- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1535-1536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikkalainen taide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1549

Kreikkalainen uskonto

1536

mutta varhaisemman puurakenteen jäljet
vieläkin selvemmin esiintyvät: solakat, jalalliset
pylväät (S-10 alilävistäjää korkeat, uurteita 24),
kaksisivuinen n. s. voluutti 1. kierrekapiteeli,
3-jakoinen arkitraavi. kattolistaa kannattava
ham-maslista saavat Mesopotamian ja Vähä-Aasian
vuoriseutujen (Lyykian) puutyylistä selityksensä.
Friisi joskus puuttuu, mutta muodostuu toisinaan
temppeliä kiertäväksi kuva-friisiksi (zophoros).
Muodot yleensä ovat rikkaammat ja
joustavammat kuin doorilaisessa ja pienemmillä, jyrkkiä
siirtoja pehmentävillä, välittävillä
muotojäse-nillä on suurempi merkitys. Polykromia vieläkin
on käytännössä, mutta maltillisempi.
Joonilai-sista vanhemmista temppeleistä tiedot ja jätteet
yleensä ovat niukempia. Egyptin Naukratiin
Apollonin temppeli, arkainen Ephesoksen
Arthe-misin temppeli, molemmat n. v:n 560 vaiheilta;
Delphoissa knidokselaisten aarreaitta
karyatidei-neeu. kuva-friiseineen ja naksolaisten
votiivipyl-väs edustavat arkaisen ajan tyylikehitvstä, mutta
täyteen kukkaansa tyyli puhkeaa vasta
400-luvulla Ateenassa, jossa kolmelle attikalaiselle
paikallisjumalale pyhitetty siron hieno
Erek-theion ja pieni Nike Apteroksen
amphiprostylos-temppeli ovat tyylin helmiä. 300-luvun loistavin
arkkitektoninen luoma ja samalla tyypillinen
kerrosrakennus oli arkkitehti-kuvanveistäjä
Py-tlieoksen johdolla jälkeen 353 Kaarian kuninkaan
Mausoloksen kunniaksi pystytetty
Halikarnassok-sen M au s o 1 e i o n. Kanonista arvoa nautti
saman mestarin rakentama ja Aleksanteri Suuren
vihkimä Prienen Athenen temppeli. Ephesoksen
suuri Arthemiin temppeli (muutamain pylväiden
alaosat kuvakoristeisia) ja Miletoksen Didyman
Apollonin temppeli uudemman ajan levottomuutta
kuvastavine vaihtelevine pylväänjalkoineen ja
kapiteeleineen. molemmat valtavia
dipteros-temp-peleitä (peristylit kaksilaivaisia), rakennetaan
vuosisadan lopulla uudestaan; kolmannen
suuren dipteros-temppelin, Magnesian Arthemis
Leu-kophrynen temppelin Hermogenes poistamalla
sisemmän pylväsrivin muuttaa
pseudo-dipterok-seksi; Sardeen Kybelen temppelin komeutta
on enää vain kaksi pylvästä muistuttamassa,
jotavastoin Fryygian Aizanoin Juppiterin
temppeli hyvin säilyneenä rauniona edustaa
kreikkalaisen temppeli rakenteen lakastuvaa
kukoistusta, Pergamonin teatteripenkereellä
joonilai-nen temppeli sen viimeistä kehitysastetta:
roomalaisella ajalla varsin yleistä, korkealle,
ainoastaan etusivulta noustavalle jalustalle kohotettua
podium-temppeliä. — Tyyleistä nuorin oli k
o-rint tilainen tyyli. Muodot pääasiassa
samat kuin joonilaisessa, mutta vieläkin
runsaampaa, plastillisempaa (muovailtua)
muotovaiku-tusta silmällä pitäviä. Nelisivuisena, kuten
doorilainen, kapiteeli, n. s. k a 1 a t h o s-k a p i t e e 1 i
välttää joonialaisen kulmakapitelin hankaluudet
ja ensikerran kapiteelin koristamisessa käytetään
luonnollista kasviaihetta, yhteen tai kahteen riviin
järjestettyjä akanthus-lehtiä. Friisi on, ellei se
esiinny kuvallisena, joskus kupera tai käyristyvä,
ja kattolistaa jo, kuten myöhemmin roomalaisilla
oli tavallista, kannattavat hammaslistan päällä
vasituiset olkakivet (konsolit). Itsenäisenä
pylväsjärjestönä tyylin ensikerran tapaa jalossa
Lysikrateen koregisessa monumentissa (334), —
nelikulmaiselle jalustalle kohotettu, pronssista

kolmijalkaa kantava pieni pyöreä temppeli, —
sitä ennen ensikerran yksityisenä pylväänä
Phiga-leian Apollonin temppelin eellassa. sittemmin
300-luvun alku- ja keskivaiheilla sisäpylvästönä
Epi-dauroksen Tholoksessa ja pilastereina Olympian
Philippeionin sisäseinillä — molemmat pyöreitä
sentraalirakenteita, joille jatkuvaa traditsionia oli
mykeneläiseltii ajalta saakka olemassa.
Korinttilaisen tyylin valtavin muistomerkki, Ateenan jo
530 e. Kr. Peisistratidien aikana aloitettu,
sittemmin 400 v:ksi keskeytetty Antiokhos IV:n
uudelleen roomalaisen Cossutiuksen johdolla
jatkama suurenmoinen Olympieion valmistui
vasta 135 j. Kr. ITadrianuksen hallitessa ja on
jo luonteeltaan roomalainen rakennus.
Kauneus-ja käytännölliset syyt kai lienevät etupäässä
olleet vaikuttamassa, että 400-luvulta saakka
tyyli-kireys murtuu ja muodollisesti rikkaammat
joo-nilainen ja korinttilainen tyyli melkein
yksinomaan otetaan sisäarkkitehtuurissa käytäntöön.
Niinpä esim. melkein jäljettömiin hävinneessä
suuressa Tegean Athena Alean temppelissä kaikki
tyylit olivat tasa-arvoisesti edustettuina, mutta
vasta myöhemmän aleksandrialaisen ajan
kerros-rakennuksissa ne muodostavat elimellisen
fasadi-järjestelmän. jolloin kireämpi ja kömpelömpi
doorilainen tyyli kokonaisuuden jäsenenä
menettää suljetun yksilöllisen luonteensa, ja tiedetään,
että aleksandrialaiset Joonian arkkitehdit
teoreettisestikin siihen suuntaan työskentelivät. Ja
muutenkin tyylien johdonmukainen kireys loppuajalla
yhä enemmän löyhtyy. Doorilaista palkistoa
kantava joonilainen tai korinttilainen pylväs ei
aleksandrialaisen ajan arkkitehtuurissa ole mikään
harvinainen ilmiö ja entisten lisäksi uusiakin
kapiteelimuotoja otetaan käytäntöön
(Pergamo-nissa palmukapiteeli egyptil. lainana on varsin
yleinen). — Perikleen aikana Ateena oli vielä
epäsäännöllisesti rakennettu kaupunki ja vasta
sitten kuin kaupunkien sommitteluissakin
aletaan näkökohtina noudattaa terveyden,
kauneuden ja monumentaalisuuden vaatimuksia,
kaupungin pohja-arkkitehtuuri astuu uusille urille.
Alun tekee Ateena, joka uskoo Peiraieuksen
järjestämisen nerokkaalle Hippodamos Miletolaiselle:
Etelä-Italian Thurioi (445), satamasta säteilevillä
kaduillaan Rhodos ja 300-luvulta alkaen
Vähän-Aasian kaupungit seuraavat esimerkkiä. Mitenkä
useinkin maanlaatuvaikeuksista huolimatta
Hippo-damoksen ruutujärjestelmä vesijohtoineen ja
vie-märeineenkin on johdonmukaisesti toteutettu, siitä
Vähän-Aasian pieni Priene ja Magnesiakin
tarjoavat varsin valaisevia ja viehättäviä
esimerkkejä: Ephesos, Miletos, Halikarnassos,
pyl-väs-alleioilla satamakaupunkiinsa Seleukiaan
yhdistetty Antiokia, Deinokrateen luoma
Aleksandria y. m. suuremmat kaupungit esittävät
järjestelmän mahdollisuudet; loistavana
arkkitek-tonisena kokonaisuutena Pergamonin
linnavuori. teatteri-, agora-, suurenmoisine Zeuksen
uhrialttari-, Athene Polias pyhättö-, kirjasto-,
Trajaneum- ja palatsi-penkereineen hakee
antiikissa vertaistaan. — Kreikkalaisessa kaupungissa
laajojen, välistä kahdella tai useammalla
pylväs-rivillä jaeltujen yhden- tai kahdenkertaisten
pyl-väshallien (s/oain) ympäröimä monumentaalinen
neliskulmainen agora (tori) muodostuu
kaupunkien henkisen ja kauppaelämän keskustaksi.
Siellä oli raatihuone (buleuterion), nelikulmainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0810.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free