- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1455-1456

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koulupakko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1455

penkeistä toisiin penkkeihin pitempien
välimatkojen päähän toisistaan. Tämmöinen muutos
väljempään kasvutilaan edistää niiden kasvua,
helpottaa istuttamista metsään ja tekee ne
kestävämmiksi taimi-iän vaaroja vastaan.
Kouluttaminen tapahtuu taimien ollessa 1-3-vuotisia,
mutta voidaan se uudistaa parikin kertaa.
Kykyään toimitetaan k:ta myös vartavasten
keksityillä koulutuskoneilla. L. l-o.

Koulutyöpajat, laitoksia, joita perustetaan
koulujen yhteyteen oppilaiden opastamiseksi
kasvatusopillisissa tarkoituksissa teollisissa
ammateissa. Tällaisia työpajoja on varsinkin
Ame-riikassa ja Englannissa pyritty perustamaan
oppilaitoksiin. Sen jälkeen kuin kansakoulun
jatko-opetus on koetettu saada säännölliseksi ja
suunnatuiksi uusille käylännöllisemmille urille,
ovat koulutyöpajat tulleet yleisemmiksi.
Meidänkin maassamme ou muutamiin suurempiin
kaupunkeihin sellaisia perustettu ja uusia
suunnitellaan. 0. M-e.

Kouluviraston leski- ja orpokassa ks.
Eläkekassat.

Kouluylihallitus ks. Koulutoimen
ylihallitus.

Kouraruoppaaja ks. Ruoppaaja.

Kouri 1. ruutana (Cyprinopsis earassius) e n
karpin sukuun kuuluva rakkosuinen
makeanveden kala. Selkäpuoli sillä on tavallisesti
vihreän- tai kellanruskea, sivut messinginkeltaiset,
vatsapuoli hiukan vaaleampi, mutta sen väri
vaihtelee hyvin paljon veden ja pohjalaadun mukaan.
Suurimmat k:t meillä painavat noin 1 kg. K:ia
on kaksi rotua: j ä r v i-k. (C. vulgaris), ruumis
n. 2 kertaa korkeuttaan pitempi, ja 1 a m p i-k.
’ C. gibelio), ruumis n. 3 kertaa korkeuttaan
pitempi. Viimemainittu lienee vain ravinnon
puutteesta edellisestä huonontunut muoto. K. viihtyy
paraiten pienissä järvissä ja lammikoissa, joissa
on tumma vesi, mutapohja, ja runsaasti
vesikasveja. Se on erittäin sitkeähenkinen, virkoo eloon
oltuaan pitkät ajat jäätyneenä, elää kauan
vedestä otettuna, tulee toimeen vesissä (esim.
suohaudoissa), joissa muut kalat hapen puutteesta
ennen pitkää kuolisivat. K. on hidasliikkeinen,
tonkii tavallisesti pohjamudassa ja tulee vain
kuumina kesäpäivinä pintaan. Elää pienistä
vesieläimistä ja mätänevistä kasviaineista, kaivautuu
talveksi pohjamutaan. Kutuaika keväällä tai
kevätkesällä. — K. tavataan Keski- ja
Pohjois-Euroopassa sekä Länsi-Aasian lauhkeissa osissa.
Suomen etelä- ja keski-osissa yleinen Oulun
seuduille asti, mutta tavattu pohjoisempanakin.
Esiintyy meressäkin Suomen- ja Pohjanlahden
matalissa lahdelmissa. P. B.

Kouristus (spasmusj, hermoston
tautiperäi-sestä kiihottumisesta aiheutunut lihasten
saira-loinen supistuminen, joka saattaa reflektorisesti
1. heijastusmaisesti syntyä eri keskushermoston
osien joutuessa kiihotuksen alaisiksi. Erotetaan
selkäytimen ja aivojen ärsytyksestä lähteneet
kouristukset. K. saattaa muuten olla joko
vuoroin tempaavaa ja vuoroin höllittävää laatua
(klooninen k.) tahi yhtäjaksoisesti kouristavaa
.tooninen k.). M. O-B.

Kouristuspoltot, synnytyspoltot. joissa
polttojen väliajat käyvät kovin vaillinaisiksi jopa
kokonaan puuttuvatkin, niin että emän lihas
pysyy yhtämittaisessa kouristuksen tapaisessa su-

14 nti

pistumistilassa. K:oja seuraa sangen kovat
kivut. Hoitona rauhoittavat lääkkeet, lämpöiset
hauteet vatsalla ja lämpöiset kylvyt.

Kouristusta asettavat lääkkeet ja muut
toimenpiteet ovat monta eri lajia: lämpöiset
kääreet ja lämpöiset kylvyt, monet narkoottiset
aineet niinkuin opiumi ja morfiini, belladonna,
Valeriana, kloraali. veronaali. sulfonaali.
bromi-suolat ynnä monet muut hermostoa rauhoittavat
aineet. .1/. O. B.

Kouristustauti on nimityksenä monelle
taudille, jossa kouristuksia ilmenee, vrt. E k 1 a m
p-s i a. Jäykkäkouristus ja K a a t u v
a-tauti.

Kouristusähky ks. A h k y.

Kouria I. S tr a n d v i k), allodiaalisäteri
Vihdin pitäjässä, 3.s km kirkolta. 13 km
Otalam-men asemalta: päätilaa lukuunottamatta kuuluu
K:aan: Mokskosken ratsutila. Suonen ja
Liukkaan aukmenttitilat sekä Moksjärven
perintötila: kaikkiaan 2,7jj» manttaalia, pinta-ala 2.113.«i
ha. — Hästesko-suvun hallussa 1500-luvulta
1700-luvun alkuun. Oli 1768-1836 Toll-suvun hallussa;
siitä saakka se on ollut af Hällström-suvulla
(paitsi 1863, jolloin sen omisti K. E.
Ground-stroem); nykyinen omistaja Emil af Hällström
(v:sta 1899). — Tilanhoidosta mainittakoon
erikoisesti pengerrysviljelvs. jolta vesi poistetaan
sähköpumpulla ja kastelu järjestetään läheisen
järven vedellä; keinotekoinen vesitys Moksinojan
varrella. — Teollisuuslaitoksia: puolet Olkkalan
tullimyllystä ja sahasta (perust. IMS. uudi.-t.
1S31. 1867. 1899) : kalkkiuuni (Moksissa);
sähkölaitos. Kiskotie Hangon radalle (tekeillä). —
Päärakennus n. v:lta 1815. — Historiallisia muistoja
Toll-suvun hautakappeli. Vanha puutarha. —
Luonnonnähtävyyksiä: Konnianvuori (142 m)
näköaloineen ja hiidenkirnuineen; Moksin koski
(17 m).

Kourukirves, kaarevateräinen. varteen
poikittain kiinnitetty kirves.

Kourulista (saks. Ilohlkehle, ransk. caret).
kovero, leikkauksessa ’/«-ympyräukehää
lähentelevä muinaisegyptiläisten rakennusten
luonteenomainen päätösmuoto. Antiikissa ja renesanssissa
sen tapaa sekä päättävänä että kantavana, ks.
Profiili, Simssi. l’-o V.

Kouta. Kunta pohjoisimmassa
Vienan-Karjalassa. Kannanlahden perukan lounaisrannalla
Koutajoen suun ympäristöllä; siihen on
kuulunut aikaisemmin myös Kannanlahden kunta, joka
nykyjään on erotettu siitä erilleen. Asukkaita
713 (1907), joista karjalaisia 94. —
Pääpaikka on Koudan kylä 1. kauppala Koutajoen
suussa, siellä posti- ja sähkölennätinasemat,
tullitoimisto ja suuria sahalaitoksia; välskäri.
K. on pohjoisimman Vienan-Karjalan tärkein
liikekeskus; puhumattakaan suuresta
puutavaraliikkeestä, harjoitetaan vielä sisämaan kauppaa
aina Suomenkin puolelle, kalastusta ja
meri-liikettä; säännöllinen laivaliike Kemiin (Vienan
K.), Arkangeliin, y. m. liikepaikkoihin
Vienanmeren rannalla. L. E-nen.

Kouta joki. 1. I. a s k u j o k i Koutajärvestä
Kannanlaliteen (Vienanmereen) ; se ei oikeastaan
ole mikään yhtenäinen joki, vaan reitti
vuolaiden virtakatkelmien yhdistämiä pikkujärviä,
pituudeltaan n. 3 penink. K:n nimellä mainitaan
usein myös Koutajärveen laskevaa joki- ja järvi-

Koulutyöpajat—Koutajoki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0766.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free