Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreetta - Kreettalainen kulttuuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1485
Kreettalainen kulttuuri
1486
K:lle Turkki lupa si täydellisen autonomian.
Täistä neuvotellessa suurvallat ja Turkki
vuorostaan riitaantuivat, kunnes neljä valtaa. Venäjä.
Englanti. Hanska ja Italia, marrask. sam. v.
määräsi Kreikan prinssin Yrjön K:n
ylikomi–aariksi (harmostes hypatos) 1898; valtain
suojeluksen alaisena luinen tuli järjestää K:n
autonominen hallinto: Turkin yliherruus kuitenkin
tunnustettiin edelleen. Eduskunta, joka
kokoontui helmik. 1899. valmisti uuden valtiosäännön
(julkaistu 1901) : sen mukaan komisaarilla sekä
eduskunnalla on lainsäädäntövalta; eduskunta,
jonka jäsenten luku on 70, kokoontuu joka vuosi:
komisaari määrää ministerit. Vaikeuksia
tuottivat varsinkin raha-asiat: lainat eivät riittäneet
rappeutuneen maanviljelyksen elvyttämiseksi. —
Muhamettilaiset, jotka olivat tyytymättömät
uusiin oloihin, siirtyivät joukoittain Vähään-Aasiaan.
Kuitenkin parani yleinen turvallisuus; sotalaitos
järjestettiin asevelvollisuuden kannalle. —
Käyden matkoilla suojelusvaltojen hoveissa prinssi
turhaan puuhasi K:n liittämistä Kreikkaan: itse
K:ssa syntyi vastapuolue. johtajana
oikeusministeri Venizelos. joka tahtoi muuttaa K:n Turkin
yliherruuden alaiseksi itsenäiseksi
ruhtinaskunnaksi. V. 1905 syttyi taas kapina, joka tarkoitti
yhdistymistä Kreikkaan, mutta kuu
suojelus-vallat sitä vastustivat ja prinssikin kehoitti
rauhaan. niin se lakkasi. Näiden vaikeuksien
johdosta prinssi erosi toimestaan 1906: hänen
seuraajakseen tuli Kreikan ent. johtava ministeri
Z a i m i s. V. 1907 K. sai vielä voimassa olevan
valtiosääntönsä. V. 1908 alkoi Turkin
vallankumouksen johdosta uusi liike K:ssa. Eduskunta
päätti, että saari yhdistettäisiin Kreikkaan, mutta
suojelusvaltain kanta oli epäröivä, ja
nuorturkki-lainen hallitus vastusti pontevammin kuin
entinen K:n luovuttamista. Kesällä 1909
suojelus-vallat poistivat joukkonsa K:sta. Khaniassa
nostettiin Kreikan lippu, ja sota oli vähällä syttyä
Turkin ja Kreikan välillä. Suojelusvallat
kuitenkin poistivat lipun ja saivat neuvotteluilla
sodan-vaaran torjutuksi. Ne ovat senjälkeen tahtoneet
l\:ssa ylläpitää tähänastista tilaa, peläten sen
muuttamisesta aiheutuvan suuria selkkauksia
Balkanin valtioiden oloissa. Kreikassa edelleen
puuhataan K:n omistamista; sitä tarkoitusta
varten perustettiin Ateenassa K:n liitto 1909. —
Zaimis luopui toimestaan 1909: senjälkeen on
väliaikainen hallitus hoitanut K:aa. V. 1910
kokoontunut kansalliskokous vaati jälleen
yhdistymistä Kreikkaan. V. 1911 elokuussa K:n
kansalliskokous julisti saaren tasavallaksi, mutta
suurvaltain päätöksestä ylläpidettiin entinen tila.
G. R.
Kreettalainen kulttuuri, se omituinen
kulttuuri. joka historiautakaisena aikana ou
vallinnut Kreetassa ja jonka jälkiä on tavattu useilta
muiltakin seuduilta Aigeian-meren ja yleensä
Välimeren itäosan rannikoilta. Sen
varsinaisena pesäpaikkana oli Kreetan itäpuolisko, jossa
etenkin englantilaiset letupäässä A. .T. Evans|
ja italialaiset (F. Halbherr y. m.) tutkijat
1890-luvulta (ja varsinkin v:sta 1900) alkaen
ovat saattaneet ilmoille runsaita, laadultaan
hämmästyttäviä nuoremman kivikauden ja ennen
kaikkea pronssikauden jätteitä. Tärkeimpiä ovat
Knosoksen ja Phaistoksen iks. n.)
pronssikautisten palatsien suurenmoiset rauniot. — Kreetassa
a.
10.
1. 2 seinämaalauksia, 3 fajanssinen kuva, * Kamares-vaasi,
5 |>vhak"ii edessa kallion huipulla seisova jumalatar, e
pa-latsityylinen vaasi. 7. s. 9 sineteissä olevaa kuvakirjoitusta,
10 saviliuskassa oleva kirjoitus.
proussikautis-kulttuuri näkyy murroksetta
liittyneen kivikautiskulttuuriin ja kestäneen n.
3000-1250 e. Kr. Evans on jakanut tämän
kulttuuri-kauden kolmeen jaksoon: varhais-, keski- ja
myöhäisminolaiseen, ja kunkin näistä taas
kolmeen alijaksoon; jakoperusteena ovat palatseja
kohdanneet hävitykset ja uudistukset sekä
löydöissä yleensä (varsinkin keramisissa) ilmenevä
tyylinkehitys. Absoluuttisten ajanmääräysten
tukipisteinä ovat Kreetasta löydetyt egyptiläiset
ja Egyptistä löydetyt (tai egypt. maalauksissa
kuvatut) kreettal. esineet. — V arkaismin
o-laisella aikakaudella saviastiat, joiden
maalaukset alussa jäljentävät kivikautisten astiain
piirtokoristeita. kehittyvät useihin omituisiin
muotoihin (esim. pitkänokkaiset ..Sehnabel-kannen",
oudosti yhdistetyt astiaryhmät y. m.). Tämän
ajan rakennusjätteitä on löydetty Knosoksen
palatsien alta. Yleensä tämän aikakauden
jäännöksissä ilmenee paljon yhtäläisyyksiä Troian 2:sen
kaupungin iks. 11 i o n) ja Kykladi-saariston
samanaikaisen kulttuurin kanssa. —
Keski-minolainen aikakausi (n. 2000-1650) oli
mahtavan nousun aika. Sen toisen alijakson aikana
rakennettiin Knosoksen ja Phaistoksen palatsit
(vanhimmat osat). Aikakauden l:selle ja 2:selle
alijaksolle ovat omituisia erinomaisen
hienotekoi-set saviastiat, joiden kiiltävälle mustalle
pinnalle maalatut moniväriset kuviot tehoavat lois-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
