- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1479-1480

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krasnovodsk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1479

Kraus—Kravtsinskij

1480

kelmiä. [Koek. ..Comicorum attieorum [-frag-menta"’.]-] {+frag-
menta"’.]+} ks. Kreikan kieli ja
kirjaili-s n u s. O. E. T.

Kraus. Franz Xaver (1840-1001). saks.
taidearkeologi ja katolilainen jumaluusoppinut,
tuli 1872 taidearkeologian ylim. professoriksi
Strassburg n yliopistoon ja 1S7S kirkkohistorian
professoriksi Breisgaun Freiburgin yliopistoon.
Julkaissut m. m.: ..Die ehristliche Kunst in
ihrén friihesten Anfangen" 1872). ..Roma
sot-terranea. Die römisehen Katakomben" (1873).
..Lehrbuch der Kirehengeschichte" |4 nid.
1872-70: 4:s pain. 1S96), ..Beal-encyklopädie der
christliclien Alterthümer" (I, II. 1882-86). ..Die
Kunstdenkmiiler des Grossherzogt. Baden" (1SS7,
seur.), „Die ehristlielien Insehriften der
Rhein-lande" (2 nid.. 1S90-04) ja kuuluisimman
teoksensa ..Geschichte der christliehen Kunst"
(1896-1900, J. Sauerin loppuun saattama 1908).
Taidehistorioitsijana K. on perustanut koulun, jonka
mielestä kristillisen taiteen juuret ovat
löydettävissä Roomasta eikä itämailta (vastoin
Strzv-gowski’a y. m. uuden suunnan edustajia).
Mainittakoon myös K:n laaja ja etevästi
kirjoitettu ..Dante, sein Leben und sein Werk" (1S97).
Jumaluusoppineena K. oli historiallis-kriitillisen
suunnan miehiä ja anti-ultramontaaninen
katolilainen: suurta huomiota herättivät hänen
tyylillisesti loisteliaat, purevat kirkkopoliittiset
Spek-/afor-kirjeensä („Allgemeine Zeitung"issa,
1895-99), joissa hän myös puolsi valtion oikeutta
katolisen kirkon vaatimuksia vastaan. K. määräsi
jälkisäädöksellä omaisuutensa kristillisen
arkeologian professorin viran perustamiseksi
Freiburgin yliopistoon. V. 1904 perustettiin
Miinche-nissä Krausegesellschaft uskonnollisen
ja sivistyksellisen edistyksen harrastamiseksi
K:n hengessä.

Kraus, Josef Martin (1756-92), saks.
kapellimestari ja säveltäjä; toimi Tukholman
oopperassa v:sta 1778, Ruotsin hovikapellimestarina
v:sta 1788. Sävelsi Kustaa III:n
hautajaiskantaatin sekä sinfonioja, kamarimusiikkia y. m.
K. oli kustavilaisen ajan huomattavin säveltäjä.

7. K.

Krause f-ze], Ernst Ludwig (1839-1903),
tunnettu kirjailijanimellä Carus Sterne,
saks. luonnont. kirjailija, joka taitavana
polveutu-misopin kansantajuistuttajana, varsinkin
julkaisemalla aikakauslehteä „Kosmos" (1877-82), teki
Darwinin ja Ilæckelin opit tunnetuiksi
laajemmille piireille. K:n teoksista mainittakoon:
„Erasmus Darwin und seine Stellung in der
Geschichte der Deszendenztheorie" (1880),
„Wer-den und Vergehen. Eine Entwickelungsgeschichte
des Naturganzen" (1876, 6:s Bölschen toimittama
laitos 1905), ..Geschichte der biologischen
Wissen-schaften im 19. Jahrhundert" (1901). P. B.

Krause, Karl Christian Friedrich
(1781-1832), saks. filosofi, opiskeli Jenassa
Fich-ten ja Schellingin johdolla ja tuli
yksityisdosen-tiksi 1802. Muutti seuraavina vuosina
tuontuos-takin asuinpaikkaa ansiota etsien; toimi m. m.
musiikinopettajana. Eli v:sta 1814 lähtien
Berliinissä taaskin yksityisdosenttina, pidettiin
syyttä valtiollisesti „epäluotettavana", muutti
1824 Göttingeniin ja sieltä Miincheniin 1831
saamatta missään professorin tointa. Tärkeimmät
julkaisut: „Grundlage des Naturrechts" (1803);

..System der Sittenlehre" (1810); „Das Urbild
der Menschheit" (1811, 3:s pain. 1903); „Die
<lrei ältesten Kunsturkunden der
Freimaurerbrü-derschaft" (1811, 2:nen pain. (1851);
„Vorlesun-•,’en iiber das System der Philosophie" (1828,
_’.nen pain. 1869-89); ,.Abriss des Systems der
Philosophie des Rechts" (1828). Jälkeenjääneitä
kirjoituksia ovat julkaisseet Leonhardi,
Rö-der (..System der Reehtsphilosophie", 1874),
H oh 1 f el d * („Briefwechsel", 1903). — K. kuului
Schellingin aatetovereihin. n. s.
identiteettifilo-sofeihin. Hänen filosofiansa on oppia
absoluuttisesta Jumalasta. Tällöin K. pyrkii sovittamaan
teismiä ja panteismia kutsuen oppiaan
panen-teismiksi. K :n oikeusfilosofia, jonka mukaan
inhimillinen oikeus riippuu jumalallisesta, on
saanut paljon kannatusta, sillä se kannatti
idealistisia uudistuspyrkimyksiä vastakohtana
Hegelin vanhoilliselle oikeuskäsitykselle. K:n
optimistinen mielikuvitusihanne oli koko maailman
käsittävä ihmisyysliitto. Hän luuli
vapaa-muurariliittoa tämän aluksi. — Syynä siihen,
miksi K. eläessään ei kotimaassaan herättänyt
sanottavaa huomiota, oli osaksi se. että
nerokkaampi Hegel samoihin aikoihin alkoi esiintyä, ja
osaksi se. että K: n kieltä on melkein
mahdoton ymmärtää. Hän näet äärimäisenä puristina
käänsi kaikki vierasperäiset sanat saksaksi ja
muodosti sen lisäksi aivan omatekoisia mitä
merkillisimpiä sanoja ja lausetapoja. Mutta kun
hä-neu oppilaansa Ahrens käänsi hänen teoksiaan
ranskan ja del Rio Espanjan kielelle, saavutti
K:n filosofia suurta suosiota Ranskassa, Belgiassa
ja varsinkin Espanjassa, missä vieläkin
skolas-tiikan vastustajia kutsutaan nimellä
„krausis-tas". Viime aikoina on K:n filosofiaa taasen
ruvettu Saksassa harrastamaan. E. O.

Krause [-ze], Luise (s. 1846), saks.
musiikkipedagogi. Keksi ..siirrettäviä" nuotteja,
joiden avulla lapset ikäänkuin leikiten tutustuvat
sävelopin alkeisiin. Johtaa perustamaansa
musiikkikoulua Berliinissä. 7. K.

Kravalli (kesk. lat. charava’Ilium, > ransk.
charivari). mellakka, tappelu, kapina.

Kravatti (ransk. cravate alkuaan =
kroatsialai-nen, sittemmin = kroatsialaisten sotilaiden
käyttämä kaulusta), miesten käyttämä kaulaliina,
joka kiinnitetään paidankaulukseen.

Kravtsinskij [kraftsi’nskij], S e r g e j M i h a
i-lovits (1852-95), kirjailijanimeltään S t e
p-n i a k. ven. vallankumousmies, kotoisin
Etelä-Venäjältä, oli ensin tykistöupseerina, mutta
antautui v:sta 1S71 valtiolliseen kiillotustyöhön,
ollen ruhtinas P. Krapotkinin ja Sofia
Perovska-jan hyvä ystävä. Yhdessä näiden kanssa hän
levitti vallankumouksellisia aatteita työväen
keskuudessa. Kun Krapotkin vangittiin, suunnitteli
ja valmisti K. hänelle mahdollisuuden karata
vankilasta. Valmistuaksensa aseellisen kapinan
johtajaksi hän aikoi opiskella Ranskan
korkeimmassa sotakoulussa Saint-Cyrissä, mutta lähtikin
1876 vapaaehtoisena taistelemaan Hertsegovinassa
turkkilaisia vastaan ja otti seur. v. osaa
rahvaan kapinaan Beneventissä Italiassa. Päästyään
kuningas Umberton valtaistuimelle nousemisen
johdosta armahdettuna vapaaksi italialaisesta
vankilasta K. palasi Venäjälle, jossa perusti
salaisen kirjapainon ja levitteli siellä painettuja
„maata ja vapautta" vaativan salaisen järjestön

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0782.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free