- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1481-1482

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreatiini ... - Kreetit ja pleetit - Kreetta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1481

Kreatiini

i—Kreetta

1482

(Zemlja i voija) lentolehtisiä. Tehtyään 1878
murhayrityksen santarmipäällikköä Mezentsovia
vastaan ja muodostettuaan äskenmainitun
sala-järjestön ..Kansan tahto" (Narodnaja voija i
nimiseksi terroristiseksi liitoksi, hän siirtyi
ulkomaille, ensinnä Sveitsiin ja sitten Lontooseen.
Tuskin uskottava on väite, että Bismarck olisi
tarjonnut K:lle rahoja venäläisen
vallankumouksellisen lehden julkaisemista varten, jonka
tarjouksen K. inholla torjui luotaan. Lontoossa hän
jatkoi ahkerasti vallankumouksellista
kirjailija-tointaan. saavuttaen laajan maineen. Tunnetuin
on hänen useaan kieleen käännetty teoksensa
...Maanalaisesta Venäjästä", joka ensinnä ilmestyi
italiankielisenä „La Russia sotterranea" (1881).

Kreatiini (C,HBN302), fysiol, kern.,
ainevaih-doksessa syntyneitä kuona-aineksia, esiintyy
runsaimmin ihmisen ja selkärangallisten eläinten
lihaksissa, veressä ja aivoissa. — K r e a t
i-niini (C4H;N30), edellisen anhydridi, tavataan
pääasiallisesti ihmisen ja muutamien
imettäväisten virtsassa. E. Tli-n.

Kreatsianismi (lat. creiVre = luoda), käsitys,
jonka mukaan Jumala ihmisen syntyessä
välittömästi luo hänen sielunsa, kun sitä vastoin
ruumis polveutuu vanhemmista, vrt.
Pre-eksistenssioppi ja Traducianismi.

E. K-a.

Kreatuuri (lat. creatv/ra = luomakunta. <
creiVre = luoda). luotu olento, luontokappale,
ihminen, jota voimakkaampi käyttää tahdottomana
välikappaleenaan.

Kredeerata (lat. ciëta = liitu), tait.-tekn.,
hienosta liidusta ja liimaliuoksesta valmistettu aine,
joka ohuesti ja tasaisesti sivellään puun pinnalle
kultauksen tai maalauksen pohjakerrokseksi.

Kredensata (it. crede’nza = luottamus, < lat.
crvdere = luottaa), maistella jotakin juomaa tai
ruokalajia (sen vahingottomuuden tai
kohteliaisuuden osoitukseksi) ja sitten tarjota se
nautittavaksi: kaataa ja tarjota juomia vieraille.

Kredenssi ks. K r e d e n z.

Kredenz 1. kredenssi (ransk. crédence, ks.
Kredensata). tarjoilupöytä, sv r jäpöytä, jolle
ruuat ja juomat ennen tarjoilua asetetaan;
vanhemmalla ajalla itse juoma-astia, malja;
katolisessa kirkossa pieni, alttarin vieressä oleva
pöytä, jolle kalkki, kolehtilaatikko y. m.
asetetaan.

Krediitti (ransk. crédit, it. credito, < lat.
crèdere = luottaa), luotto (ks. t.).

Krediitti- . . . ks. Luotto- . . .

Krediittori ks. Kredit.

Kredit (lat. crëdere = uskoa jollekin) vastaa
— merkkiä vara- ja velkatilien sekä -f- merkkiä
voitto- ja tappiotilien suhteen; kun on puhe
henkilötileistä, osoittaa se siis otsakkeessa olevan
henkilön saatavaa (josta „credit") siltä
liikkeeltä. jonka kirjanpito on kysymyksessä, eli
liikkeen velkaa mainitulle henkilölle. — K r e d
i-teerata, hyvittää. — Krediittori, velkoja,
saarnamies. I. K-o.

Krediteerata ks. Kredit.

Kreditiivi (lat. crcdere = luottaa). 1.
Kredi-tiivi (akkreditiivi) 1.
kreditiivi-kirja on vakinaisen lähettilään tai
diplomaattisen asiamiehen valtakirja, jonka hän antaa
vieraan valtion päämiehelle juhlallisessa
vastaanotossa. Lähettilään sanotaan silloin olevan a k-

k r e d 11 e e r a t u n. — 2. Valtakirja, joka
oikeuttaa nostamaan rahaa määrättyyn summaan
asti tai ilman määrän rajoitusta (avoin
kreditiivi); pankin tai muun rahalaitoksen
jollekin myöntämä oikeus pankin
kreditiivi-sopi m uksessa tekemillä ehdoilla määrätystä
maksusta (kreditiivimaksu) määräajan
kuluessa pankista nostaa tai pankkiin tallettaa
rahoja määrättyyn summaan asti, jolloin korko
lasketaan sekä debet- että kreditpuolella, niin
että kreditiivinsaaja todenteolla suorittaa
korkoa ainoastaan siitä summasta, joka on nostettu
(kreditiivitili, kassakreditiivi vrt.
Rankki); pankin tai pankkiirin antama
kirja, joka oikeuttaa sen haltijan kreditiivin
asettajan kreditiivissäi mainituilla toisilla
paikkakunnilla asuvilta kirjeenvaihtajilta nostamaan
rahaa määrättyyn summaan asti, milloin hyvänsä
(määrätyn ajan kuluessa) ja minkälaisissa erissä
hyvänsä (kreditiivikirja,
matkakre-d i t i i v i). J. F.

Kreditiivisopimus ks. Kreditiivi 2.

Kreditiivitili ks. Kreditiivi 2.

Kredz, oma nimi a d z e, neekerikansa
Afrikassa Dar-Fertitissä Dar-Furin rajalla; ovat
njam-njam-kansan alaisia. Viljelevät puuvillaa,
josta valmistetulla kankaalla käyvät kauppaa.
Heidän maassaan kävi Schweinfurth 1871.

E. E. K.

Kreetit ja pleetit, useissa kohdin Vanhassa
testamentissa (2 Sam. 81S; 20;,^; 1 Kun. 1M, „)
mainittu kuningas Daavidin henkivartioston
nimitys. Ilmeisesti nämä olivat ulkomaalaisia
palkkasotureita, jotka siksi olivat varmoja,
etteivät olleet henkilökohtaisesti osallisia niissä
taisteluissa, jotka Daavidin oli käytävä ennen
kuninkaaksi tuloaan. Mitä nimitys oikeastaan
merkitsee, ei ole täysin varmaa. Kreetit näyttää
(1 Sam. 30„) tarkoittavan erästä filistealaista
heimoa, ja luultavasti pleetit (peletealaiset) on
merkitykseltään samanlainen. — Jokapäiväisessä
puheessa ..kreetit ja pleetit" tarkoittaa
sivistymättömiä, alhaisoon kuuluvia, asiattomia
henkilöitä.

Kreetta (muinaiskreik. Krëtë. lat. Crëta,
uus-kreik. Kriti, turk. Kirid, it. Candia), saari
Välimeren itäosassa, Aigeian-meren suussa, 8,591 km2;
muodostaa lähisaarilleen Gavdos, Kuphonisi,
Dra-gonera. Dia y. m. (yht. 27 km:) v:sta 1898
Turkin yliherruuden alaisen autonomisen valtion;
310,185 as. (1900). — K. on idästä länteen 260 km
pitkä, 12-56 km leveä. Oli vielä nuorimmalla
tertiäärikaudella Kypron ja Peloponnesoksen
kanssa yhteydessä; sen poimuvuoret ovat
kiteisiä liuskeita ja kalkkeja sekä mesozooisia ja
tertiäärisiä aineksia. Korkeimmat, matalampien
selänteitten yhdistämät vuoriryhmiit ovat:
Mada-ras (2,470 m) läntisin. Psiloritis (2,457 m),
La-sitlii (2,160 m) ja Sitia (1,478 m) itäisin.
Köyhä-satamaiselle etelärannikolle, missä ainoa isompi
tasanko Mesara on, vuoret laskeutuvat jyrkästi,
pohjoisrannikolle loivemmin, muodostaen useita
niemiä (Buza, Spatha, Akrotiri, Lasitlii, Sitia),
joiden välissä olevien, usein hyväsatamaisten
lahtien (Kisamo, Kanea, Suda, Mirabella, Sitia)
takana on kumpuisia rantatasankoja. — Monet
sadeaikana kuohuvat vuoripurot ovat uurtaneet
vuoriston rotkoiseksi, vaikeakulkuiseksi.
11-i masto on erinomainen; Kaneassa v:n keski-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0783.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free