- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1463-1464

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kovaresmia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1403

Kovrov—Kraemer

1464

liiviksi. Tiirkeii kauppakasvi on pellava; 1907
korjattiin 20.» milj. kg pellavaa.
Puutarhan-tuotteita viedään Pietariin asti. Karjanhoito
on kehittymässä maitotaloudeksi; nautakarjaa
1.224.500, hevosia 257,700, lampaita ja vuohia
492.900, sikoja 337.700 (1910), - Teollisuus
mitätön; aksiisista vapaitten tehtaitten
valmistusarvo Hi milj. mk. (1910; metalli-, kone- ja
puuteollisuutta). Aksiisin alaisista tehtaista
(työmiehiä 777 1907) mainittavat ainoastaan
tupakka-, olut-, tulitikku- ja viinatehtaat. —
Vuori-työtä ei ole. — Rautateitä 576 km (1911). —
Kansakouluja 542 (oppilaita 37,557; 1909).
keskikouluja 12 (opp. 3,328), ammatillisia
keski-ja alempia kouluja 3 (opp. 486), yksityisiä y. m.
oppilaitoksia tis lopp. 4.004). Sairaaloita 67.
lääkäreitä 170 (1908). — K. jakaantuu 7
piirikuntaan. Se muodostaa Vilnon ja Grodnon
kera kenraalikuvernöörikunnan. — Suurimman
os;i n K:oa käsittää entinen Samogit ia (ks. t.).
Kuvernementiksi se muodostettiin 1842 Vilnon
kuvernementin pohjoisosasta. — 2. Edellisen
linnoitettu pääkaupunki (liett. Kannas:
entisajan historiankirjoittajani Kirnow). sen
etelärajalla. Xjemenin oik. rannalla tämän ja Vilijan
yhtymäkohdassa; 79.200 as. (arv. 1909).
Kirkkoja yli 20. n. puolet kreikkalais-katolilaisia;
useita synagogia. Pari roomalais-katolista
luostaria ; samaan uskontokuntaan kuuluva
hengellinen seminaari. Pari lukiota. Teatteri. Kolme
sairaalaa. Historiallisia muistoja: vanha
raatihuone. komean goottilaistyylisen linnan
rauniot. — Teollisuus (rauta-, olut- ynnä muutamia
muita tehtaita) jokseenkin vähäinen.
Maalaistuotteiden kauppaa. — Pietarin-Varsovan rata
kulkee K:n kautta. — K. lienee perustettu jo
1000-luvun alussa. Oli liettualaisten pääpaikkana
taistelussa ristiritareita vastaan. Edullisen
asemausi takia se pian kehittyi tärkeäksi
kauppakaupungiksi. Rappeutui sodissa 1700-luvun
lopulla. V. 1812 sen ranskalaiset hävittivät
(muistoksi pystytetty komea muistomerkki). Tuli 1842
kuvernementin pääkaupungiksi. E. E. K.

Kovrov [-o’f], isovenäläinen
piirikunnankau-punki Vladimirin kuvernementissa, Okan
lisä-joen Kljazman varrella; 16.804 as. (1900). —
Asema rautatienristeyksessä on suuresti
edistänyt K:n kauppaa (viljaa, puutavaroita, niintä,
kalaa, suolaat. Suuret puuvillatehtaat ja
konepajat. E. E. K.

Kovuus. Kun jähmeätä ainetta viilletään
toisen jähmeän aineen terävällä särmällä, niin
ensinmainittuun syntyy naarmu, jos se on toista
ainetta pehmeämpi, mutta ei. jos se on kovempi.
Kivennäisten — ja muittenkin aineitten — k:n
määräämiseksi käytetään n. s.
kovuusasteikko a, johon kuuluvat seuraavat kymmenen
kivennäistä. järjestettyinä niin. että jälkimäinen
aina on edellistä kovempi: 1) talkki, 2) kipsi,
3) kalkkisälpä. 4) fluorisiilpä. 5) apatiitti,
6i maasälpä. 7) kvartsi, 8) topaasi, 9) korundi,
10) timantti. — Jos ainetta naarmuttaa
maasälpä. vaan ei apatiitti, niin sen kovuus on 5:n
ja 6:n välillä. Näin kovaa 011 tavallinen
ikkunalasi. Teräsase tuskin naarmuttaa 6:n kovuista
ainetta. 2:n kovuisiin ja sitä pehmeämpiin
aineisiin pystyy kynsi. P. E.

Kovuusasteikko ks. K o v u u s.

Kozjmodemjansk
a’ /, piirikunnan kaupunki

Kasauuiu kuvernementissa, Volgan oik. rannalla.
5.2.S4 as. (1897). — Kirjasto, alempia oppikouluja,
sairaala y. m. Metsiini uutteiden vientiä. [-Ilöyry-laivasatama. — Tseremissien kapinoimisen
tähden perustettiin tänne linnoitus 1583; K:n
kaupunki mainitaan 1609. — K:n piirikunnassa asui
1894: 72,117 tseremissiä ja tsuvassia (77%
väestöstä): tseremissit harjoittavat maanviljelystä,
karjanhoitoa, mehiläishoitoa ja metsästystä.

E. E. K.

Kozlov 1-o’fJ, piirikunnan kaupunki
Keski-Venäjällii Tambovin kuvernementissa. Doniin
laskevan Lesnoi-Voroneäin varrella; 45,300 as.
(1909). — Viljavan seudun keskustana K.
harjoittaa suurta viljan ja karjataloustuotteitten
kauppaa, jota edistää kolmelle suunnalle
haarautuva rautatie. Myllyjä, viinapolttinioita, nahka-,
öljy-, tupakkatehtaita. — K. perustettiin 1636
aikaisemman luostarin viereen, suojaksi Krimin
tataarien ryöstöretkiä vastaan. E. E. K.

K. P. T. (= ,,koko programmi toimeen"), 1879
suomenmielisten ylioppilaiden keskuudessa
syntynyt yhdistys, joka ajoi kielikysymyksessä
jyrkempää ohjelmaa kuin yhdistys „Suomalainen
nuija" ja suomalaisen puolueen
päii-äänenkannat-taja Uusi Suometar: perustajat olivat Lauri
Kivekäs ja Kaarlo Grönqvist, joka myöskin
sepitti K. P. T:n marssin (..Jos sydän sulia
puhdas on"–-).

kr. (K r.i, ,,kruunun" (raliau) lyhennys.

Kraali (bol], kraal. < esp. corral = aituus),
hottentottien y. m. alkuasukasten kehämäinen,
usein okapensasaidan ympäröimä kylä (nimi
alkuaan buurien käyttämä). E. E. K.

Kraaniumi (lat. erä ui nm. < kreik. krüni’on),
pääkallo (ks. t.i.

Kraateri (kreik. kräiiJr), sekoitusmalja, jossa
vanhan ajan kreikkalaiset ja roomalaiset aterian
aikana sekoittivat vettä viiniin. — Tuliperäisten
vuorien kattilan t. suppilonmuotoisen
purkau-tumisaukon suu (vrt. Tulivuoret).

S. V. H.

Krabbe-s u k ii j a mainitaan Ruotsissa ja
Suomessa keskiajasta asti. mutta niiden keskinäinen
yhteys 011 epätietoinen. Eräs Suomessa toiminut
Lauri Olavinpoika K. meni Sigismundin
kannattajana maanpakoon Puolaan. Kaarle IX :n
kamarijunkkari, jahtimestari Eerik K. t i 1 1
Svaneby sisäänkirjoitettiin 1625 Ruotsin
ritarihuoneeseen. Hänestä väitti polveutuvansa
eräs Inkerinmaalla asunut sukuhaara, joka 1779
aateloitiin ja jonka jäsenistä mainittakoon: 1.
Engelbrekt Adam K. (1692-1768), joka
kunnialla otti osaa Suureen pohjan sotaan
Inkerinmaalla ja Suomessa 1708-14. jona
viimemainittuna vuonna Napuen taistelussa pahasti
haavoittui, sekä hattujen sotaan 1741-43 ja
Uudenmaan jalkaväen everstiluutnanttina kuoli
Somerolla. — 2. Hänen pojanpoikansa oli Karl
Arvid K. (1779-1835), sihteeri Vaasan
hovioikeudessa, 1808 valittu Suomalaisen
lähetys-kunnan jäseneksi Pietariin, 1818
hovioikeudenneuvos, 1826 Pohjanmaan laamanni. K. G.

Kræmer fkré-J, von, ruots.-suom. aatelissuku,
alkuaan kotoisin Westfalenista.

1. Robert Fredrik v. K. (1791-1880),
ruots. vapaaherra, maaherra, sylit. Suomessa,
meni Ruotsin armeiaan. otti osaa 1813-14 vv:n
sotaan ja kohosi 1826 pääesikunnan majuriksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0774.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free