- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1499-1500

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikan kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

14!»9

Kreikan kieli

ja kirjallisuus

lfiOO

saiulrialaisajan miiiios oli monihaarainen
runo-mittainen kirjallisuuslaji. joka ei näy olleen
yksinomaan teatteria varten laadittu.
Mimos-runoja ovat Herondaan realistiset ..mimiambit".
Mimokseeu liittyy myös läheisesti paimen- 1.
b u k o 1 i n e n runous, jossa miellyttävällä
ta-\ alla kuvautuu hienostuneiden olojen synnyttämä
luounon ja yksinkertaisen ihmisyyden ihantelu
Theokritos 3:nnella. Bion ja Moskhos 2:sella
vuosis.).

S u o r as a n a i 11 e n kirjallisuus oli
runsas-tuotteiueu ja osaksi tieteellisesti suuriarvoinen.
Useat tutkijat käsittelivät kiihkeän tiedonhalun
innostamina melkein kaikkia tietämyksen
haaroja; niin varsinkin Eratosthenes. F i 1 o s
o-f i a n varsinaisena pesäpaikkana pysyi edelleen
Ateena. Entiset koulukunnat, akateeminen ja
peripateettinen, jatkoivat yhä toimintaansa,
taipuen. edellinen skeptillisyyteen (epäilyyn),
jälkimäinen erikoistietojen kokoamiseen. Akatemian
edustajia mainittakoon Karneades (2:sella
vuo-sis.), peripateetikkoja monipuolinen
Theophras-tos. rytmi- ja harmoniaopin esittäjä
Aristokse-no>. Kreikan maakuntien kulttuurihistoriallisen
kuvauksen laatija Dikaiarkhos. valtiomies ja
reetori Demetrios Phalerolainen v. m.
Mahtavammin valtasivat sentään mieliä ajan olojen
synnyttämät uudet suunnat, stoalainen (Zenon,
Klirysippos) ja epikurolainen (Epikuros,
Philode-mos), jotka, luopumatta kokonaan filosofian
teoreettisista puolista, pääasiallisesti pyrkivät —
tosin vastakkaisia teitä — kasvattamaan
yksilöä kohtalon oikuista riippumattomaksi
olemisensa herraksi. — Suuriin kirjastoihin kootun
kirjallisuuden tutkimisesta sukeutui
monipuolinen kirjallisuustiede, filologia, joka
metodiin nähden kohosi sangen korkealle ja sai
aikaan tuloksia, joilla osaksi vieläkin on
pysyvä arvo. Etevimmät aleksandrialaiset filologit
i.,grammatikot") olivat Zenodotos, Aristophanes
Bysanttilainen ja etevin kaikista, Aristarkhos
I2:sella vuosis.) ; lisäksi kieliopin järjestelmän
laatija Dionysios Thraks. Pergamonin
filologi-suunnan pääedustaja oli Krates. —
Historioitsijoista mainittakoon ensiksi
Aleksanterin suurtöiden kertojat: Xearkhos
(laivaston-retki Intiau-merelläi. Kallisthenes, Ptolemaios I.
Aristobulos. Pian kuitenkin Aleksanterin historia
joutui mielikuvallisten ja reetorillisten
vaikutuskeinojen temmellyspaikaksi, kunnes se vihdoin
muuttui pelkäksi romaanintapaiseksi
(Pseudo-Kallisthenes). Diadokhien historioitsijoita
mainittakoon Hieronvmos Kardialainen.
Ulkopuolella aleksandrialaista piiriä olivat akhaialainen
valtiomies Aratos (Muistelmia) ja hänen
kansalaisensa. ajan etevin historioitsija,
laajakatseinen Polybios 2:sella vuosis.). Sisilian ja sen
naapurimaiden historiaa esitti tauromeniolainen
Timaios i4:nnellä ja 3:nnella vuosis.). Jo
4:nnellä vuosis. alkoivat ne Attikan
paikallis-muistojen ja -merkillisyyksien
muistiinpanosar-jat. jotka käyvät yhteisellä Atthis-nimellä
(Klei-todemos. Androtion. Philokhoros y. m.).
Historian ja maantiedon yhteisalaa käsittelivät
paitsi Dikaiarkhosta) Megasthenes (kertoi
In-tiastai ja muistomerkkien tutkija Polemon. Vielä
mainittakoon pohjoisilla merillä purjehtineen j
massilialaisen Pytheaan matkakertomus (n. 300).
Matkakertomuksiin sekoittui usein taruaineita;

sepitettiinpä matkakertomuksen muotoon
seikkailu- tai utopiaroinaaneja (kuten Euemeroksen
..Pyhä kirjoitus"). Fysikaalista
maantiedettä edisti suuresti Eratosthenes. —
Arvokkaimmat voittonsa aleksandrialaisten
tutkijain työ saavutti eksaktisten tieteiden
alalla. Matematiikassa Eukleides (n. 300) m. m.
loi järjestelmän (n. s. Alkeet), joka yli 2.000
\ unden ajan on pysynyt geometrian opetuksen
perustuksena: suuria tutkijoita olivat myös
Arkhimedes (matematiikan, tähtitieteen,
mekaniikan alalla), Apollonios Pergalainen
(mate-raat iikassa), samolainen Aristarkhos (3:nnelln)
ja nikaialainen Hipparkhos (2:sella vuosis.,
molemmat tähtitieteen alalla): tämän ajan
tutkijoihin on myös luettu matemaatikko ja fyysikko
Heron. jonka toiset arvelevat eläneen vasta
room. ajalla. — Lääketieteen alalla
saavuttivat varsinkin Herophilos ja Erasistratos
(3:nnella vuosis.) anatomisilla tutkimuksillaan
suuriarvoisia tuloksia.

III. Boom an vallan aikakauden
kreik. kirjallisuus (Aleksandrian
valloituksesta 30 e. Kr. Ateenan filosofikoulujen
sulkemiseen 529 j. Kr.’. Helleeniläismaailman
sulautuminen Rooman maailmanvaltaan ei voinut
olla tuntuvasti vaikuttamatta kreikkalaisten
kirjalliseen ja tieteelliseen elämään. Rooma tuli
yhä enemmän henkistenkin harrastusten
keskipisteeksi, ja kreik. kulttuurin päätehtäväksi tuli
sen vaikutus valloittajakansan
kulttuurikehitykseen.

Runouden alalla viljellään edelleen
aikaisemmin kehittyneitä muotoja, mutta elinvoima
on poissa. Suuresti suositaan kaikenlaisia
näyttämöllisiä esityksiä, mutta kuvaavaa on, että
mimoksen rinnalla rehottaa sanaton
tanssin-tapainen pantomiimi. Eepoksia yhä
kirjoitetaan : niinpä Ciceron puolustuspuheesta
tunnettu antiokheialainen Arkhias esitti eepoksissa
Mariuksen ja Luculluksen sotia: enimmin
kuitenkin matkittiin taruaiheista eeposta. N. 400
j. Kr. on havaittavana jonkunmoinen eepillisen
runoihin elpymvs: Kointos (Quintus)
Smyrna-lainen käsittelee vanhain kyklillisten runojen
ainehistoa: Xonnos (Egyptin Panopoliista)
kuvaa lennokkaassa mutta pöylikeilevässä
eepoksessa Dionysos jumalan voittokulkua ja luopi
uuden eepillisen suunnan iTryphiodoros,
Kollu-thos. neron ja Leandroksen lemmentarinan
kertoja Musaios). — Erikoisena ryhmänä ovat ne
(enimmäkseen sangen myöhäiset) runoelmat, jotka
muka olivat muinaisen tarunomaisen laulajan
Orpheuksen sepittämiä (eepos ,.Argonautika",
runo kivien taikavoimista, hymnejä). — 2:sella
vuosis. Babrios esitti runomuodossa vanhoja
eläinsatuja. — Opettavaista runoutta
edustavat m. m. Dionvsioksen Periegesis
(maantietoa. 2:sella vuosis.) ja Oppianoksen runo
kalastuksesta, johon liittyy tuntemattoman runo
metsästyksestä. — Parhaimmalla menestyksellä
viljeltiin edelleen epigrammaa (m. m. Philippos
Thessalonikesta. runoilija ja kokoilija).

Aikakauden suorasanaisen
kirjallisuuden luonnetta määrää suureksi osaksi 3
virtausta: taipumus otteiden poimimiseen
i edellisten aikain tuotteista ja niiden
kokoomi-j seen kompilatsioneiksi. at tik ismi ja n. s.
toinen sofistiikka. — Parhaasta päästä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0792.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free