- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1511-1512

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1512

Kreikka

i:>20

taa nomarklios; näitä pienempiä ovat eparkhini,
luvultaan 69, jotka jakaantuvat kuntiin, demoi
(450). Molemmissa viimemainituissa on, paitsi
johtajaa, kansan valitsema neuvosto. —
Oikeudenhoidossa on 4 astetta: rauhantuomarit (237),
dikasterivn-oikeudet (22), appellatsionioikeudet
(5) sekä korkein oikeus areopagi Ateenassa.

Valtion r a h a-a siat. Suurten
sotavarustusten takia hunningolle joutuneet raha-asiat johtivat
valtiovararikkoon 1893. Turkin sodan (1897)
kautta vielä entisestäänkin huonontuneita
raha-asioita valvomaan asetettiin 1898 rahaministerin
rinnalle 6 suurvallan edustajat, ja
valtiovelkojen maksamiseksi määrättiin useita valtion
tuloeriä. Valtion obligatsionien omistajat eivät siitä
huolimatta saa enempää kuin 32-43 % koroista.
Valtion velka oli 701,» milj. mk. kullassa ja
162,1 milj. mk. paperirahassa (1909). Tuloarvio
v:lle 1910 141.se milj. mk. (välillisiä veroja
58,s milj., välittömiä veroja 24,s milj.,
monopoleja 15,s milj., leimaveroa 14,7 milj. mk.);
menoarvio 140,i milj. mk. (valtiovelka 30,» milj.,
rahaministeriö 28,s milj., sotaministeriö 23.is
milj., sisäasiainministeriö 18,äs milj.,
laivasto-ministeriö 11,»s milj. mk.).

Sotalaitos. Sotajoukko uusittu 1897
jälkeen täydellisesti; asevelvollisuutta oli jo
aikaisemmin soviteltu käytännössä. Sotavoima
rau-hanaikana (nimellisesti) 1,886 upseeria ja 20,491
sotamiestä (1910), sodanaikana n. 82,000, jonka
lisäksi yhtä suuri „territoriaaliarmeia".
Sotalaivastoa myös uusittu; siihen kuuluu 12 isoa
laivaa (30,827 tonnia, 158 tykkiä) sekä 45
erilaista pienempää alusta (torpeedonahdistajia,
tor-peedoveneitä y. in.); miehistö 4,941 henkeä (1910).

K:n vaakuna: sinisellä pohjalla hopeainen
risti, jonka keskustassa sinivalkoinen kilpi.
Kansallisvärit: sinivalkoinen. Lippu:
5 sinistä, 4 valkoista vaakasuoraa kaistaletta,
lipputangon viereisessä ylänurkassa valkoinen
risti sinisellä pohjalla; sotalipussa on ristin
keskuksessa kruunu. — (ks. karttaliitettä B a 1 k
a-n i n n i e m i m a a.) E. E. K. (O. E. T.)

Esihistoria. Muinaislöydöt todistavat, että
jo 4:nnellä vuosituhannella e. Kr. on vallinnut
yhtenäinen kivikausikulttuuri
Kyproksesta ja Vähän-Aasian sisäosista alkaen aina
Ad-rian-merelle saakka. Sen jätteitä (kivi- ja luuaseita,
saviastioita y. m.) on, vaikka niukalti, tavattu
in. m. Kreetasta ja Kreikan mantereelta. 3:nnen
vuosituhannen alussa oletetaan pronssin päässeen
käytäntöön Aigeian-meren maissa. Silloin alkaa
Kreikan saarilla (Melos y. m.) n. s. k y k 1 a d
i-kulttuuri, jonka jäännöksiä m. m. ovat
marmoriset jumalattarenkuvat; koristeluaiheena
esiintyy m. m. kierukka. Sitä vastaa Kreetassa n. s.
varhais-minolainen kausi. Samoihin aikoihin on
samantapainen kulttuuri vallinnut myös Kreikan
mantereella (Tiryns, Orkhomenos) ja Troian
„toi-sessa kaupungissa", jossa se saavutti
kukoistuksensa 3:iinen vuosituhannen lopulla.
Rakennusaineena on siellä käytetty epäsäännöllisiä kiviä,
ilmatiilejä ja puuta. Tälle n. s. „t r o i a 1 a i s e 11 e
kulttuurille" olivat ominaiset ihmis- ja
eläin-liahmoiset saviastiat, nuorasta kannettavat
ruukut, „nokkakannut", sekä sirot kulta-, hopea- ja
vaskiesineet ynnä -koristeet (otsanauhat.
rännejä korvarenkaat y. m.). Noin v:sta 2000 e. Kr.
alkavaa kulttuurikautta on tapana sanoa „nuo-

remmaksi kykladi-kulttuuriksi", jolle m. m. ovat
kuvaavia viivakoristeet ja myöhemmin
kasvimaailmasta otetut aiheet. Kreetassa sitä vastaa
n. s. vanhempi keski-minolainen kausi. N. 1700
e. Kr. alkaa varsinaisessa Kreikassa n. s. m
y-k e n e 1 ä i n e n kulttuuri, joka on
haarautunut ja kehittynyt Kreetan kulttuurista (siitä
nimitys „kreettalais-mykenelitinen"). Se on
saanut vaikutteita Egyptistä, Syyriasta.
Babyloniasta, Vähästä-Aasiasta ja ennen kaikkea itse
Kreetasta. Kuitenkin Kreikan mannermaan
linnat eroavat pohjapiirroksensa puolesta Kreetan
palatseista. Mykeneläis-ajan varhaisinta astetta
(n. 1700-1550 e. Kr.) edustavat varsinkin
Myke-nain ..kaivoshaudat" aarteineen. joista
mainittakoon ihmetyttävän taitehikkaasti valmistetut
kultaiset naamiot, lehdentapaiset. kaulakäädyt ja
otsanauhat, erivärisillä metallilevyillä kirjaillut
tikarit, kaiverretut jalokivet y. m. Usein
tavataan eläinten ja kasvien kuvia, joissa esiintyy
hämmästyttävän tarkka luonnon mukailu. N. s.
keskimäistä mykeneliiiskautta (n. 1550-1400 e. Kr.)
edustavat Tirynsin ja Mykenain linnat osaksi
vielä ..kvklooppisine" mtiureineen, Mykenain
kupuhaudat (m. m. n. s. „Atreuksen
aarrekammio") sekä Kreetan n. s. myöhäis-minolainen
kausi. Siihen luetaan myös Troian ,.kuudes
kaupunki" (toisten mukaan se kuuluu vasta
seuraavaan aikakauteen). N. s. myöhäis-mykeneliiisen
ajan (n. 1400-1250 e. Kr.) muistomerkkejä ovat
m. m. Attikan Menidin ja mahdollisesti Boiotian
Orkhomenoksen kupuhaudat. Kuvaava on
saviastian-tyyppi, jossa on jalustimenniiköinen
kädensija sekä koristelussa esiintyvä vahva tyylittely.
Mykeneläis-ajan lopulla alkaa raudan käyttö.

Aigeian-meren maitten vanhempien
kulttuuri-kausien kannattajat olivat esikreikkalaisia, ja on
oletettu niiden kuuluneen n. s. vähä-aasialaiseen
rotuun. Mutta ainakin kehittyneemmän
mykeneläis-ajan edustajat olivat epäilemättä jo
kreikkalaisia.

Kreikkalaiset ovat indoeurooppalaisen rodun
haara, jonka ensimäisen laineen otaksutaan
viimeistään n. 2000 e. Kr. tulvineen Balkanin
niemimaan eteläosiin. Tämän vanhimman
kreikkalaisen kansankerrostuman. jota on tapana
(Homeroksen mukaan) nimittää akhaialaiseksi,
on arveltu n. 12-14 vuosis:lla e. Kr. levinneen
Aigeian-meren saaristoon. Niinpä kielitiede
osoittaa jo tällä aikakaudella tapahtuneen
siirtymisen Arkadiasta Kyprokseen. Tällöin ovat myös
— ilmeisesti useiden vuosisatojen kuluessa —
vanhimmat Vähiin-Aasian länsirannikolla olevat
kreikkalaiset siirtokunnat muodostuneet.
Pohjois-Ivreikasta on saanut alkunsa n. s: a i o 1 i 1 a
i-n e n asutus, joka käsitti Aigeian-meren koilliset
saaret (Lesboksen y. m.) sekä Vähän-Aasian
luoteisrannikon (Myysian ja Troas-maakunnan;
kaupungeista mainittakoon Kyme ja sittemmin
joonialaistunut Smyrna). Sen eteläpuolelle
syntyivät Keski-Kreikasta ja Peloponnesoksen
itäosista alkunsa saaneet joonialaiset
siirtokunnat (Samos, Khios y. m. saaret sekä Lyydian
rannikolla olevat kaupungit Miletos, Ephesos,
Ko-lophon y. m.).

Mykeneläis-aikuiset löydöt osoittavat Kreikassa
hallinneen ruhtinaita, jotka hyvin varustetuissa
linnoissaan viettivät ylimyksellistä elämää ja
näistä käsin vallitsivat ympäristöä. Niistä saa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0798.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free