- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1501-1502

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikan kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

14!»9

Kreikan kieli

ja kirjallisuus

lfiOO

litteiden poimintana perustuu Diodoroksen
(viimeisen vuosis. loppupuolella e. Kr.i laaja
maailmanhistoria. Muita historioitsijoita
mainittakoon Timagenes. Xikolaos Damaskolainen,
Rooman muinaisuuden kuvaaja Dionysios
Halikar-nassolainen (nämä Augustuksen aikalaisia),
juutalaisten historioitsija loseplios (Josephus, l:sellä
vuosis. j. Kr.), monipuolinen kirjailija
Plu-tarkhos (l:sellii ja 2:sella vuosis.), Arrianos,
Appianos (2:sellu vuosis.), Kassios (Cassius)
Dion. Merodianos (3:nnella vuosis.), Zosimos
(5:nnen ja 6:nnen vuosis. vaihteessa).
Historialliselta kannalta käsitteli maantietoa
Strabon (viim:llä vuosis. e. ja l:sellä j. Kr.).
Pausanias esitti (2:sella vuosis.)
matkakertomuksessa etupäässä muinaisen taiteen jäännöksiä ja
niihin liittyviä muistoja. Fysikaalista
m a a n t i e d e t t ii (ynnä tähtitiedettä) käsitteli
kuuluisa Klaudios Ptolemaios (2:sella vuosis.).
— Filologian alalla on Didymos (viim:llä
vuosis. e. ja l:sellii j. Kr.) tekemällä selkoa
aikaisempien filologien tutkimuksista suorittanut
myöhemmälle tieteelle tärkeän työn: samaan
suuntaan työskenteli m. m. Aristonikos.
Kielioppia käsittelivät ansiokkaasti (2:sella vuosis.)
Apollonios Dyskolos ja hänen poikansa
Hero-dianos; metriikkaa taas Hephaistion.
Vanhemmista sanakirjoista kokoonpantu on
Hesykhiok-sen sanakirjateos (luult. 5:nneltä vuosis.). —
Jo viimeisellä vuosis. e. Kr. ilmenee
kirjallisissa piireissä vahva pyrkimys takaisin vanhan
attikalaisen kirjallisuuden klassilliseen tyyliin
ja kielenkäyttöön. Tämä n. s. attikism i,
joka. toteutettuna, yhä edisti kirjallisuuden
vieraantumista elämästä, pääsi l:sellä ja 2:sella
vuosis. laajoilla kirjallisuuden aloilla voittoon.
Varsinkin se vaikutti tehokkaasti elpyvän
puhetaidon teoriaan ja käytäntöön. Innokkaasti
viljeltiin sekä retoriikan teknillistä
puolta (Hermogenes, 2:sella vuosis.) että
retoriikkaan luettua tyylioppia (Dionysios
Hali-karnassolainen. Kaikilios Kalaktelainen [viim:llä
vuosis. e. ja l:sellä j. Kr.] ja se tuntematon,
joka [luult. 1:sellä vuosis.] kirjoitti henkevän,
ennen Longinokseti [3:nnella vuosis.] tekemäksi
luullun teoksen ..Korkeasta [1. lennokkaasta]
tyylistä"). Suoranaisena attikismin tuloksena
olivat tutkimukset oikeasta attikalaisesta
kielenkäytöstä (Phrynikhos) ja asiatietojakin
sisältävät attikalaiset sanakirjat (Harpokration.
Polv-deukes 1. Polluks, 2:sella vuosis.). l:sen vuosis.
lopulla retoorillinen harrastus alkaa vetää
valtaväyläänsä miltei koko kirjallisen sivistyksen.
Syntyy n. s. toinen sofistiikka.
Lukuisat ajan sivistyksen huipulla olevat miehet
kiertävät puhujina kaupungista kaupunkiin, milloin
opettaen viisautta ja hyvettä, milloin pitäen
ylistyspuheita vallanpitäjille, milloin huvittaen
yleisöä loistoesitelmillä jos jonkinlaisista aineista. —
pääsilmiimääränä melkein aina kuulijain
hurmaaminen retoorisen taituruuden vaikutuskeinoilla.
Puheet julkaistiin ja painoivat kirjallisuuteen
leimansa. Arvokkaimpia tämän suunnan miehiä
oli Dion Khrysostomos (l:sen vuosis. lopussa.
2:sen alussa) ; muita mainittakoon Herodes
Atti-kos. Ailios Aristeides ja sukkela pilkkaaja
Lu-kianos (2:sella vuosis.i. Philostratokset.
Hime-rios. Libanios (4:nnellä vuosis.); heihin voidaan
lukea myös keisari Julianus. Erityisenä sofis-

tisen kirjallisuussuunnan haarana ovat
sepustetut kirjeet (Ailianos. Lukianos, Alkipliron).
Sophistiikan vaikutuksen alaisena rehoittaa
myös seikkailu- ja rakkausromaani
(Iamblikhos [2:sella vuosis.; ei sekoitettava
samannimisen uusplatoonikon kanssa], Ksenoplion
Ephesolainen. Ileliodoros. Longos [paimenromaani
Daphnis ja Khloe], Akhilleus Tatios [luult.
5:nnellä vuosis.], Khariton). Sofistain piiriin
kuuluu myös kaskukokoelmain laatija Ailianos
(2:sella vuosis.) sekä Athenaios. joka (3: unella
vuosis.) pöytäkeskustelujen muodossa esitti
äärettömän runsaan kokoelman tietoja
menneiden aikojen elämästä ja kirjallisuudesta.
Myöhemmältä ajalta (luult. 5:nneltä vuosis.) on
Ioannes Stobaioksen tärkeä, lähinnä filosofisessa
tarkoituksessa laadittu kokoelma
kirjallisuus-otteita. — Eksaktisten tieteiden alalta
mainittakoon (ylempänä maantieteen edustajana
mainittu) matemaatikko ja tähtientutkija
Ptolemaios; lääketieteen alalta Dioskorides
(l:sellä) ja Galenos (2:sella vuosis.). —
Filosofia pysyy edelleen kauan kääntyneenä
etupäässä käytännöllisen sivevsopin puoleen;
ilme-neepä sen jaloimmissa edustajissa entistä
syvempi siveellisyyden ja vanhurskauden kaipuu
(Epiktetos ja keisari Marcus Aurelius,
molemmat stoalaisia. 2:sella vuosis.). Skeptillisyvttä
edustaa Sextus Empiricus (2:sella vuosis.).
Tietolähteenä tärkeä on Diogenes Laertioksen
(3:nnella vuosis.) teos filosofien elämästä ja
opeista. — Jo hellenistisellä ajalla oli alkanut
tulla näkyviin kreikkalaisen ja itämaisen
kulttuurin vuorovaikutusta: se ilmeni m. m.
Sibvl-lojen ennustuksissa; filosofiassa sen etevin
edustaja oli Aleksandrian juutalainen Pliilon (l:sellä
vuosis. j. Kr.). Antiikin loppuaikoina
itämainen hengensuunta tenhoo yhä mahtavammin
mieliä: yhä useammat hakevat itämaiden uskonnoista
sitä tukea ja lohtua, jota vanha kansallinen
uskonto ei enää kykene antamaan. Samasta
henkisestä virtauksesta sukeutuu 3:nnesta vuosis.
alkaen uusi. mystisismiin ja teosofiaan antautuva
filosofis-uskonnollinen suunta, n. s.
uusplatonismi. joka pyrkii perinnäisen uskonnon
taruihin ja muotoihin valamaan uutta, syvempää
sisällystä. Tämän suunnan edustajia mainittakoon
syvä ajattelija Plotinos (3:nnella vuosis.),
Por-phyrios (samalla vuosis.), Iamblikhos (4:nneu
vuosis. alussa), Proklos (5:nnellä vuosis.). Mutta
vanhaa uskoa ei voitu tälläkään keinoin enää
pysyttää elossa. Syrjässä helleeniläisen
kulttuurin keskuksista oli kehittynyt uusi henkinen
voima, joka oli antava ihmiskunnan kehitykselle
uuden käänteen. Kristinuskon lähdekirjoista ks.
Uusi testamentti: muusta
muinaiskris-tillisestä kirjallisuudesta ks. A p o s-t o 1 i s e t
isät. Kirkkoisät. Apologia, M
uinais-kristillinen kirjallisuus.

[Fabricius. ..Bibliotheca Græca" (1705-28, 4:s
painos 1790-1S38): Bernhardy, ..Grundriss der gr.
Litteratur" (P 1892, II’ 188o") : K. O. Miiller.
..Geschichte der gr. Litteratur" (4 painos 1882-84);
Bergk, ..Gr. Litteraturgeschichte" (1872-94); A. et
M. Croiset. ..Histoire de la littérature grecque"
(1887-99); Scluick, ..Världslitteraturens historia I,
Antiken" (1900); Heiberg, ..Kreikan kirjallisuus"
Yleisen kirjallisuuden historian I osassa: 1902):
Wilamovvitz-Moellendorff. ..Die gr. Literatur des

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0793.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free