- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1537-1538

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikkalainen taide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1549

Kreikkalainen uskonto

1537

huone alttarin ja puhujalavan ympäri kohoaville
istuinpaikkoineen (Priene, Miletos); prytaneion,
kaupungin pyhän lieden vartijain asunto;
Eleu-siin Telesterion ja Megalopoliin Tersilion
(mahtui 20,000 kuulijaa), monine kattoa kannattavine
pylväsriveineen edustavat suurempaa
kokoushuonetta. Nuorten henkisestä ja ruumiillisesta
kasvatuksesta huolehtivien laitosten,
gymnasio-n i n ja p a 1 a i s t r a n ohjelmaan kuuluivat
avoimet, hiekoitti ut, pylväskäytävien ympäröimät piha
maat. harjoitus-, luento-, puku- ja kylpyhuoneet,
eksedrat y. m. (esim. Olympia, Epidauros,
Aleksandrian mainio, jäljettömiin hävinnyt Museion,
Ateenan komea n. s. Hadrianuksen stoa oli
oikeastaan kai kirjasto, j.ommoisista myöhemmältä
ajalta on jätteitä säilynyt muuallakin, m. m.
Ephesoksessa ja Pergamonissa). Stadionista
(600:n olymp. jalan mittainen kilparata) Ateenan,
vanhan paikalle rakennettu uusi kilparata
mar-moripenkkeineen (maks. 9 miljoonaa) antaa
selviin kuvan — Olympiassa katsojat vielä saivat
tyytyä istumaan radan multaäyräillä. Julkisiin
rakennuksiin verraten porvarillinen
yksityisasu-mus on suhteellisesti vaatimaton, vaikka
näihinkin nähden vaatimukset myöhemmällä ajalla
kasvoivat. Valaisevia esimerkkejä tapaa
Prie-nessii, Deloksessa y. m. Itiimaalaiseen tapaan
peristylien ympäröimä pihamaa on näissäkin
talon keskustana, kadunpuolella ainoastaan
muutamia ikkunoita ja nekin korkealla maasta,
lattiana kovettunut savi tai kipsikerros, kivilaatat
tai mosaiikki, katot maalauksilla, seinät
harkko-rakennetta sekä simssiä ja pilastereita
jäljittelevillä maalauksilla koristetut (vrt. Pompejin
vanhempaan n. s. inkrustatsionityyliin), talo
korkeintaan kahdenkertainen, ainoastaan
palatsiraken-nuksissa oli erityinen miesten ja naisten osasto
(Ksenophonin andronitis ja gynaikonitis)
olemassa. Harvasta keskikokoisesta kreikkalaisesta
kaupungista puuttuu teatteri, joka alkuaan
Dionysoksen palveluksen vaatimuksista
lähteneenä, myöhemmin (jo 300-luvulla) kehittyy
kreikkalaisen maallikkoarkkitehtuurin
loistavim-maksi pohjaratkaisuksi. Valitsemalla paikaksi
luonnollisen vuoren tai laakson rinne, vältettiin
vaikeat alustakonstruktsionit, katsomona
’/,-ympy-rän tai hevosenkengäutapaan rinnettä nousevat,
pyöreätä, tasaista, kuoroa varten varattua
paikkaa (orkhestraa) ympäröivät, katottomat
istuma-sijat (theatron), keskellä orkhestraa alttari
(tliy-melej, katsomon avonaisen puolen sulkeva
erityinen näyttämörakennus (skene) muodostivat ihan
erikoisen ulkoilmateatterin, jonka tärkeydestä
istumasijain luku antanee paraimman
käsityksen: Megalopoliin suuressa teatterissa oli niitä
44.000 hengelle, Ateenan Dionysos-teatterissa
30,000:lle j. n. e. (muita esimerkkejä: varsin
kaunis Epidauroksen teatteri 300-luvulta,
Aspendok-sen hyvin säilynyt, tyypillinen myöhemmän ajan
viiliä-aasialainen teatteri). Nykyajan
konsertti-huoneita vastasi katettu teatteri, odeion (esim.
Perikleen, Kserkseen telttaa jälittelevä, ja
Herodes Attieuksen rakentama, molemmat Akropoliin
alla). — Kirjavan vaihteleva, monimuotoinen
ar-kainen aika on Kreikan taiteen muodostumisen
aika, 400-luku Ateenassa on sen kukoistusaika,
aleksandrialainen aika edustaa loppukukoistusta,
ja väljentymistä. Uusissa,
kreikkalais-makedonia-laisen maailmanvaltion pääkaupungeissa,
Perga-49. IV. Painettu »/„ 12.

monissa, Autiokhiassa ja etenkin
helleeniläisyy-den tyyssijassa Aleksandriassa
rakennustaiteelle-ki ü tarjoutuu tänä kreikkalaisen taiteen
barokki-aikana uusia, laajempia, etupäässä
maallikko-laatua olevia tehtäviä, joissa arkkitehdeiltä
kysyttiin etupäässä runsasta mielikuvitusta, mutta
samalla myöskin monipuolista sekä taiteellista
että tieteellisteknillistä insinööritaitoa. Tärkeitä
yleishyödyllisiä, mutta myöskin tilapäistöitä
hovien tilauksina suoritetaan ja vieläkin
suuren-moisempia suunnitellaan. Ph a r ok se n
majakka Aleksandrian ulkopuolella, 115 m korkea
ja parin kilometrin pituisella aallonmurtajalla
mantereeseen yhdistetty, oli maailman ihmeitä.
Aleksanteri Suuren ruumisvaunu. Hephaistionin
60 miljoonaa maksava rovio, Stasikrateen tuuma
Athos-vuoren muuttamisesta kämmenellään 10,000
asukasta sisältävää kaupunkia kantavaksi
kuvapatsaaksi, koru-teltat, alttarit ja laivat ovat ajan
hengelle luonteenomaisia. Ja uusissa oloissa
samalla rakennustaiteen muodot ja keinotkin
vaihtuvat. Muodollinen hienous ei enää aina ole
taiteilijain päämääränä, vaan useinkin helpompi
suoritus ja vaikuttavaisuus astuu sijalle.
Pylväs-töjen itsenäinen merkitys vähenee ja
suhde-erotukset tasaantuvat. Suurempaa
vaihtelevaisuutta pohjamuodoissa ja muodoissa tavoitellaan
ja rehevän koristeellinen korinttilainen tyyli
voittaa yhä enemmän jalansijaa. —
Kreikkalainen kulttuuriperintö on yleismaailmallinen, ja
rakennustaiteellekin se ikipäiviksi on luonut
aatteellisia ja muodollisia ihannearvoja.
Arkkitek-tonista kokonaiskuvaa täydensivät kuvanveisto
ja maalaustaide. Satulakatto näkyy olevan
kreikkalaisten kehittämä, samaten kattojen tiilipaanut,
jotka myöhemmin kopioitiin marmoriin.
Kreikkalaisilta olemme saaneet kolme pylväsjärjestöä ja
simsseiksi (kuten joonilaisessa tyylissä)
järjeste-I tyn jatkuvan sarjan profiileja. Puun
järkiperäinen käyttö pinnoissa, ovissa ja kattokaseteissa
kehys- ja täyterakenteineen, koristeaiheena
käytetyt palmetit, meanderit,
köynnökset ja m o s a i i k k i tekniikka, elleipä juuri
, heidän keksimiään, ovat kumminkin
mallikelpoi-I siin muotoihin heidän kehittämiään, ja verraton
täydellisyyttä lähentelevä keramiikka, jossa
astioiden perusviivani yksinkertainen
tunteellisuus ja joustava sulavuus sekä maltillinen ja
mallikelpoisesti astiain pinnoille ja muodoille
jaoiteltu maalattu koristus ei enää jätä
toivomisille varaa, on toki omintakeinen kreikkalainen
ilmiö. Sivuvaikutteista vapautuneessa
kreikkalaisessa rakennustaiteessa ilmenevät taiteen
yleiset luonnolliset kauneus- ja peruslait. Ei mitään
vierasta tai vieroittavaa, ei muodottoman suurta
ja väsyttävää; sen harkittu maltillisuus,
läpikuultava kirkkaus ja olvmpilainen rauha, sen
herttainen sulous ovat jokaisen humanistisen
sivistyksen saaneen ihmisen ymmärrettävissä ja
nautittavissa, kaikkialla ja kaikkina aikoina.
Roomalaiset omistivat kreikkalaisen rakennustaidon kuni
minkäkin valloitetun provinssin, renessanssi
siilien valaa uutta henkeä, ja aina kun taide on
hairahtunut yksipuoliseen liiallisuuteen, korjaa
antiikki erehdykset, kreikkalainen pylväs on kuin
viileä alttari, jonka turviin pakenet ja joka
kuumekaaveilusi jäähdyttää. Antiikin jäljet ovat
ikuiset, ks. Mykeneläinen kulttuuri,
P v 1 v ä s j ä r j e’s t ö t, Temppeli. U-o N.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0811.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free