Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koutajärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1459
Kovajuote—Kovalevskij
14(50
Kovajuote ks. Juottaminen.
Kovakuoriaiset (Coleoptera, Elcutherata),
hyönteisiä. joilla on purevaiset suuosat, koviksi
peitinsiiviksi muuttuneet etusiivet ja
kaivomaisiksi lenninsiiviksi muuttuneet takasiivet sekä
täydellinen muodonvaihdos. — Tuntosarvet tav.
11-niveliset. joskus on nivelten luku pienempi.
Silmät verkkosilmiä; pikkusilmät puuttuvat.
Keskiruumiiu ensimäinen rengas selvästi muista
erillään, muodostaen kovakuoriaisruumiin toisen
vapaasti liikkuvan osaston pään ja vartalon
väliin. toinen ja kolmas rengas muodostavat
yhdessä takaruumiin kanssa kovakuoriaisen
ruumiin kolmannen peitinsiipien peittämän osaston.
Peitinsiivet ulottuvat tavallisesti takaruumiin
kärkeen asti. toisinaan ne ovat aivan lyhyiksi
typistyneet (esim. lyhytsiipiset), joskus ne voivat
puuttua kokonaan (esim. kiiltomadon naaras).
Leuninsiivet ovat, hyönteisen ollessa lepotilassa,
moneen poimuun laskeutuneina kätkössä
peitinsiipien alla; usein surkastuneet. Nilkkojen nivel
luku vaihtelee. Tämän mukaan jaettiin
kovakuoriaiset ennen 4:ään suureen pääryhmään:
Pentamera (5-niveliset), Beteromera
(erilaisnive-liset: molemmat etumaiset nilkkaparit
5-niveli-set, takanilkat 4-niveliset), Tetramera 1.
Crypto-petitamera (4 selvästi näkyvää niveltä) ja
Tri-mera 1. Cryptotctramcra (3 selvästi näkyvää
niveltä i. Lisääntyminen tapahtuu aina suvullista
tietä. Munasta kehittyvällä toukalla
tavallisesti liereä ruu—’is; pää selvästi vartalosta
eroava, suuosat purevaiset; raajoja kolme paria,
joskus puuttuvat (useat puiden rungoissa ja
kaarnan alla elävät lajit). Syövät eläviä tai
kuolleita kasvi- tai eläin-aineksia, lantaa j. n. e.
– Kotelo vapaa s. o. raajat, tuntosarvet ja
siivet pistävät esiin ruumiinpinnasta.
Täysi-muotoiset kovakuoriaiset ovat osaksi eläin-,
«saksi kasvinsyöjiä. Tavallisesti ne syövät
samantapaista ruokaa kuin toukkina ollessaan,
toisinaan ne voivat kuitenkin syödä esim.
kukan-osia toukan ollessa lihansyöjä. Monet elävät
muurahaisten, mehiläisten tai termiittien pesissä.
— K. ovat levinneet yli koko maapallon. Niitä
tunnetaan nykyään n. 120,000 lajia, Suomessa
n. 3,000. Monet ovat ihmiselle vahingollisia (ks.
Tuhohyönteiset). Fossiileja tavattu jo
trias-kaudella, vielä enemmän tertiääri-kaudella.
Tärkeimmistä heimoista mainittakoon:
hieta-kiitäjät (Cicindelidae), m a a k ii täjät
(Ca-rabidce), sukeltajat (Dytiscidae),
hopeasepät i Gyrinidae), lyhytsiipiset
(Staphylinidae), raatokuoriaiset (Silphidae), s
i-1 a v a i s e t (Dermestidae), lehtisarviset
(Lamellicorncs), les iäiset (Ptinidce),
jalo-kuoriaiset (Buprestidae), sepät
(Elateridae), pehmeäsiipiset (Malacodermata),
touko härät (Heloidae), jauhopukit
(Tenebrionidae), kärsäkkäät ( Curculionidae),
kaarnakuoriaiset (Tomicidæ),
pitkä-sarviset (Cerambycidae), lehtitertut
(Chrysomelidae), leppätertut (Coccinellidae).
ks. liitettä Kovakuoriaisia. [Erichson y. m.,
»Naturgeschichte der Inseeten Deutschlands";
Seidlitz, „Fauna baltiea"; Sturm, „Deutschlands
Inseeten"; Ganglbauer, „Die Kiifer von
Mittel-Europa"; Schiodte, „Pe Metamorpliosi
Eleuthera-torum ohservationes"; C. R. Sahlberg, „Iusecta
Fennica"; E. Reitter, „Catalogus Coleopterorum
I Europa;"; J. Sahlberg, „Catalogus Coleopterorum
iauua! fennicæ".] U. S-s.
Kovalevskij f-e’-]. 1. Aleksandr K.
(1841-1901), ven. eläintieteilijä. Tehtyään laajoja
tutkimusmatkoja K. nimitettiin Pietarin yliopiston
professoriksi. Hän oli innokas polveutumisopiu
puoltaja ja edisti tämän vallalle-pääsemistä
embryologisilla tutkimuksillaan. Huomiota herätti
varsinkin hänen todistamansa vaippaeläinten ja
suikulaisen läheinen sukulaisuus. Täten hän
osoitti luurankoisten ja luurangottomien välisen
yhteyden. K:n teoksista mainittakoon
„Ent-wickelungsgeschichte der einfachen Aseidien"
(18G0), ..Entwickelungsgeschiclite der
Rippen-quallen" (1866), „Entwickelungsgeschichte des
Amphioxus laneeolatus" (1867), ..Embrvologische
Untersuchungen an Würmern und Artliropoden"
(1871), ..Embryogénie du Chiton polii avec
quel-ques remarques sur le développement des autres
Chitons" (1883), „Beiträge zur Kenntnis der
nachembrvonalen Entwicklung der M useiden"
(1887).
2. Vladimir K. (1S43-83), edellisen veli,
ven. paleontologi. Paleontologian professorina
Moskovassa v:sta 1880. Esitti todistuksia
pol-veutumisopin hyväksi selvittelemällä
kavioeläinten kehityshistoriaa. Teoksia: „Sur
1’Anchithe-rium aurelianense" (1873), „Osteology of the
nyopotamidæ" (1873), „Monographie der
Gat-tung Anthracotherium und Versuch einer natiir
liehen Classification der Huftiere" (1876).
P. li.
3. Sonja Vasiljevna Kovalevskaja
(1853-91), edellisen puoliso, etevä matemaatikko
ja kaunokirjailija, venäläisen tykistökenraali
Corvin-Ivrukovski jn tytär. Päästäkseen
ulkomaille tyydyttämään suurta opinhaluaan nuori
Sonja solmi sovinnaisen avioliiton Vladimir K:n
kanssa 1S69 ja yhdessä he lähtivät sam. v.
Saksaan opintoja harjoittamaan. Sonja K. kuunteli
Königsbergerin, Uelmholtzin ja Kirchhoffin
matematiikan ja teoreettisen fysiikan luentoja
Heidelbergin yliopistossa ja vv. 1871-74 sen ajan
suurimman matemaatikon Weierstrassin luentoja
Berliinissä. Kirjoitettuaan väitöskirjan „Zur
Tlieorie der partiellen Differentialgleichungen"
rouva K. 1874 sai saks. filos. tohtorin arvon
Göttingenissä. Hän palasi nyt takaisin
kotimaahansa ja asettui asumaan Moskovaan, missä
hänen miehensä oli saanut professorin viran. Mutta
kun tämä 1883 teki itsemurhan, muutti Sonja K.
professori Mittag-Leffleriu kutsusta
luennoitsijaksi Tukholman tiedeakatemiaan ja tuli siellä
jo sam. v. 1884 vakinaiseksi korkeamman
matemaattisen analyysin professoriksi. Rouva K:n
tärkein tieteellinen julkaisu on: ..Mémoire sur
un cas partieulier du problème de la rotation
d’un corps pesant autour d’un point fixe. oü
1’integration s’effectue ä Taide de fonctions
ultra-elliptiques du temps". (ransk. tiedeakat.
,.Mémoi-res des savants étrangers"issä, 31 nid., 1890 ja
„Acta mathematica"ssa, 22 nid.. 1889 lyh.). Tätä
julkaisua pidettiin niin ansiokkaana ja
tärkeänä, että rouva K. siitä sai Bordin’in
palkinnon kaksinkertaisena. — Rouva K. on myös
tunnettu kaunokirjailijana. Hän on esim. kertoellut
nuoruutensa muistelmia Venäjältä novelleissa:
„Systrarna Rajevsky" ja „Vera Vorontzoff".
Rouva K. kuoli Tukholmassa 1891. juuri kun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
