Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1507
Kreikka i:>20
tun jäseniltä kaikki virat) politikoiminen, joka
liiallisesta itsenäisyyden ja vapauden
kahlehtimisen pelosta johtaa tuhoisaan kurittomuuteen:
sanomalehdistöllä on puoluetaisteluissa
merkittävä sija. Katsantokannaltaan kreikkalaiset ovat
mitä puhdasverisimpiä demokraatteja,
kansan-valtaisimmat Euroopan kaikista kansoista.
Yhteiskunnallisia luokkarajoja ei ole, ei mitään
natelissäätyä. — Asumusten ja kaupunkien
perustamisessa on pidetty silmällä paikan
turvallisuutta; siitii syystä merikaupungit eivät,
merirosvojen pelosta, ole aivan meren rannalla, vaan
jonkun matkaa siitä, turvaa tarjoovan
kukkulan äärellä. Paikoitellen asunnot vielä ovat
\a-rustettuja. — Vaikka kaupungeissa on usein
paljon komeita rakennuksia, on siivottomuus
silmiinpistävä; Ateenassakin talojen
likaviemäri-johdot päättyvät kadulle. Terveydelliset olot
olisivat kurjat, ellei ilmasto olisi siksi suotuisa.
—Alkujaan albaanialaisilta lainatusta kauniista
kansallispuvusta ovat varakkaammat luokat ja
kaupunkilaiset luopuneet, mutta maaseudulla
sitä vielä näkee; pienestä, punaisesta päähineestä
riippuu pitkä sininen tupsu, leveähihaisen,
valkoisen paidan päällä on kultaompeleilla
koristetut, toisinaan samettiset liivit sekä
takin-tapainen vaateparsi, aseilla täytetystä vyöstä
ulottuu polviin asti valkoinen, monipoimuinen
hame, peittäen polvinauhoihin päättyvät
valkoiset housut. Jaloissa teräväkärkiset, tupsuniekka
kengät. Kylmällä säällä on hartioilla kaiken
yllä valkea, pitkänukkaiuen vaippa. Saarelaisten
puku on tummansininen ja muutenkin edellisestä
poikkeava. Naisten puku vaihtelee, yleinen on
m. m. lyhyt, samettinen takki. Tanssi on
innolla harjoitettu kansallinen huvi; sävelet
alkuperäisiä, yksitoikkoisia. Kortinpeluu on
intohimona. Kahvi on nautintoaine, jota ei saa puuttua
köyhimmältäkään. — Kaikenlainen taikausko on
syvälle juurtunut. — Kreikkalaiset
kunnioittavat uskontoa, esiintyen kiihkouskonnollisina,
milloin uskontokysymykseen yhtyy
kansallisuuskysymys. — Iv:n rajojen ulkopuolella
kreikkalaisia asuu Epeiroksessa, Kreetassa, muutamilla
Turkille kuuluvilla Aigeian-saarilla ja
muuallakin Turkin valtakunnan rautaseuduilla
kaupungeissa. Yhteensä kansallisuudeltaan
kreikkalaisia on n. S,33 milj., joista K:ssa n. 2.» milj. —
Vieraita kansallisuuksia K:ssa ovat
1347-1454 maahan tulleet albanialaiset, 1.
kuten itse sanovat skipetaarit (n. 225,000).
Tie asuvat maaseudulla Akhaiasta ja Argoliista
Korintin, Attikan ja Boiotian ylitse
Etelä-Eu-boiaan ja Androkseen asti. Heidän
kreikkalais-tumisensa alkoi vasta K:n kuningaskunnan
muodostumisen jälkeen edistyen hyvin hitaasti.
Useimmat miehistä puhuvat myös kreikkaa.
Luonteeltaan he ovat kreikkalaisia hitaammat, mutta
erinomaisina sotilaina ja, missä meren yhteyteen
ovat joutuneet, taitavina merimiehinä he
näyttelivät loistavaa osaa Kreikan
vapautustaistelussa (esim. Hydran ja Spetsain miehet). —
Vieraskielisiä ovat myös vlakhit 1. aromunit
(n. 25,000), luultavasti niitä roomalaisvallan
aikana latinalaistuneitten Pohjois- ja Keski-K:n
asukasten jätteitä, jotka slaavilaistulvan aikana
pakenivat vuoristoihin, missä vieläkin
paimentolaisina asuvat; osa miehistä puhuu myös
kreikkaa. — Joonian-saarilla asuneet italialaiset ovat
sulautuneet kreikkalaiseen väestöön. —
Muhamettilaisia, sukuperältään osaksi kreikkalaisia,
lienee vapautumisen aikoina K:ssa asunut u.
70,000; nykyään heitä on vain 5.000. ■—
Väestön-lisäännyksen pienuus (1896-1907 keskim. O.n %
v:ssa; 1896 l.s %) johtuu viime
vuosikymmenenä suuresti kasvaneesta siirtolaisuudesta
Yhdysvaltoihin; tiliv:na 1909-10 sinne siirtyi K :sta
25.888 henkeä (ainoastaan Itävalta-Unkarista,
Italiasta, Venäjältä, Englannista ja Saksasta
sinne lähti enemmän). Siirtolaisuus muihin
etäisiin mailiin on vähäinen. Omituista K:n
väestö-suhteissa on miespuolisten enemmyys, joka oli
0,7% 1907 (4 % 1896). — Asukastiheys 011
suurin Joonian-saarilla, pienin Pohjois-K:ssa.
Kaupungeissa asui 28,s %.
Elinkeinot. Epävirallisten laskujen
mukaan 1901 harjoitti toimessa olevista: maataloutta
64.o %, kauppaa ja liikennettä 17.i %
(ainoastaan Englannissa oli tämän elinkeinoluokan %
suurempi), teollisuutta ja vuorityötä 9,s %. —
Pääelinkeino maanviljelys on
kehittymätön: työkalut ja -tavat alkuperäiset, edistystä
ehkäisee työvoimain ja pääoman puute
(korkokanta esim. Joonian-saarilla 10%), paikoitellen
epäedulliset maanomistussuhteet v. m. Missä
maata keinotekoisesti kastellaan, antaa se
erinomaiset sadot. Peltoa ja puutarhaa on maasta
14%, viinitarhoja 4,«% (peltoa vähemmän kuin
muualla Euroopassa Pohjoismaita
lukuunottamatta). Viljansato (n. 350,000 ton. vehnää,
100,000 ton. maissia, kauraa, ohraa, ruista)
ei riitä ollenkaan, vilja on K:n tärkein
tuontitavara. Huomattavampi on hedelmäin viljelys,
joista kaikki muut voittaa korintti, K:n tärkein
vientitavara. Korintti-istutukset ovat
rajoitetulla alueella: Korintin-lahden etelä- ja
Pelo-ponnesoksen länsirannalla, läheisillä
Joonian-saarilla sekä paikoitellen Akarnaniassa ja
Aito-liassa. Muualla se ei menesty. Korinttien
viljelys paisui tavattomasti 1870-luvulla, jolloin
ranskalaiset viiuitehtailijat viinikirvan
hävittäessä Ranskan viinitarhoja rupesivat tuomaan
K-.sta korintteja viininvalmistussijakkeiksi. Vi.
ninviljelyksen toivuttua korinttien osto
Ranskaan lakkasi 1890-luvulla, josta K:lle johtuvaa
vaikeaa pulaa on koetettu poistaa monella
tavalla, viimeksi 20 v:ksi (v:sta 1905)
erioikeuksilla varustetun „Korinttien viljelyksen ja
kaupan suojeluskomppanian" kautta, jonka tulee
ostaa korintit määrättyyn hintaan. V. 1905
korinttien sato oli 163,000 tonnia,
öljypuu-istutuksia on kaikkialla (arviolta 10 milj. puuta);
niistä saadaan n. 300.000 hl öljyä ja 100,000
tonnia oliiveja. Paljon on viikuna-, oranssi-,
sitruuna-, manteli-, aprikoosi- y. m. puita.
Mul-peripuiden viljelys tuottaa vuotuisesti n. 1 milj.
kg silkkikoteloita. Tärkeä viininviljelys (n. 3
milj. hl) on kasvamassa, kreikkalaisten viinien
kysynnän ulkomailla suuretessa.
Tupakanvilje-lvs niinikään kasvaa (sato n. 9 milj. kg).
Puuvillaa viljellään Boiotiassa. — Metsistä
omistaa suurimman osan valtio. Niiden pitkälle
mennyttä, maanviljelyksellekin tuhoa tuottavaa
hävitystä (sade on huuhtonut maan pois
metsättömiltä vuorenrinteiltä) metsäpalojen, vuohien
y. m. kautta hallitus koettaa ehkäistä voimainsa
mukaan. Omain metsäntuotteiden arvo ei ole
paljoa suurempi ulkomailta tuotujen puutavarain
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
