- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1505-1506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1506

Kreikka

i:>20

on itä-läntinen kulkusuunta. Plioseeuiajalla
tapahtui täällä tuliperäisiä purkauksia, jonka
aineksia on Kalamakissa, Methanalla y. m.
Nauplian-lahden pohjukassa on Argoksen
tasanko, joka on Argolis-maakunnan keskus. —
K:r saarista ks. E u b o i a, K y k 1 a d i t,
Pohjoiset Sporadit ja Joonia n-s a a r e t.

Täten K. on hajaantunut lukuisiin,
vaikeakulkuisten vuoristojen toisistaan eristämiin
asutuskeskustoina tärkeihin altaisiin ja
alankoihin, jotka kuitenkin melkein kaikki meren kautta
ovat mitä parhaassa yhteydessä ulkomaailman
kanssa; K:ssa ei mikään paikka, muutamia
Thessalian sisäosia lukuunottamatta, ole S
pe-nink. etäämmällä merestä.

K:n joet ovat vuolaita, koskisia vuoristopuroja,
useat kesäaikana kuivillaan. Liikenteelle ne ovat
merkityksettömät. Järviä on monta, kaikki
pieniä, useat kesällä kuivuvia; muutamilla on
nmi-tuiset, maansisäiset laskutiehyet, „katavothrit".

Välimeren ilmasto vallitsee muualla paitsi
sisäosissa, missä ilmasto on mantereinen.
Länsirannikko on kaikin puolin edullisemmassa
asemassa kuin maan itäosat. Joouian-meren
rannalla talvet ovat tuntuvasti lauhkeammat
(tammikuun keskilämpötila -j-9°–f-ll°C) kuin idässä
(tammikuun n. 2° kylmempi), kesät taas
viileäto-mät (+26°C, idässä +27°C heinäkuun
keskilämpötila) ; kaikilla merenrannoilla päivisin
puhaltavat merituulet lauhduttavat kesäkuumuutta.
Itäosa on usein äkillisten lämpövaihteluiden
alaisena. Täällä vaikuttavat Iv:ssa kesällä
puhaltavat kuivat pohjoistuulet tuntuvammin kuin
muualla, niin että heinä- ja elokuu ovat melkein
sateettomat. Sade tulee talvikuukausina;
Ateenassa 40S mm. Joonian-saarilla (Korfulla) 1.280
mm v:ssa. Sisämaan vuorilla ja Thessaliassa
sade tulee talvisin usein lumipyryinä, peittäen
maan pitemmäksikin aikaa. — K. on varsinkin
Aigeian-meren rannoilla kuuluisa kirkkaan
sinisestä taivaastaan; aivan pilvetön se kuitenkin
on ainoastaan 4-5 p. v:ssa.

Kasvullisuudelle ovat yleensä
epäsuotuisat K:n, etenkin kuivan Itä-K:n
multaköy-hät. kalkkikalliot. Varsinaisia metsiä ei ole;
tavallinen kasvullisuusmuoto Itä-K:ssa on
ksero-vuni, „kuivavuori", joka on vielä köyhempi kuin
Italian macchiat. Tällaisen pensaskasvullisuuden
sekä kosteammilla ja hedelmällisemmillä
laakso-seuduilla esiintyväin metsikköjen lasketaan
peittävän ainoastaan n. 9-13% K:n pinta-alasta.
Metsikköjen päämuotoina ovat n. 500 m.n
korkeudelle asti Välimerenmaiden ainaviheriät
lehtipuut: oranssit, oliivit (800 m:n
korkeudelle), mantelit, granaattiomenat, viikunat,
viiniköynnökset, laakeripuut, oleanderit, myrtit y. m.
Ylempänä esiintyvät tammet (taloudellisesti
tärkeä Quercus ægilops, josta saadaan valoneaa) ja
kastanja, sekä 1,200 m:stä alkaen pyökki ja
kuusi- ja mäntypuut; 1,800 m:n yläpuolella
alkaa puuton vyöhyke. — Metsätöntä ja muuten
taloudellisesti arvotonta on n. 35% koko alasta;
ainoastaan Pohjois-Euroopan maissa on
kelvotonta maata enemmän.

Eläimistö. Asutus on hävittänyt
alkuperäisen villin eläimistön kaikkialta paitsi
syrjäisemmillä vuoriseuduilta; siellä esiintyvät
runsaslukuisina vielä sudet ja sakaalit. Metsäsikoja
ja jokunen karhu tavataan Pindos-vuorilla,
ket-48. rv. Painettu I8/„ 12.

tuja sitävastoin kaikkialla. Saksanhirviä ja
kauriita elelee Pohjois- ja Keski-K:ssa. Jäniksiä
ja kaniineja on paljon etenkin Kykladeilla.
Lintumaailma on köyhä; muuttolintuja
surmataan suurissa määrin. — Meressä on runsaasti
kaloja, saarien rannoilla pesusieniä.

K a n s a ja asutus. Uuskreikkalaisia voi
ainoastaan puolittain sanoa persialais-sotien
aikuisten kreikkalaisten jälkeläisiksi. Jo vanhalla
ajalla kreikkalaiset sulattivat itseensä vieraita
aineksia, etupäässä sotavankeina saatuja orjia;
keskiajan alussa slaavilaisten kansojen K:aan
tekemät hyökkäykset muuttuivat maata 746-47
hävittäneen ruton jälkeen kansainvaelluksiksi. Ne
asuttivat väestä puoleksi tyhjentyneen
Pelopon-nesoksen sisäosat, sekä mantereesta etenkin
suuret osat Akarnaniaa, Aitoliaa, Phokista ja
Lokrista; Kreetalla asti on paikannimistössä
säilynyt jälkiä niistä, kuten kaikkialla edellä
mainituilla seuduilla, sillä itse kansan ovat
korkeammalla kehitysasteella olleet kreikkalaiset
aina hallussaan pitämistään kaupungeista käsin
sulattaneet, niin että täten syntynyt
sekarotuinen kansa nykyään on kauan aikaa ollut
kokonaan yhtenäinen. Uuskreikkalainen on
tavallisesti pitkäkasvuinen, solakka ja laihahko,
kasvot pitkulaiset, nenä pitkä, kaareva, hampaat
säännölliset, silmät eloisat, tukka musta;
pään-muoto lyhytkalloinen. Henkiset kyvyt ovat
suuret; kreikkalaiset ovat tiedonhaluisia,
terävä-päisiä, kekseliäitä, mutta eivät kykene sitkeään
henkiseen tai ruumiilliseen työskentelyyn. Siitä
syystä he kaihtivat maataloudellisia elinkeinoja
ja teollisuutta, sensijaan innolla harjoittaen
kauppaa ja merenkulkua, joihin heillä on mitä
parhaat taipumukset. Säästäväisyys esiintyy
usein saituruutena. Ihmeteltävä on opinhalu
kaikissa yhteiskuntaluokissa; se on jo vienyt
äärimmäisyyksiin, sivistyneeseen köyhälistöön.
Juoppous on tuntematon, sukupuolisiveyden taso
erinomaisen korkea. — Kaikkein
luonteenomaisimpia ominaisuuksia on ääretön isänmaanrakkaus,
joka huolimatta siitä että itsekkäät
politikoitsi-jat ja demagogit monasti ovat käyttäneet sitä
väärin, yhä uudelleen on altis mitä suurimpiin
uhreihin „suuren aatteen" puolesta: vieraan
vallan alaisten helleenien vapauttamisen sekä
ylivallan hankkimisen helleeniläisille Idässä. Tämä,
sekä kreikkalaisten suuri sivistyskykv takaa
maalle ja kansalle vaikuttavan aseman
Balkanin tulevaisuudessa. — Monet huonot
ominaisuudet on pantava suureksi osaksi pitkäaikaisen
vieraanvallan laskuun, vaikka paljon olisikin
synnynnäistä. Epärehellisyys, viekkaus, laiskuus
ja epävakaisuus ovat heidän pahimpia vikojaan;
yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä
vallitsevaa vapaudenrakkautta vieras ies ei
milloinkaan ole voinut heikontaa. Veritekoihin usein
vievä kuumaverisyvs on yhteistä kaikille
Välimeren kansoille. — Puvut ovat kaupungeissa
yleiseurooppalaiset, samoin jossakin määrin
tavat; itämaista vaikutusta ilmenee kuitenkin
kaikkialla. Naisilla ei ole varsinkaan maaseudulla
miesten vertaista asemaa; ovat suljetut
julkisesta elämästä; maatyöt lankeavat useinkin
heidän tehtäväkseen. Avioliitto usein raha-asia.
Yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen elämään painaa
leimansa hillitön virkojen tavoittelemisen
yllyt-I tämä (voitollepäässyt puolue m. m. riistää voite-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0795.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free