- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1521-1522

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1523 Kreikka

1522

sesta muodostunut valiokunta, jolle
toimeenpaneva valta päätettiin uskoa, jäi kaikkea
merkitystä vaille. Mutta karkoitetut
isänmaanystävät saivat turvapaikan Thebasta, josta käsin he,
johtajanaan Thrasvbulos, vielä lopulla v:tta 404
e. Kr. valtasivat Attikan rajalinnan Phylen.
Voitettuaan „tyrannien" joukot he miehittivät
Pei-raieuksen ja saivat vihdoin haltuunsa Ateenan
(403 e. Kr.), josta oligarkit jo olivat
karkoitetut ja paenneet Eleusiiseen. Saatiin aikaan
sovinto, jonka jälkeen pantiin toimeen
kansanvaltainen hallitus ja julistettiin valtiollinen
anteeksianto.

Peloponnesolaissodan lopusta
Kreikan vapauden kukistumiseen
(n. 400-322 e. Kr.).

Kun persialainen maaherra Tissapliernes koetti
saattaa valtaansa Joonian kreikkalaiskaupungit,
pyysivät ja saivat nämä apua Spartalta, jonka
ystävälliset välit Persiaan myös olivat
kylmenneet senvuoksi, että se oli auttanut persialaista
vallantavoittajaa Kyyros nuorempaa. Spartan
kuningas Agesilaos kävi menestyksellä sotaa
Vähässä-Aasiassa (396/5 e. Kr.). Mutta Spartan
väkivaltainen menettelytapa aikaansai
tyytymättömyyttä. Niinpä Ateena päätti auttaa Spartan
ahdistamaa Thebaa. Lysandroksen johtamat
spartalaiset kärsivät ankaran tappion Ilaliartoksen
edustalla, missä ensinmainittu itsekin kaatui
(395 e. Kr.). Tämä Spartan tappio aiheutti, että
Ateenaan ja Thebaan myös yhtyivät Korintti
ja Argos. Sittemmin tosin Agesilaos voitti
liittolaiset Koroneian luona (394 e. Kr.), mutta
vähää ennen oli persialainen laivasto
Pharnabazok-sen ja ateenalaisen Kononin johdolla saanut
ratkaisevan voiton Spartan merivoimasta Ivnidoksen
luona. Useista valtioista poistettiin harmostit ja
kymmenmiehet, ja Persian varoilla korjattiin
Ateenan satama ja yhdistysmuurit (394-93 e. Kr.).
Seuraavina vuosina jatkoivat Iphikrates ja
Thra-sybulos menestyksellä sotaa Spartaa vastaan.
Mutta viimemainittu valtio teki liiton Persian
ja Syrakusan kanssa, ja aikaansai n. s.
Antal-kidaan rauhan (386 e. Kr.). — Spartalaisen
Phoi-bidaan anastettua Theban linnan (382 e. Kr.),
nousivat kaupungin demokraatit, johtajinaan
Pe-lopidas ja Epameinondas, Spartaa vastaan, ja
näiden onnistui vähässä ajassa kohottaa Theba
Kreikan ensimäiseksi valtioksi. V. 378 e. Kr.
Ateena perusti uudeu meriliiton. mihin Theba
ja sittemmin myös Makedonia ja Thessalia
yhtyivät. Khabriaan merivoitto Naksoksen luona
(376 e. Kr.), missä peloponnesolaisten
merivoimasta tehtiin loppu, hankki
liittolaislaivas-tolle ylivallan Aigeian-merellä. Kun Theba, joka
Boiotiasta oli muodostanut yliherruutensa
alaisen yhteisvaltion, Spartaan kokoontuneen
yleis-helleeniläisen kongressin kiellosta huolimatta,
edelleen tahtoi säilyttää johtoasemansa,
syttyi sota. Sparta lähetti sotajoukon Boiotiaan.
mutta Epameinondas sai siitä loistavan voiton
Leuktran luona (371 e. Kr.) ; pian senjälkeen
Theba oli laajan keski-kreikkalaisen liiton
etunenässä. Nyt Spartan ylivalta alkoi horjua
Pelo-ponnesoksessa. Arkadian muodostuminen
liittovaltioksi aiheutti Theban sekaantumisen
Pelo-ponnesoksen asioihin. Niinpä Epameinondas teki
sinne useita retkiä, joilla ankarasti ahdisti
Spartaa (m. m. 370 e. Kr. ja 362 e. Kr.) ja perusti

sen vastapainoksi itsenäisen Messenian valtion
(369 e. Kr.). Sen ohella Epameinondas ryhtyi
muodostamaan Thebasta voimakasta merivaltaa.
Mutta hänen kuolemansa Mantineian taistelussa
(362 e. Kr.) hautasi ainiaaksi Theban
suuruuden-unelmat.— Tälle aikakaudelle on kuvaavana
osittain mitä katkerin luokkataistelu, osittain
yksinvaltiuden uudestaelpyminen (n. s. nuorempi
ty-rannivalta): Syrakusassa Dionysios I ja
Dionysios II, Thessaliassa Iason, Kyproksessa
Euago-ras j. n. e.

Samalla kuin Kreikka sisällisesti heikkeni,
kasvoi ulkonainen vaara: Makedonian
Philippos II levitti valtaansa Traakiassa ja
väijyi vain tilaisuutta saadakseen jalansijaa
varsinaisessa Kreikassakin. Sen tarjosi hänelle n. s.
pyhä sota (356-346 e. Kr.), jonka Theba oli
aloittanut phokilaisia vastaan, koska nämä olivat
miehittäneet Delphoin ja ryöstäneet sen aarteet.
Sota, johon Philippos Thessalian aateliston
kutsumana otti osaa phokilaisia vastaan, päättyi
näiden täydelliseen kukistumiseen (346 e. Kr.),
jolloin Philippos astui heidän sijalleen
amphiktyo-nien neuvostossa. Ennen pitkää kuningas tiesi
hankkia itselleen yhä suuremman vaikutusvallan
Kreikassa, jonka valtioista Ateena (Demosthenes
y. m.) pontevimmin koetti ehkäistä hänen
vallanhimoisia pyyteitään. Mutta saatuaan uuden.
Amphissaa vastaan käydyn ,,pyhän sodan"
johdon (339 e. Kr.) Philippos anasti tärkeän
Ela-teian Phokiissa. Turhaan sai Demostheneen
puhetaito Theban yhtymään Ateenaan, johon useat
Peloponnesoksen valtiot jo aiemmin olivat
liittyneet ; poikansa Aleksanterin avulla Philippos
ratkaisevasti voitti liittolaiset Khaironeian
taistelussa (338 e. Kr.). Thebalais-boiotialainen
liittokunta hajoitettiin, Ateena sitävastoin sai
säilyttää itsenäisyytensä; Kreikan valtiot,
lukuunottamatta Spartaa, tekivät rauhan Philippoksen
kanssa. Korintissa pidettiin kongressi, jossa
julistettiin maanrauha ja perustettiin
yleiskreik-kalainen liitto, jossa ensi sija oli Makedonialla
ja jonka ylimpänä sodanjohtajana oli sen kuningas.

Philippoksen kuolema (336 e. Kr.) herätti
kreikkalaisissa vapautuksen toiveita. Ennenkuin
vielä Aleksanteri Suuren asema oli vakaantunut,
puhkesi häntä vastaan useissa Kreikan valtioissa
vihamielisiä liikkeitä ja niiden tultua
tukahute-tuiksi syttyi Theban johtama kapina. Siitä
Aleksanteri kuitenkin teki pikaisen lopun
valloittamalla ja hävittämällä tämän kaupungin.
Kreikkalaiset alistuivat ja kreikkalaisia
liittolaisjouk-koja sekä palkkasotureita seurasi Aleksanteria
hänen sotaretkilleen. MuttS hänen kuoltuansa
leimahti kapinan liekki kautta suuren osan
Hellasta. Kreikkalaisilla oli aluksi menestystä. He
sulkivat Antipatroksen Lamiaan („Lamian sota"),
mutta hän vapautui piiritystilasta, ja
kreikkalaisten vastoinkäyminen Krannonin taistelussa
(322 e. Kr.) aiheutti, että Kreikan valtiot
alistuivat toinen toisensa jäljestä. Ateenankin täytyi
taipua. Makedonialais-vastaisen puolueen
johtajat tuomittiin kuolemaan ; niistä Hypereides
mestattiin, jota vastoin Demosthenes itsemurhalla
päätti päivänsä (322 e. Kr).

Kreikka makedonialaisten ja
Rooman vallan alaisena Rooman
valtakunnan jakoon (322 e. Kr.-395 j. Kr.).

Kreikka sai senjälkeen useita vuosikymmeniä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0803.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free