yleistä, eikä sitä käytetty vain
rangaistuksena tehdyistä rikoksista, vaan
myöskin koulutehtävien laiminlyönneistä ja
tarpeellisen taidon puutteesta. Myöhemmin k. on tullut
yhä inhimillisemmäksi. Ruumiillinen kuritus on
yleensä poistettu, ja sen sijaan, että kurinpitoa
ja järjestystä ennen ylläpidettiin etupäässä
pelon voimalla, on kurinpitotoimenpiteissä yhä
enemmän ruvettu vetoamaan oppilaiden
kunnian-ja vastuuntuntoon. Väkinäiset keinot saavat
jäädä mikäli mahdollista syrjään, tärkeämmäksi
tulee opettajan pyrkimys vaikuttaa oppilaiden
vakaumukseen. Onpa alettu tehdä yrityksiä
järjestyksen ja kurinpidon jättämiseksi suurelta
osalta oppilaiden itsensä huoleksi. Siinä
tarkoituksessa on eräissä Ameriikan kouluissa
muodostettu n. s. kouluvaltioita, joissa oppilaat
järjestäytyneinä ottavat huolehtiakseen heidän
hoitoonsa annetuista järjestys- ja kurinpitoasioista.
Samaa on yritetty muissakin maissa ja
meilläkin. — Herhartilaisella kasvatusopilla on
huomattavia ansioita näiden kysymysten
käsittelyssä. Viime aikoina on m. m. Foerster etevästi
valaissut näitä asioita, vrt. K o u 1 u r a n g a i
s-t ukset. [Soininen, „Yleinen kasvatusoppi";
Foerster, ..Koulu ja luonteenkasvatus": Keimer,
„Tie oppilaau sydämeen".] O. M-e.
Koululaitos, maan oppilaitosten
kokonaisjär-jestö. Alimman asteen koululaitoksessamme
muodostavat Suomessa kiertokoulut, alempi
kansakoulu ja pikku- 1. valmistavat
koulut. Ensinmainitut ovat seurakuntien.
alemmat kansakoulut kunnallisia, valmistavat
koulut yksityiskouluja ilman valtion kannatusta.
Ylemmän kansakoulun 2:sen vuosiosaston
oppimäärä vastaa myös pääsyvaatimuksia
oppikoulun l:selle luokalle. Oppikouluista
käytetään v:n 1872 koulujärjestyksen mukaan
virallisesti edelleen nimitystä a 1 k e i s o p p i 1 a i t o
k-s e t. Ne jaetaan 8-luokkaisiin klassillisiin
ja reaalilyseoihin sekä tyttökoulu
i-h i n, jotka ovat 5-luokkaisia, lukuunottamatta
I kahta Helsingin tyttökoulua, joissa
valmistavat luokat mukaan lukien on 7 luokkaa.
Lukuvuonna 1909-10 oli maassamme kaikkiaan 51
valtion oppikoulua, jatko-opistot ja
jatkoluo-kat niihin luettuina. Niistä oli suomenkielisiä
35, ruotsinkielisiä 16. Oppilaita on näissä
kouluissa yhteensä 10,S67, suomenkielisiä 7,551.
ruotsinkielisissä 3,316. Paitsi valtion
oppikou-i luja toimi maassamme mainittuna lukuvuonna
f 87 valtion kannattamaa kunnallista tai [-yksi-]-] {+yksi-
]+} tvistä oppikoulua, 59 suomen- ja 28
ruotsinkielistä. Niissä oli oppilaita yhteensä 12,829,
suomenkielisissä 9.288, ruotsinkielisissä 3,541.
Suurin osa yksityisoppikouluista on yhteiskouluja.
Oppikoulunopettajien valmistusta varten on
pääkaupungissa 2 normaalilyseota,
suomen-ja ruotsinkielinen, joissa on täydellinen sekii
klassillinen että reaaliosasto. Samoin on
pääkaupungissa jatko-opistot opettajattarien
valmistamiseksi tyttökouluihin.
Kansakoulunopettajia valmistaa 6 suomenkielistä ja 2
ruotsinkielistä seminaaria. Kaikki nämä
oppilaitokset toimivat Koulutoimen ylihallituksen
valvonnan alaisina. Suomen
koululainsäädännössä ei ole eduskunnalla osallisuutta. — Paitsi
kansa- ja oppikouluja toimii maassamme joukko
eri ylihallitusten alaisia ammattikouluja,
valmistaen oppilaita erilaisille toimialoille
yhteiskunnassa. — vrt. Alkuopetus,
Ammattikoulut, Kansakoulu. Oppikoulu, Y7
h-teiskoulu, Y"ksityisoppikoulut.
O. M-e.
Koululaivat, yleensä purjealuksia, joissa
merenkulkijoiksi aikoville nuorukaisille
(appren-tices) annetaan sekä tietopuolista että
erittäinkin käytännöllistä ammattiopetusta. Kun
purjeilla kulkevat kauppa-alukset vuosi vuodelta
käyvät yhä harvalukuisemmiksi, joten niissä ei
euiiä ole tilaa kaikille kokelaille, ja kun
höyryaluksilla saatua merimieskokemusta ei yleensä
pidetä tarkoitusta vastaavana, niin ovat
useimmat merenkulkua harjoittavat kansat viime
aikoina hankkineet sanotun tapaisia koululaivoja.
Uranaukaisijana tällä alalla oli Suomessa
..Raumo nya skeppsrederi a.-b." niminen liike,
joka keväällä 1895 varusti ..Fennia" laivansa
koulukuvaksi. 1897 taas „FaweH" laivansa ja
1901 ,,Glenard" laivansa. Liikkeen pääisännän,
kunnallisneuvos J. W. Söderlundin kuoltua
laivat 1906 siirtyivät Suomen laivanisännistö o.-y:lle.
joka sittemmin joutui vararikkotilaan. V. 1911
on muodostettu uusi yhtiö, joka aikoo ottaa
haltuunsa edeltäjäinsä alukset. — Höyrylaiva o.-y.
Suomen Lloyd varusti 1897 ..Hellas" nimisen
laivansa myös koulukuvaksi: yritys oli huonojen
liikeolojen takia lakkautettava jo 1902.
F. TT. L.
Koululoma, se aika. jolloin koulut ovat
suljettuina. Vanhempina aikoina oli kouluilla sään-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
