Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krasnovodsk ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1177
Krasnovodsk—Kratinos
1178
yliopiston luonnont. yhdistin „Trudy" XXVIII),
..Svanetian vuoristokasvullisuus ja omituisuuksia
sen ryhmittymisessä" (Ven. maant. seur.
..Izvestija" XXVII), „Itä-Tiansanin kasviston
kehityshistoria" (Maant. seur. ,.Zapiski", 18891.
J. Å. W.
Krasnovodsk f-vo’-J, piirikunnankaupunki
Venäjän Keski-Aasiassa, Transkaspian alueessa.
Kaspian merestä pistävän Balhaniu-lahden
pohjoisrannalla: 6,359 as. (1897). Ympäristö aroa;
satama paras Kaspian-meren itärannalla;
Transkaspian rautatie alkaa K:sta. Läheisyydessä
suuria suolakui vaomoita. — K., joka on
linnoitettu, perustettiin 1868 suojaksi turkmeeneja
vastaan. E. E. K.
Krasnyj, piirikunnankaupunki Venäjällä
Smo-lenskin kuvernementissa, lounaiseen
Smolens-kista: 3.537 as. (1900). — K:n luona
ranskalaiset Murafn ja Xeyn johdolla saivat voiton
venäläisistä elok. 1812; 3 kuukautta myöhemmin
Kutuzovin johtamat venäläiset nelipäiväisessä
taistelussa tuottivat tuhoisan tappion
ranskalaisille. (E. E. K.)
Krassi, nimi joka tarkoittaa sekä
Lepidium-että Tro/iæoiw»»-sukuisia kasvilajeja. Edelliset
ovat
ristikukkaisia. hedelmät lyhyitä,
litteitä,
kapeasti siipipal-teisia, päässä
pieni lovi,
kukat pieniä,
valkeita, teriö
usein
hävinnyt. N. 100
lajia kaikissa
maanosissa,
meillä kaksi,
joista
varsinkin pihak rassi (Lepidium ruderalej on
yleinen kaupunkiseuduissa, satamissa j. n. e.
Itämailta polveutuvaa ruoka krassia (L.
satiinin) viljellään säätyläisten puutarhoissa koko
maassamme Muonionniskaan ja Inariin saakka,
eniten Pohjanmaalla, vähemmin eteläisissä
maakunnissa. — Tropceolum-sukuun kuuluu n. 35
keski- ja etelä-amer. yrttilajia, jotka kiipeilevät
kärliimäisesti kiertyvien lehtiruotienpa avulla.
Lehtilavat liuskattomia, kilpimäisiä, terät,
kannuksellisia. hedelmä luumarjamaisia
lohkohedel-myksiä. Meillä viljellään yleisesti Intian- 1.
Turkin krassia (T. majus) isojen
loistavan-väristen kukkiensa vuoksi. •/. .1. IV.
Kraszewski [krase’vski], Jözef Ignacy
(1812-87), puol. kirjailija, opiskeli Vilnon
korkeakoulussa ja alkoi hyvin varhain suunnattoman
runsaan kirjallisen tuotantonsa, saavuttamatta
kuitenkaan alussa menestystä. Oltuaan jonkun
aikaa maanviljelijänä ja 11 vuotta
sauomalehti-miehenä Vilnossa hän tuli 1853 Volynian
koulujen ylitarkastajaksi. Varsovassa, jonne hän
oli siirtynyt 1860. hänellä sekä kirjailijana että
sanomalehtimiehenä oli tavaton vaikutus. 1863
v:n kapinan jälkeen K:n täytyi paeta ulkomaille,
jossa hän kirjoitti Boleslawitan nimellä. V. 1879
vietettiin Krakovassa suuri kansallisjuhla hänen
50-vuotisen kirjailijatoimensa johdosta, mutta
1883 panetti Saksan hallitus, epäillen K:n jättä-
Turkinkrassi,
neen ranskalaisille salaisia valtiollisia
asiakirjoja, hänet vankeuteen, josta hän kuitenkin
vuoden päästä vapautettiin. Hänen työkykynsä
oli tarumainen, hän kirjoitti aina. missä paikassa
ja missä oloissa hyvänsä ja niin hänen teoksiansa
onkin n. 600 nidosta. Harvinaisella
joustavuudella hän on liikkunut runouden, romaanin,
historian, muinaistieteen ja mitä monipuolisimman
yhteiskunnallisen toiminnan alalla. Innokkaana
edistysmielisenä sanomalehtimiehenä hän on
vaikuttanut laajoihin piireihin erittäin kasvattavasti
ja kaunokirjailijana, vaikka ei ollutkaan
erittäin etevä taiteilija, hän on herättänyt
keskiluokassa laajempaa kirjallista harrastusta kuin
kukaan muu puolal. kirjailija häntä ennen.
Hänen teoksistaan mainitsemme romaanit: ..Swiat
i poeta" (..Maailma ja runoilija", 1839), ..Ulana"
(1843), ..Latarnia czarnoksieska.. (..Noitalyhty",
4 os. 1S43), „Ostap Boiularczuk" (1848), „Jaryr.a"
(1850), ..Hrabina Kosel" (,.Kreivitär Cosel" 1876),
..Morituri", „Resurrecturi", runoteokset
„Anafie-las" (3 uid„ 1840-43), joka kuvaa Liettuan
muinaisuutta, ja „Hymny bolesei" (,.Tuskan
hymnejä", 1857) ja historialliset teokset: ..Wilno od
poczatköw jego do 1750" („Vilnon historia
1750:een". 4 os. 1840-42) ja ..Polska w ezasie
trzeeh rozbioröw" (,.Puola kolmen jaon aikana",
3 os. 1873-75). J. J. M.
Krateros (lat. Craterus), Aleksanteri Suuren
sotapäällikkö, johti paluumatkalla Intiasta
pohjoispuolitse (Arakhosian, Drangianan ja
Karma-nian kautta) marssivaa armeianosastoa. K:lle
annettiin 324 e. Kr. tehtäväksi viedä
makedonialaiset sotavanhukset takaisin kotimaahan ja
kuninkaan kuoltua hän sai Antipatroksen (ks. t.)
rinnalla hoidettavakseen Makedonian ja Hellaan.
Sitten hän yhdessä Antipatroksen kanssa, jonka
tyttären hän oli nainut, taisteli n. s. Lamian
sodassa liittoutuneita kreikkalaisia sekä Aasiassa
Perdikkasta ja Eumenestä vastaan.
Viimemainittua vastaan sotiessaan hän menetti henkensä
Kappadokiassa (321 e. Kr.). E. R-n.
Krates [-tcs]. 1. Kreikk. komediankirjoittaja
(5:nnen vuosis. keskipalkoilla e. Kr.), ks.
Kreikan kieli ja kirjallisuus. — 2. Kreik.
grammatikko (kielen ja kirjallisuuden tutkija),
synt. Kilikian Mallos kaupungista. Pergamouin
suuren kirjaston hoitaja ja sikäläisen tieteellisen
suunnan pääedustaja (2;sella vuosis. e. Kr.). K.
noudatti Homerosta selittäessään suuressa
määrin allegorista (kuvaannollista) selitystapaa,
kielellisiä seikkoja käsitellessään anomalian (s. o.
yhdenmukaisuuden kieltämisen) periaatetta,
ollen kummassakin kohden Aristarkhoksen
vastustaja. Käydessään 167 e. Kr. lähettiläänä
Roomassa hän siellä luennoillaan herätti
kirjallisuus-ja kielitieteellistä harrastusta. O. E. T.
Kratinos [ti’-], kreik. komediankirjoittaja,
n. s. vanhemman attikalaisen komedian
tärkeimpiä edustajia (5 :nnen vuosis. keskipaikoilla e. Kr.;
kuoli n. 422), jätti jälkeensä 21 komediaa,
joista 9 komediakilpailussa oli saavuttanut
ensi-mäisen voiton. K:n teoksissa ilmeni rohkea
ku-vausvoima ja kuohuvaa elämäniloa. Ne olivat
suureksi osaksi taruaiheiden travestioja
(iva-mukailuja). Useissa komedioissa K. käänsi ivansa
aikansa uusmuotista sivistystä ja silloisia
valtiollisia johtomiehiä (varsinkin Periklestä)
vastaan. Hänen teoksistaan on säilynyt vain kat-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
