- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1457-1458

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koutajärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1457

Koutajärvi—Koväcs

1458

reittiä. jopa aina Pääjärvestä astikin, vaikkakin
tämän reitin eri osilla on omat paikalliset
nimensä (Kunti-, Kumajoki j. n. e.); vasta Susi
järvestä alkaen sillä on usein paikallisnimenä
kin K. K:n kautta virtaa sen laajan vesialueen
vedet, joka täyttää koko pohjoisen
Vienan-Karjalan, saaden lisävesiä myös Suomen
puolelta (Tuntsa- ja Oulaukajoet) ja jolla on erit
täin suuri merkitys laajojen seutujen liikenteelle
ja taloudelle. — 2. Vesialue. K:n vesialueen
etäisimmät päähaarat ovat: Oulankajoen
vesistö (ks. t.), Kuusamon ylängöllä. Paanajärvi
(128 m yi. merenp. keskusjärvenään, ja
Tuoppa-järveu suuri vesi-allas keskellä pohjoista
Vienan-Karjalaa; nämä molemmat alkuhaarat yhtyvät
Pääjärvessä (92 m yi. merenp.) ; edellinen
laskee siihen luonnonihanan Oulankajoen kautta,
jossa on m. m. kuuluisa Kivakkakoski, ja jälki
mäinen Tuoppa- (1. Sohjenan-) joen kautta, jossa
on jyrkkä ja kaunis Soh jenankoski: ennen
laskuaan Pääjärveen saa viimeksimainittu joki
Suomen rajoilta juoksevan, omituisiin moreeni
maisemiin kaivautuneen Pontselejoeii. Pääjärven
pohjoispäästä vedet lähtevät sitten Kuntijokea
myöten Kuntijärveen ja siitä Kumajokea
myöten Soukelojärveen: viimeksimainitun joen nis
kassa on raivoisa inahtava K unia koski.
Soukelo-järvestä Kuvankoski vie Ruvajärveen ja siitä
Koudankoski Susijärveen: viimeksimainittuun
laskee vielä Maanselän itärinteiltä juokseva
vuolas Tuntsajoki Tuntsajärven kautta. Susijärvi
laskee Tutijärven kautta Koutajärveen, tällä
taipaleella on monta kovaa koskea: Tutijärven
yläpuolella ICallikorva, Iijava, Kuivapatuna,
Häränsilmä. Patuna y. m. ja alapuolella
Lehmi-korva. Skorotuuma, Niskakorva y. m.
Koutajärveen laskee luoteesta vielä Torvantojärvi ja
etelästä Tiiksjärven reitti: yhtyneet vedet
virtaavat sitten Vienanmereen kuten yllä jo
mainittiin. — Samaten kuin Kemijoen vesistö
eteläisemmässä Vienan-Karjalassa, muodostaa
Koutajoen vesistö pohjoisemmassa kaikki tärkeimmät
kulkuväylät. Paitsi sitä, että vesistön varsilta
uitetaan vuosittain satojatuhansia tukkipuita,
jota varten on höyrylaivojakin (ainakin Kitka-,
Pää- ja Koutajärvillä), on Koutajoen vesistöä
pitkin, yksityistä paikallisliikennettä
huomioonottamatta, vielä varsin merkittävää liikettä.
Tätä kautta käy näet enimmän käytetty
kulkutie Suomenpuolelta Kaunanlahteen ja Kuollaan ;
se seuraa pääasiallisesti vesistöä Kuusamosta
Koutajärvelle saakka, mutta kulkee sitten
mainitun järven koilliskulmitse, lyhyen maa
taipaleen kautta Näsöin (Knäsöin) kylään
Kannan-lahden rannalla : Näsöin kautta kuljetaan
Koutajoen suussa olevaan Koudan kyläänkin
mentäessä, koska vesitie Koutajärveltä on
vaikeakulkuinen. — Vesistön järvet ja joet ovat
erinomaisen kalarikkaita; huomattava on etenkin
siika-, liarri- (harjus-), forelli- ja lohirunsaus.
Vesistön useita järviä (esim. Pääjärveä)
pidetään Pohjolan ihanimpina; valtavina kohoaa
niiden äyräillä jylhiä tuntureita, kuten esim.
Pää-nuoruuen ja Kivakkavaara Pääjärven ja
Kalli-korva Koutajärven rannalla, puhumattakaan
vesistön alueelle sattuvista monista tunnetuista
Kuusamon tuntureista (Rukatunturi.
Riisitun-turi y. m.). Lukuunottamatta muutamia
mylly-pahasia ja kotitarvesahoja ei vesistön tuhan-

sissa koskissa ole vielä teollisuuslaitoksia.
-Pisimmät vesimatkat Koutajoen suusta eri
reittejä pitkin ovat: Tuntsajoeu latvoille 240 km,
Tuoppa järven kaakkoispäähän 280 km,
Oulankajoen latvoille (Onkamojärvelle) 285 km ja
Oulankajoen vesistöön kuuluvan Kitkajoen reitin
lähteille (Posiolammille) 325 km. — Koko vesistö
on puhtaasti suomalaisen asutus-alueen sisällä,
ainoastaan laskujoen suussa on venäläistä
asutusta. — Tarkempi yksityiskohtainen selostus
vesistön tärkeimmistä reiteistä, järvistä, joista ja
koskista esitetään eri hakusanoissa. [U. T.
Sirelius, ..Kautta Vienan Karjalan" (,,Nuori Suomi"
a|||||i|li, 1911, sivv. 161-182).] /.. H-nen.

Koutajärvi, järvi Vienan-Karjalan
pohjoisosassa, Koutajoen vesistössä, laskee mainitun
joen kautta Kannanlahden Koutavuodnaan:
pi-tuus n. 40 km. leveys 15-30 km ja pinta-ala
584 km": tietoja järven syvyydestä ja
pinnankorkeudesta yi. merenp. puuttuu. K. 011
tunnettu erinomaisesta saari rikkaudestaan; niitä
sanotaan olevan yli 350 ja ne ovat, samaten
kuin rannikotkin, pääasiallisesti havumetsää
kasvavia kallioita. Rannat ovat asumattomia ja
autioita, siellä on olemassa vain yksi ainoa
kylä, Järvenpää, K:n läntisellä rannalla;
kevätkesästä, tukinuiton aikaan on järvellä
kuitenkin elämää ja liikettä; tämän kautta kuljetetaan
näet aina Suomesta tuotuja puita Koutajoen
suuhun. Koudan kylän sahoihin, jota varten
järvellä on pari höyrylaivaakin. K:u vedet
pistävät koillisessa pitkälle, aivan lähelle
Kauiian-lahdesta vastaan tulevaa Näsöinlahtea, niin että
ainoastaan n. 5 km:n taival jää välille. Tätä
kautta käykin pääasiallinen matkustajaliike
Koutajärveltä Vienanmerelle ja Kuollaan. —
Huomattavimpia luonnonnähtävyyksiä on
Kalli-korvan tunturi K:u länsipäässä. — K:n
asemasta vesistössä ja siihen virtaavista vesistä
ks. Kou ta joki. L. IJ-nen.

Kouvola. 1. R a u t a t i e n a s e m a (TT 1.)
Helsingin-Pietarin radan varrella, Kajaaniin ja
Kotkaan lähtevien ratojen haarautumiskolidassa;
Helsinkiin 192 km, Pietariin 250 km. Kajaaniin
441 km ja Kotkaan 51 km: vilkasliikkeisimpiä
maalais-asemia koko maassa; 1909 saapui 50.591
ton. tavaroita (eniten halkoja, 32,012 ton.) ja
lähetettiin 8,685 ton. (eniten hirsiä ja propsia.
4,569 ton.). Ratapihan sivu- ja syrjäraiteiden
pituus yht. 14.438 km. — 2. Taaja asutus
edellämainitun rautatienaseman ympärillä; 3,058 as.
(1911). Yhteiskoulu (täysiluokkainen).
Sairashuone. Nykyjään on hankkeessa K:n
muodostaminen kauppalaksi; asiasta tehtiin 1911
senaattiin anomus, joka 1912 ratkaistiin kielteisesti.

L. H-nen.

Kova aivokalvo ks. A i v o t.

Koväcs, Päl [koväts päl] (1808-86), unk.
kirjailija, lääkäri, saavutti 1830- ja 1840-luvuilla
suuren suosion hilpeillä. tervettä huumoria
huokuvilla novelleillaan, joiden aiheet hän otti
hyvin tuntemansa keskisäädyn elämästä. Kirjoitti
myös — vaikka vähemmällä menestyksellä —
näytelmiä. K:n kirjallisessa tuotannossa K.
Kis-faludyn vaikutus on tuntuva. Erikseen on
ilmestynyt ..Thalia" l-III (kokoelma näytelmiä,
1833-37). ..Beszélyfüzér" I-1II (novellikokoelma.
1841-46), ..Eredeti szlnmiivek" (»Alkuperäisiä
näytelmiä", 1846). (Y. W.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0767.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free