Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreettalainen kulttuuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-tST
Kreettalainen kulttuuri
1488
tavalla ja samalla aistikkaalla väriharmonialla
m. - Kamares-vaasit); 3:nnen alijakson aikana
piiasi jälleen valtaan yksinkertaisempi
koristus-tupa: enimmäkseen maalataan vaalealle pohjalle
tummemmalla vernissavärillä hienoja kasvi- ja
merieläinkuvia. Aikakauden lopulla joutui
Kno-soksen l:nen palatsi hävityksen alaiseksi; sen
perusmuurille rakennettiin uusi (2:neu palatsi) ;
samoihin aikoihin uudistettiin Phaistoksen
palatsi. Myöhäis minolaisen aikakauden
lrsen ja 2:sen alijakson aikana kreettal.
kulttuuri kohoaa suurimpaan loistoonsa. Palatsit ovat
komeimmillaan. elämä niissä upeimmillaan.
Maalaus- ja kuvanveistotaide saavat aikaan elämää
uhkuvia teoksia; samoin kultasepäntaide (esim.
Lakonian Vaphiossa löydetyt kultakupit i ;
savi-astiain maalauksissa vallitsee komea,
sovinnainen ..palatsityyli". On saavutettu kypsyys, joka
jo ennustaa rappeutumista. — Tämän ajanjakson
kreettal. kulttuurimuodot ovat yleensä samat, jotka
aikaisemmin olivat tulleet ilmi Mykenain, Tirynsin,
Troian 6:nnen kaupungin y. m.
muinaisjäännöksistä; sen 2;nen alijakso vastaa n. s.
Mykena-laiskulttuurin loistokautta. Tämä alijakso
päättyi n. 1400 e. Kr. suureen mullistukseen;
Kno-soksen ja Phaistoksen palatsit hävitettiin
väkivallalla. Myöhäisminolaisen aikakauden 3;nnen
alijakson aikana elettiin niiden raunioilla
köyhissä oloissa; kulttuurimuodot olivat samat kuin
ennen, mutta surkastuivat surkastumistaan. —
Noin 1250 on rauta astunut pronssin rinnalle;
solki (,.fibula") tulee käytäntöön;
vaasimaalauksessa kreettalais-mykenalainen tyyli on
hävinnyt. ja sen sijassa vallitsee kreikkalaisten
tulokkaiden ,.talonpoikaismainen" geometrinen tyyli.
— Kreettal. rakennustavalle on omituista
monilukuisten huoneiden sokkelomainen ryhmittely
avarain pihain ympärille; monikerroksisissa
rakennuksissa on m. m. käytetty neliskulmaisia
muuripilareja ja pyöreitä, alaspäin suippenevia
puupylväitä (ks. K n o s o s). Seinissä olevat
korkokuvat ja maalaukset osoittavat samoin kuin
osaksi myös sinettien kaiverrukset, pystykuvaset
j. n. e. niin vanhanaikuisia ja osaksi
virheellisiä kuin ovatkin, aivan hämmästyttävään
vapauteen kehittynyttä taitoa. Miehet on kuvattu
harteviksi, vyötäisiltään hoikiksi, kenopäiksi,
pukuna enimmäkseen vain lanneverho. Naisilla
taas valuu ylen kapeista vyötäisistä väljä,
usein horisontaalisista liehukaistaleista
(„volan-geista") muodostettu hame; ihomyötäinen, edestä
avonainen miehusta jättää uhkeat rinnat aivan
paljaiksi. Yleensä varsinkin naiskuvat tekevät
hämmästyttävän modernin vaikutuksen.
Mahta-vain linnoissa on ilmeisesti vietetty upeata
elämää. jossa naisilla on ollut hyvin huomattava
sija. Erityisen suosituita huvituksia olivat m. m.
jonkunmoiset härkäsirkukset; useissa kuvissa
nähdään mitenkä milloin notkeat nuorukaiset
milloin neitoset telmivät jykevien sonnien kanssa,
hyppäävät niiden ylitse tai joutuvat niiden
heiteltäviksi. Juhlamenojen ja kisojen
katsomoiksi oli erityisten pihojen ääreen
rakennettu leveitä portaita. — Useimmin esiintyvänä
uskonnollisena symbolina oli kaksiteräinen
sotakirves (muuten tunnettu kaarialaisten Zeus
Lab-randeus jumalan tunnusmerkkinä). Etupäässä
näkyy kuitenkin palvellun jumalatarta,
luon-nonäitiä. Dikten (ks. t.) luolaa pidettiin jo sil-
loin pyhänä paikkana. Varsinkin sineteissä ja
näiden tapaisissa kivihelniissä on usein kuvattu
sekamuotoisia haltijakummituksia. härkä-miehiä,
vuorikauris-miehiä. kotka-naisia y. m. s. —
Merkillisimpiä kreettal. kulttuurin jätteitä ovat
kirjoitukset. joita on sineteissä y. m. esineissä,
vieläpä saviliuskoissakin, joita on löydetty
Kno-soksesta melkoinen kokoelma. Oli olemassa
kaksi kirjoitusjärjestelmää: kuvakirjoitus ja
siitä kehittynyt viivakirjoitus. Ne osoittavat
kosketuksia niin hyvin Egyptin kuin
Kyproksen ja Vähiin-Aasian kirjoitusjärjestelmien
kanssa: niitä ei ole kuitenkaan vielä osattu
selittää. — Kreetan muinaisjäännökset todistavat,
paitsi korkealle kehittynyttä kulttuuria, myös
erinomaista rikkautta; se seikka, että suuret
palatsit olivat linnoittamattomat. osoittaa niiden
haltijain vallan olleen suuren ja lujan ja varsinkin,
että meri laajalti on ollut heidän hallussaan. —
Sen väestön kansallisuudesta, joka loi kreettal.
kulttuurin, tiedetään vain. että se ei ollut
kreikkalainen. On arveltu, että niissä eri seuduissa,
josta tämän kulttuurin jälkiä on tavattu, on
asunut samaa heimoa, sitä, joka oli helleenien
edelläkävijä Kreikassa ja jonka asumusalue,
paikannimistä päättäen. on ulottunut
Vähään-Aasiaankin; muutamat tutkijat sanovat sitä
kaa-rialaiseksi. toiset varovaisemmin aigialaiseksi.
Vielä historiallisena aikana eli Kreetan
itäkol-kassa eteokreettien
(..varsinaiskreettalais-ten"( heimo, joka puhui barbarilaista (ei
kreik-kal.i kieltä. Pronssikauden kreettalaisten (tai
kreettal. kulttuurin kannattajain) egyptiläinen
nimi näkyy olleen k e f t i u. — Epätietoista on
sentään, missä määrin pronssikauden
kulttuurimuotojen yhtäläisyys Kreetassa, Kreikan
mannermaalla ja saaristossa sekä muutamissa
paikoin Vähää-Aasiaa perustuu yhteiseen
kansalliseen alkuperään ja missä määrin se johtuu
Kreetan mahtavasta vaikutuksesta. Muutamat
seikat (varsinkin rakennusten aivan erilainen
pohjakaava) viittaavat kuitenkin siihen, että
kreettal. kulttuuri, levitessään pohjoiseen päin,
on painanut leimansa toista alkuperää olevaan
kulttuurikantaan. Egyptistä taas kreettal.
kulttuuri on saanut tuntuvia vaikutuksia, samalla
kuin sekin puolestaan on vaikuttanut egyptil.
kulttuuriin. Kosketuksia on myös ollut Syyrian
kanssa. — Epävarmaa on, milloin helleenit ensin
tulivat Kreettaan ja onko joku sinne saapunut
helleeniläisheimo vielä ehtinyt omaksua kreettal.
kulttuurin. Sen lopullinen häviäminen niin
Kreetasta kuin sen muulta levenemisalueelta
asetetaan yhteyteen doorilaisen vaelluksen kanssa.
— Hämäriä kreettal. kulttuurin muistoja
säilyi kreik. uskonnossa ja tarustossa (varsinkin
sankarirunoudessa). Niitä ovat Rhean palvelus,
joka niin suuresti muistuttaa Vähän-Aasian
äiti-jumalattaren palvelusta; Dikten luolan pyhyys;
tarut Minoksen laajasta merivallasta,
nuorukaisista ja neitosista, jotka ateenalaisten oli muka
pakko hänelle lähettää härkä-ihmiselle
„Minotau-rokselle" uhrattavaksi (kaiketi =
härkätaistelui-hin käytettäväksi); labyrintista (= Knosoksen
palatsin raunioiden sokkelot) j. n. e. [Evansin
kaivauskertomukset on julkaistu aikakauskirjassa
„Annual of the British school at Athens" VI
(1899-1900) ja seur.; hänen ja muiden
englantilaisten tutkimuksia aikakauskirjassa „Journal of
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
