- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1461-1462

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kovaresmia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1461

Kovaresmia Kovno

1462

hän oli maineensa huipun saavuttanut. [A. Cli.
Leffler, ..Sonja Kovalevsky" (1892).] U. S:n.

Kovaresmia, muhamettilainen valtakunta
keskiajalla. Varsinainen K. vastaa nyk.
Bukha-raa ja Riivaa. Se liitettiin 1000-luvulla
seldzuk-kien valtakuntaan, mutta 1100-luvulla sen
käskynhaltijat tekeytyivät itsenäisiksi ja
laajensivat valtansa yli suuren osan Iraania ja
Tu-raania. Nämä hallitsijat suosivat tieteitä ja
taiteita. Mahtavin heistä oli Muhammed III
(1200-20), jonka valtakunta ulottui Tigris-joesta
Indus-jokeen. Riitaannuttuaan Bagdadin kalifin
kanssa hän syöksi tämän vallasta ja korotti
toisen sijaan. Mutta pian Tsingis-kaanin
hyökkäys kukisti K:n valtakunnan, ja Muhammed
kuoli pakolaisena eräällä Kaspian meren saarella.
Hänen poikansa DSelaleddin joutui
ankaran taistelun jälkeen tappiolle samaa
valloittajaa vastaan sotiessaan Indus-joella 1221. Kun
K. täten joutui mongolien valtaan,
hyökkäsivät sen ratsuparvet sen sijaan hävittäen liin
tisempiin alueisiin; niinpä ne 1244 valloittivat
Jerusalemin kristityiltä. Tämän jälkeen K:n
nimi katoaa historiasta. G. R.

Kovasimet, hiomiskivet. erilaatuisista aineista
valmistetut kappaleet, joita käytetään
teräaseiden, työkalujen v. m. hiomiseen. Tavallisimmin
käytetään kovasinaineeksi luontaista,
kvartsi-rikasta liuskakiveä. S. V. B.

Kovasuola (saks. Bartaalz), karnalliitin.
kai-niitin, sylviinin ja schöniitin rinnalla tärkeä
Stassfurtin abraumsuolojen (ks. t.) aines,
sekoitus sylviinistä. vuorisuolasta ja kiseriitistä.

Kova vesi ks. Kalsea vesi, Vesi.

Koweit 1. K u e i t, vähäinen alue ja kaupunki
(n. 5,000 as., 1900) Persian-lahden
iuoteis-peru-kassa, nimellisesti Turkin valtaan kuuluva. K:n
seikki on antautunut Englannin suojeluksen alle;
tämä on todellisuudessa ottanut haltuunsa K:n.
joka luultavasti on saava suuren merkityksen
tulevaisuudessa. Sen satama, 30 km leveä, 15 km
pitkä lahti, on paras Persian-lahden rannalla,
josta syystä K:sta tehdään Bagdadin-radan
pääteasema. E. E. K.

Koveli, koukkuteräinen veitsi,
jolla paraastaan puulusikan teriä >

koverretaan ja vuollaan: k u u
r-nakoveli on kaksiteräinen. Koveli

U. T. S.

Kovero. 1. Kunta, Kuopion 1., Ilomantsin
kihlak.. Ilomantsin-Koveron nimismiesp.; uusi
pitäjä muodostettu Ilomantsin lounaisista osista;
tuli omaksi kunnaksi ’/, 1910. Pinta-ala 501 km2,
manttaalimäärä 33,sj86. 3,201 as. (1910), joista
osa kreikkalais-katolisia. 344 hevosta ja 2.625
lehmää (1911) (hevoshoito harvinaisen hyvällä
kannalla samoin kuin Ilomantsissakin). —
Kansakouluja 5 (1912). Sonkajanrannan kylässä
venäjänkielinen kansakoulu sisäopistoineen. —
Kunnanlääkäri yhteinen Ilomantsin kanssa:
apteekki Ilomantsin kirkolla. — Teollisuuslaitoksia:
Koveron kylän osuusmeijeri. — Kirkolle
Tohmajärven asemalta 48 km (nykyinen kesäkulkutie),
Värtsilän asemalta 45 km ("talvikulkutie ja
tuleva kesäkulkutie). — K:n kunnan Kortevaaran
kylästä oli kotoisin kuuluisa sissipäällikkö Olli
Räty. — 2. Seurakunta, konsistorillinen.
Savonlinnan hiippak., Ala-Karjalan rovastik.;
määrättv erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.

Kovero njurvi.

päät. % 1896. erosi ’/s 1902. — Kirkko puusta,
valmistui 1902. — 3. Luonnonihaua, jyrkkäin
vuoriseinäin ympäröimä, kapea järvi Ruovedellä,
7 kilometrin päässä kirkolta. L. Jl-nen.

Kovero 1. kovera on kaareutuvan viivan
tai pinnan sisäpuoli. Esim. ympyräviivan ja
pallonpinnan sisäpuoli on k.
Koverokuvas-t i n (ks. Kuvastin), koverolinssi (ks.
Linssi). U. 8:n.

Kovettuma, joko kudoksen tiivistymisestä tai
siinä olevien pehmosempien ainesten
katoamisesta aiheutunut kudoksen muutos tavallistaan
kovemmaksi, niinkuin esim. kuppataudin
pri-maari-vaiheessaan aikaansaama induratsioni tahi
erikoisten ainesten, kalkkisuolojen, asettumisesta
johonkin kudokseen syntynvt skleroosi.

J/. O-B.

Kovjoen-IJudenkaarlepyyn rata ks.
Uuden-kaarlepyyn rata.

Kovjoki, rautatienasema (IV 1.) Oulun
radalla, Jepuan ja Pännäisten asemien välillä,
510 km Helsingistä (91 km Seinäjoelta) ja 244
km Ouluun. Yksityinen haararata
Uudenkaarle-pyvn kaupunkiin. L. B-nen.

Kovno. 1. Kuvernementti (ven. Kovenskaja
gu-bernija) Länsi-Venäjällä, etelärajana osaksi
Nje-men ja Saksa; 40.641 km3 (ilman vesistöjä),
1,775,900 as. (arv. 1910), 1. 44 kmMlä. — Maa on
matalakuilipuista tasankoa; korkein kohta 251 m
yi. merenp. Pieniä järviä runsaasti, etenkin idässä
yli 700); suurimmat Suudy. Drisvjaty, Drivjaty
ja Disna. Jokia: Njemen ja sen lisäjoet Vilija,
Nevjata ja Dubissa, Vindava, Kuurilainen Aa y. m.
Vesiteitä on 926 km. joista 158 höyryaluksilla
kuljettavia. Ilmasto vähemmän mantereinen kuin
Sisä-Venäjällä. — Suuria soita ja rämeitä on
paljon, n. 4 °/0 pinta-alasta; metsämaata on n.
17 %. — Asukkaista on pääosa, 68,s °/0,
liettualaisia, enimmäkseen zmudineja; juutalaisia on
13.8 %, puolalaisia 9 venäläisiä 7,s
saksalaisia \.\o/0\ 76,«% tunnustaa
roomalaiskatolista oppia, juutalaiset ovat mooseksenuskolaisia.
kreikkalais-katolilaisia on 5 protestantteja
4.5 Lukutaitoisia 42 °f0, melkein kaksi kertaa
enemmän kuin keskimäärin Venäjällä.
Maataloutta harjoittaa 68,« teollisuutta 9,s %
väestöstä. Maanviljelys tyydyttävällä kannalla:
sadosta (rukiita 398,500 "ton., kauroja 309,300.
ohria 135,000, vehnää 62,800, perunoita 647,800.
herneitä 35,600 ton.. 1910) riittää paljon myy-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0773.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free