Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kraniologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1475
Krapula—Krasnov
1176
ruusluokkaa suurempia tähtiä. Suuruusluokkaan
O.: asti 011 laskettu 92 tähteä. Vanhoissa
tähtikartoissa kuvataan ..aasien" (tälulet ö ja y
Caiin i syövän ..seimestä" (Præsepe), rikas
tähti-ryhmä, joka on tarkkaan tutkittu sekä fotometrin
että spektroskoopin avulla. — 4. (saks. Krabbe,
Kriechblume = ryömivä kukka), gotiikan torneissa
Maaleissa, päädyissä vinoja särmiä nouseva,
välimatkoilla toistuva, kouristuneen lehden tapainen
särmiikoriste.
Krapula (lat. cräputa). kohmelo (ks. t.).
Krasaani (ruots. kraschan, < ransk. cracliat
= sylki, sylkäys, Ranskan vallankumouksen
aikana rahvaan kesken komendöörintähden
nimitys), ritarikunnan merkki (preuikka).
Krasicki [krasi’tski], Ignacy (1735-1801).
puol. kirjailija, vanhaa ylimyssukua, oli saanut
pappissivistyksen, tuli 1767 Ermlannin
ruhtinas-piispaksi ja 1795 Gnesenin arkkipiispaksi.
Hienona. terävänä ja sukkeluutta säteilevänä
miehenä hän oli yhtä suosittu Varsovan kuin
Berliinin hovissa. Runomittaa hän käytteli
varsinkin ivan palvelukseen paremmin kuin kukaan
ennen häntä puolalaisessa kirjallisuudessa.
Hänen kuuluisimmat teoksensa ovat koomilliset
kertomarunot ..Myszeis" („Sankariruno hiiristä") ja
„Monaehomachia" (..Munkkien sota", 1778). jotka
ovat täynnä hienoja pistoksia aatelistolle ja
papeille. sekä ..Bajki i przypowiései" (..Eläinsatuja
ja -kertomuksia", 1779) ja ,.Satvrv" (1779).
J. J. M.
Krasinski [i’nj-J. Wäl e ry a n (1795-1855),
puol. historioitsija, opiskeli Vilnon yliopistossa,
oli Puolan Kansan valistuskomitean esimiehenä
Varsovassa, jossa 1826. ensimäisenä Puolassa,
alkoi stereotyyppipainolla julkaista halpoja
kan-sankirjoja. mutta oli v:n 1830-31 kapinan jälkeen
pakotettu jättämään Puolan ja oleskeli
kuolemaansa saakka Englannissa. Vanhan puolalaisen
protestanttisen suvun jälkeläisenä ja itse
hartaana protestanttina K. tutki Puolan
protestanttien historiaa ja julkaisi siitä tärkeän teoksen
..Historieal sketeh of the rise. progress and
deeline of the Reformation in Poland". 2 nid.
1838-40. J. J. M.
Krasinski [-i’nj-], Z y g m uit (1812-59). puol.
runoilija, oli ylimyssukua, isä kreivi Vincenty K.
oli kenraalina ensin Napoleonin palveluksessa ja
sitten puolalaisena senaattorina sekä
myöhemmin Venäjän valtakunnanneuvoston jäsenenä, äiti
oli ruhtinatar Maria Radzivvill. K. joutui
Varsovassa ylioppilaana ollessaan suureen sisälliseen
ristiriitaan, kuu yleinen mielipide syyttä epäili
hänen Venäjän hallitsijalle uskollista isäänsä
puolalaisvastaisista aikeista. Hän siirtyi silloin
ulkomaille. Lähestyvä heinäkuunvallankumous
ja sosiaalinen kuohunta panivat nuoren
ylimyksen selvittelemään itselleen eurooppalaisen
sivistyselämän ja yhteiskunnan perimpiä
kysymyksiä. Tältä pohjalta ovat nousseet ..Nieboska
Ko-medya" (..Ei-jumalainen komedia" 1835: suom.)
ja sen myöhempi jatko »Niedokonezony poemat"
..Keskenjäänyt runoelma") sekä mahtava, vain
näennäisesti kreikkalaisten ja roomalaisten
välistä kansallis- ja sivistystaistelua kuvaava
näytelmä ..Irydjon" (1836). K:n kansalliset ihanteet
ja hänen sieluntuskansa Puolan kohtalosta ovat
ihanasti ilmaistut runoelmassa ..Przedsvvit"
i..Aamunsarastus", 1843) ja ..Tulevaisuuden vir-
| sissä" („Psalmy przyszlosoi". 1845-48).
Ajatusten syvyys, tunteiden jalous ja vilpittömyys sekä
muodon ihmeteltävä kirkkaus antavat hänelle
sijan Puolan suurinten runoilijoiden joukossa ja
lv:n ninii mainitaankin aina Mickiewicziu ja
Slowacki’n ohella. K:n kootut teokset
ilmestyivät ensin Leipzigissä 1863. Paras tutkimus
hänestä on St. Tarnowski’n. J. J. M.
Krasinski-kirjasto, täydelliseltä nimeltään
Biblioteka Ordynacyi Krasinskicli, puolalainen
kirjasto Varsovassa, on nykyään jonkinlainen
kansalliskirjasto. Tämän suuren ja erittäin
arvokkaan kirjaston perusti runoilija Zygmunt
Krasinski’n poika Wladyslavv 1860. ./. .1. M.
Krasnoe selo (-lo’j (ven. = ..punainen kylä").
1. Kylä Venäjällä. Pietarin kuvernementissa. 26
km rautatiellä Pietarista lounaiseen; 3,126 as.
(1900). — Keisarillinen linna. Pietarin hienoston
huviloita. — Kesäisin suuret sotaharjoitukset,
joihin ennen Suomestakin otti osaa 2 pataljoonaa,
kaarti ja rakuuna rvkmentti. — 2. ks. Kyvrölä.
E. E. K.
Krasnohorskå, Eliska (s. 1847). omalta
nimeltään P e e h o v ä. tsek. kirjailijatar, on
julkaissut muutamia huomattavia runokokoelmia,
kuten „Z mäje zitl" (..Elämän toukokuu" 1871),
..Ze Sumavy" (»Böhmervvaldista", 1874) ja
novelleja sekä oivallisia käännöksiä muutamista
Mickiewiczin, Bvronin ja Puskinin teoksista.
J. J. M.
Krasnojarsk /-ja’rsk]. kaupunki Siperiassa,
Jeniseiskin kuvernementin pääkaupunki.
Jenisein ja Siperian rautatien varrella; 30,500 as.
(1909). — Useita kirkkoja, oppilaitoksia,
sairaaloita. oppineitten seuroja. — Rauta-, kone-,
nahka- y. m. tehtaita. — K:n merkitys perustui
ennen alueen kultahuuhtomoihin: nykyinen
nopea kasvaminen Siperian radan aiheuttama. —
K:n paikalle kasakat perustivat linnoituksen
1628: 1S23 siitä tuli kuvernementin pääkaupunki.
E. E. K.
Krasnoje selo ks. Krasnoe selo.
Krasnoufimsk [->’■], piirikunnankaupunki
Venäjällä. Permin kuvernementissa. Ufån oik.
rannalla: 6.427 as. (1897). — Naislukio.
teollisuuskonin. alempi ven.-baskiirilainen
maanviljelyskoulu: sairaala. — Perustettiin 1736
suojaksi baskiireja vastaan. — K:n piirikunnassa
(334.500 as. 1909) asuu venäläisiä, tataareja,
baskiireja. tseremissejä, inetserjaakkeja.
teptja-reja. voguleja sekä sekarotuisia n. s. „bobyleja".
E. E~. K.
Krasnov [-o’f], Andrej Nikolaevits
(s. 1862). ven. kasvimaantieteilijä, Harkovan
yliopiston professori 1894. tutkinut etenkin
Etelä-Venäjän ja Länsi-Siperian arojen kasvullisuutta
ja maaperää sekä Tiansanin ja Kaukasuksen
kasvimaantiedettä. Kirjoittanut: ..Mustan
mullan synnystä" (1884. ven.), „Tlie blaek eartli of
the steppes of southern Russia" |Bull. geol. soo.
Amer., voi. 3, 1891), ..Maaperän ja kasviston
keskenäisestä suhteesta Euroopan Venäjän
mustan mullan alueella" (1886-87, ven.), »Pohjoisen
pallonpuoliskon lieinäarot" (1884 ven.).
,.Geo-botaanisia tutkimuksia Kalmukkien arolla" (Ven.
maalit, seur. ..Izvestija" XXII), »Kaukaasian
päävuoriston kanssa yhdensuuntaiset vuorijonot
ja niiden merkitys Länsi-Kaukaasian
metsä-ja arokasvullisuuden ryhmittymiselle (Harkovan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
