Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreetta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
148-3
Kreetta
1484
lämpö -|-19°C. tammikuun 4-ll°C. heinäkuun
— J7 t . >ude tulee etupäässä talvella. Kaneassa
kaikkiaan v:ssa 5S9 mm. Kasvullisuus,
paikoitellen rehevä, on välimerenmainen: metsät
on hävitetty, mutta oliivit, oranssit, kastanjat
y. m. muodostavat isoja lehtoja.
Eläimistössä, jonka suurin kesytön edustaja on eräs
vuohilaji (Capra ægagrns), on ainoastaan pari
afrikkalaista lajia, muuten se on eurooppalainen.
— K:n nykyiset asukkaat ovat kreikkalaisia,
etupäässä doorialaisia: he ovat nykypäiviin
saakka säilyneet täällä puhtaampina kuin
mannermaalla. Melkein kaikki tunnustavat
kristinuskoa: 1900 oli muhamettilaisia ainoastaan
34.190; heidän lukunsa oli v:sta 1881
vähentynyt puoleen. Ulkomaalaisia oli sam. v. 6,113;
niistä Kreikan alamaisia 3.977. Kaikki saaren
asukkaat puhuvat kreikkaa. — Koulunkäynti
nimellisesti pakollinen: 1910 oli 037 kristittyä. 19
muhamettilaista kansakoulua, joissa yhteensä
40,559 oppilasta. Kirkollisia asioita hoitaa
metropoliitan ja seitsemän piispan muodostama
synodi. — Elinkeinoista tärkein on
maanviljelys; ollen hyvin alkuperäistä se ei
kuitenkaan voi tuottaa kylläksi viljaa omiin
tarpeisiin. Sitävastoin öljypuun, viinin,
johanneksen-leipäpuun ja kaikenlaisten muitten
etelänhedel-mäin viljelys on hyvin tärkeä, tuottaen
etevim-mät vientitavarat. — Pientä karjaa, vuohia
(120,000), lampaita (400.000) ja aaseja (40.000»
pidetään paljon, nautakarjaa ja hevosia
vähemmän. Mehiläishoitoa harjoitetaan kaikkialla.
Kalastus verrattain vähäinen, ei riitä edes omiksi
tarpeiksi. Teollisuus, lukuunottamatta muutamia
maatalouden tuotteisiin perustuvia tehtaita (18
saippuatehdasta, valmistusarvo. 17.» milj. mk.)
on kotiteollisuutta. — Kauppa ulkomaiden
kanssa 1909: tuonti arvoltaan 17.is milj. mk.
(jauhoja 4.17 milj.. nahkatavaroita l.o» milj.,
kapakalaa ja silliä 0.76 milj., puuvillalankaa,
riisiä, sokeria, puutavaroita, voita, kahvia,
kivihiiltä); vienti 13.jt milj. mk. (oliiviöljyä 6.03
milj., johanneksenleipäpuun palkoja l.ss milj.,
saippuaa l,i» milj.. rusinoita I.07 milj.. viiniä,
vuohennahkoja, tammenterhon kuoria 1.
,,valo-ueaa"). Satamissa (tärkeimmät Kandia. Retimo
ja Kanea) selvitettiin 1909 1,< milj. rek.-tonnia
aluksia: */, niistä oli itävalta-unkarilaisia. —
Rautateitä ei ole: maantiet ovat yleensä huonot.
Sähkölennätinlinjoja (1909) 602 km;
merenalaisia johtoja sekii tärkeimpien satamien välillä
että naapurimaihin. Postitoimistoja 28. lisäksi
muutamia valtojen ylläpitämiä. Lähetysten luku
2.5 milj. (1908-09). — R a h a on drakma = 1 mk.,
sama kuin Kreikassa. Mitat ja painot samoin.
K:n pankki perustettiin 1899 30-vuotisella
setelien yksinanto-oikeudella; pääoma 5 milj. mk.
Maanviljelystä tukemaan perustettiin 1869
maan-viljelyspankki, pääoma 3,u milj. mk. —
Hallituksen etunenässä on v:sta 1898 ylikomisaari,
harmostes, jonka vallat (s. o. Ranska, Englanti,
Venäjä ja Italia) määräävät, v:sta 1906 Kreikan
kuninkaan ehdotuksen mukaan. Nykyään
yli-komisaaria ei ole. vaan hänen tehtävänsä on
jätetty väliaikaisesti järjestetylle hallitukselle. V:n
1907 perustuslain mukaan on K:lla eduskunta,
biilr. jossa 65 piirikunnitta in valittua jäsentä:
se kokoontuu kerran v:ssa. Ulkoasiat
ratkaisevat valtojen edustajat. Hallintoa varten maa on
jaettu 5 »omakseen. Oikeudenhoito on
järjestetty kreikkalaiseen malliin. — Valtion tulot
1908-09) 5.sj milj. mk., menot 5.» milj. mk.,
valtiovelka 5,s milj. mk. — Sotalaitos perustuu
asevelvollisuuteen: miliisiin kuuluu 1,000 miestä.
Santarmistossa 011 n. 1.300. Upseerit ovat
kuminassakin kreikkalaisia. Maan viirit: sininen ja
valkoinen. Lippu: valkoinen risti sinisellä
pohjalla. vasen ylänurkka punainen, jossa valkoinen
tähti. E. E. K.
Historia. Asemansa tähden I\:sta
aikaisin tuli fryygialaisten, foinikialaisten,
kreikkalaisten y. 111. kansojen yhtymäpaikka sekä siten
myös rikkaan taruston keskusta. Täällä sijaitsi
m. 111. kreikkalaisten satujen mukaan viisaan
Minoksen valtakunta. Sen pääkaupunki oli K n
0– o s lähellä nyk. Kandiaa. Muita tärkeitä
kaupunkeja oli Kydön ia. Gortyna 1.
Gor-tys y. m. Muinaislöydöt osoittavat korkean
sivistyksen vallinneen täällä jo esihistorialliseen
aikaan (ks. K reetta laine 11 kulttuuri).
Aikaisin K:aan siirtyi kreikkalaisia, vars.
doorilaisia; he perustivat useita pikkuvaltioita,
joiden ylimysvaltaiset olot muistuttivat Spartan
myöhempiä laitoksia. Kreettalaiset olivat
hyvin sotaisia: kauppaa harjoitettiin kuitenkin
sen ohessa paljon. — Kukistettuaan K:n
merirosvot roomalaiset pääsivät saaren herroiksi 67
e. Kr. Se kuului myöhemmin Itä-Roomalle,
ollen kuitenkin arabialaisilla vv. 823-961. V. 1204
se joutui ristiretkeläisille, sitten
venetsialaisille. jotka 1645 menettivät sen turkkilaisille.
Pääkaupunki Kandia (jonka mukaan koko
saarta oli ruvettu nimittämään) joutui
kuitenkin vasta kolmivuotisen, verisen piirityksen
jälkeen 1669 viimemainittujen käsiin. — Turkin
vallan aikana K. suuresti rappeutui. Se liittyi
Kreikan vapaustaisteluun, mutta Ibrahim pasa
sen kukisti jälleen 1824: K. kuului sitten
Egyptille joutuen 1841 taas Turkille. K:n kristityt
olivat hyvin tyytymättömät haluten
yhdistymistä Kreikkaan: useita kapinoita syttyi, esim.
1866. Kreikka auttoi kapinaa, ja Turkki sai sen
vain vaivoin kukistetuksi. Turkin hallitus rupesi
tekemään parannuksia, ja monivuotinen
verovapautus myönnettiin K:lle. Vasta 1869 kapina
lakkasi ja Kreikka luopui vaatimasta K:aa. V.
1878, jolloin jälleen puhkesi levottomuuksia
K:ssa. Turkki teki uusia myönnytyksiä,
muodostettiin m. 111. eduskuntalaitos, eräs kreikkalainen
nimitettiin K:n kenraalikuvernööriksi v. m.
Eripuraisuus saaren kristittyjen ja
muhamettilaisten välillä sekä Turkin hallituksen käytös, se
kun m. m. vähensi eduskunnan oikeuksia, aiheutti
kuitenkin taas 1896 uuden kristittyjen kapinan.
Kreikasta toimitettiin avuksi rahoja ja aseita.
Sulttaani julkaisi asetuksen K:n
rauhoittamiseksi: sen mukaan hän suurvaltain
suostumuksella oli nimittävä kristityn kenraalikuvernöörin
5 vuodeksi, upseereista oli 2/5 oleva kristittyjä
y. m. Eduskunta hyväksyi säädöksen, mutta sen
toimeenpano aikaansai uusia rettelöitä ja kapina
leimahti jälleen ilmituleen. K:aan lähetetty
eversti Vassos julisti omistavansa saaren
Kreikan kuninkaan nimessä (lielmik. 1897). Mutta
suurvallat panivat vastalauseensa Kreikan
menettelyä vastaan ja sulkivat l\:n satamat, ja Kreikka
poisti, jouduttuaan tappiolle sodassa Turkkia
vastaan, sotajoukkonsa K:sta (toukok. sam. v.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
