Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krajova ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1471
Krakoviak — Kranaatti tykki
1472
-Jagello-kirjaston piha.
linnolliset asetuksensa; muodostaa
ympäristöineen ..Bezirkshauptmannschaft"in. — Siinä on
useita kone-, maanviljelyskalu-, ravintoaine-,
puusepäntehtaita; K:n teollisuus ei kuitenkaan ole
erikoisen tärkeä. Kauppa sensijaan jo
vanhoista ajoista kukoistava, nyt useain rautateiden
edistiimä etupäässä puutavaroita, suolaa,
kankaita, karjaa, viiniä, maanviljelystuotteita). —
Vastapäätä. Veikselin toisella puolen on
sillan yhdistämä esikaupunki Podgorze.
Huomattavia paikkoja ympäristössä: 2 km
luoteeseen oleva ..Koseiuszko-kukkula", 34 m korkea
Bronislavva-kummulle sankarin muistoksi hänen
taistelutanteriltaan kootusta mullasta kasattu,
samalla tavalla syntynyt ..Krakus-vuori" K:n
tarunomaisen perustajan muistoksi. — K. on
laajalla linnoituskehiillä lujasti varustettu.
K:n perustaja oli tarun mukaan ruhtinas
Kra-kus 1. Krokus ijosta kaupungin nimi) n. v. 700.
Kuului
900-luvulla Böömille, joutui
999 Puolalle,
1290 jälleen
Böömille,
kunnes 1305
lopullisesti jäi
Puolalle,
jonka
pääkaupunkina se oli
v:een 1610 ja [-kruunauskau-punkina-]
{+kruunauskau-
punkina+} v:een
1764. K. oli
1257 saanut [-magdeburgi-laiset oikeudet.-]
{+magdeburgi-
laiset oikeu-
det.+} Oli monta
kertaa
tataarien ja
myöhemmin ruotsalaisten hallussa. Puolan kolmannessa jaossa 1795 K.
joutui Itävallalle, kuului 1809-15 Varsovan
herttua-kuntaan. Wienin kongressissa siitä
muodostettiin ympäristöineen (1.260 km3) itsenäinen,
puolueeton. Venäjän. Itävallan ja Preussin
suojeluksen alainen tasavalta, jonka Itävalta siellä
tapalituneitten, Puolan vapauttamista tarkoitta-
Neitsvt Maarian kirkko
vien liikkeitten takia 1846 anasti, liittäen sen
1S49 erityisenä osana Galitsiaau. E. E. K.
Krakoviak t= krakovalainen), iloinen ja
sulava puol. tanssi "/«"tahdissa.
Kramaf f-rz], Karl (s. 1860). täekkil.
poli-tikko; kuului alkuansa n. s. realisteihin.
jotka 1S90 etupäässä juuri hänen toimestaan
yhtyivät nuortsekkiläisiin; ollut v:sta 1891
vaikutusvaltaisena jäsenenä sekä Böömin valtiopäivillä
että itävallan valtakunnanneuvostossa;
julkaissut ..Papiergeld in Oesterreieh seit 1848" ja „Das
bölimische Staatsrecht" (1896). J. F.
Kiambambuli [ ba’m-J, alkujaan väkevä
dan-zigilainen kirsikkaviina, sitten saks.
ylioppilas-kielessä vleensä väkevä päihdyttävä juoma;
mellakka.
Kramsu, Kaarlo Robert (1855-95), suom.
runoilija, s. 22 p. jouluk. 1855 Oulussa, yliopp.
1874, toimi sanomalehti- __
miehenä monessa eri
kaupungissa. k. 26 p. elok.
1895 Niuvanniemen
mielisairaalassa. Julkaisi kaksi
vihkoa.. Runoelmia" (1878
ja 1887), joista
jälkimäiseen. laveampaan, hän
valitsi edellisestä ne
runot, mitkä piti
arvokkaimpina. K:n runoissa
kuvastuu synkkä
pessimismi. elämäntuska, jota
ei mikään lievennä.
Niiden poljento on
voimakas ja loppusoinnut
raskaasti iskeviä, niiden sävy
on koruttoman miehekäs,
aina rautaiseen karuuteen asti. mutta niillä on
harvinaisen välitön, mieleentarttuva teho.
Suomenmielisen liikkeen nousuajassa hänestä sai
laulajansa suomalainen rotutunne, Suomen
kansan synkkien, sorronalaisten kohtalojen
läpitunkemana. Sitä väräjävät hänen historialliset
balladinsa Nuijasodan ja Ison vihan ajoilta,
sellaiset kuin „Santavuoren tappelu", „Jaakkima
Be-rends" ja ,.Ilkka", niistä mahtavin. [Pontus
Artti, „Kaarlo Kramsun runoilijaluonteesta"
(Valvoja 1900. sivv. 412-423); Eino Leino,
Suomalaisia kirjailijoita" (sivv. 137-152).]
Krän
Cl-/, persialainen hopearaha = 20 sahia:
v:sta 1S77 sen piti vastata yhtä frangia (1 Smk.),
mutta sen arvo on vähitellen alentunut.
Krana ks. Nostokoneet.
Kranaatti (vrt. Granaatti), rautainen
ontto tykinkuula, täytetty jollakin [-räjähdysaineella. ruudilla, meliniitillä t. m. s. K:t ovat
joko aiotut räjähtämään niiden sattuessa
pää-maaliinsa. jolloin niiden poikkileikattuun
kärkeen on ruuvattu sytytin (s y t y t i n-k:t), tai
puhkaisemaan panssarisuojuksia. jolloin kärki
on eheä ja suippo, vailla sytytintä (pa n s sa
rikit). Edellisen lajin k:t valmistetaan
valuraudasta jälkimäisen takoteräksestä ja kärki
karaistusta kromiteräksestä. M. v. II.
Kranaattihaulit. pienet käsikranaatit, joita
käytetään joskus 25 ä 30 kappaletta
kimpussaan isopiippuisissa mörssäreissä
heittokappa-leina. M. v. H.
Kranaattikartessi ks. A m p u m a-a s e e t.
Kranaattitykki, lyhyt rihlaton tykki, jolla
Kaario Kramsu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
