Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikkalainen uskonto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1549
Kreikkalainen uskonto
1550
liskoon. Muinaislöydöistä päättäen on m. m. pai
veltu äidillistä jumalatarta, hedelmällisyyden ja
syntymisen valtiatarta, jolle kyyhkynen oli
pyhitetty. Epätietoista on, onko tämä jumalatar
sama kuin se, joka kuvataan vieressään
jalopeuroja y. m. eläimiä. Kreetassa palveltu n. s.
..käärmejumalatar" oli luultavasti maanalainen
jumaluusolento. Muita mahtavampi oli
epäilemättä se jumala (taivaan tai ukkosen ?), jonka
vertauskuva, kaksiteräinen kirves (,.labrys"),
tavataan lukuisissa, varsinkin Kreetasta löydetyissä
kuvaesitvksissä tai pronssista tehtynä. Sitäpaitsi
kohtaa kuvissa kirjava joukko demoonintapaisia
ihmisen ja eläimen sekamuotoja. Siitä, että
puheenalaisella aikakaudella vainajainpalvelus oli
vallalla, ovat epäämättömänä todistuksena
Myke-nain haudat aarteineeu; onpa otaksuttu jo
esi-mykeneläisellä ajalla olleen sielunpalvelusta.
Vihdoin on varmoja merkkejä siitä, ettii
kreettalais-mykeneläisellä aikakaudella on palvottu pyhiä
puita ynnä puupatsaita. — Mainitulta kaudelta on
m. m. vainajainpalvelus säilynyt Kreikan
mantereella historialliseen aikaan saakka. Muuten oli
kreikkalainen uskonto varhaisemmalla asteellaan
varsin alkuperäinen, kuten monet myöhempiin
aikoihin säilyneet menot todistavat. On jumaloitu
hakkaamattomia kiviä, kasvavia puita sekä
puu-palkkeja. Monesta seikasta on päätetty
eläinten-palveluksen vallinneen. Yleinen oli animismi, joka
kansoitti luomakunnan lukemattomilla
henkiolennoilla. Jotkut niistä olivat ..silmänräpäys"- ja
..erikois-jumalia". joiden merkitys kohdistui vain
määrättyyn hetkeen tai tapaukseen. Varsinkin
näkyy maanalaisilla haltijoilla olleen tärkeä sija.
Enimmäkseen nämä olennot lienevät olleet
pahansuopia. joiden turmiollista vaikutusta oli
torjuttava uhreilla Im. m. ihmisuhreilla), loitsuilla
y. m.
Kokonaan toinen on se näköala, joka avautuu
Homerolaisessa runoudessa. Synkkien,
epämääräisten ja epälukuisten henkiolentojen sijalla on
valoisa, rajoitettu jumalamaailma. jonka jäsenet
plastillisen selväpiirteisinä, niin ulkonaisesti kuin
sisällisesti ihmistvneinä. inhimillisille tunteineen,
intohimoineen ja siveellisine heikkouksineen
astuvat eteemme; he eivät ole kaikkivaltiaita
eivätkä kaikkitietäviä ja eroavat ihmisistä vain
täy-dellisempien aistiensa, kauneutensa ja
mahtavuutensa puolesta. Xe muodostavat Olympos-vuoren
huipulla autuaallista eloa viettävän yhdyskunnan,
jota vallitsee sisarus- ja samalla aviopari Zeus
ja Hera. Muut ..olympolaiset", joiden luku
myöhemmin määrättiin 12:ksi. olivat Poseidon,
Athene. Apollon. Artemis. Hephaistos. Ares,
Aphrodite. Hermes, Denieter ja Hestia. Sitävastoin
Hades ja Persephone eivät oleskele Olympoksessa,
vaan manalassa. Kukin olympolainen on saanut
määrätyt tehtävänsä sekä paikkansa jumalien
perheessä: vielä täydellisemmin on kaikkien
kreikkalaisten jumalien, ei vain olympolaisten,
sukulaissuhteet järjestänyt ja vakaannuttanut
Hesiodos. Paitsi varsinaisia jumalia hoiuerolainen
mytologia käsittää suuren määrän alempia olentoja.
Varsin monet näistä ovat personoituja
luonnonilmiöitä lesim. Helios. Selene, Eos, Iris y. m.);
lisäksi on mainittava lukuisat meri-, joki- ja
lähdejumaluudet. edelleen Hehe, Ganymedes. Pan.
seileenit. satyyrit, nymfit, vihdoin Hekate. Eri
nyit y. m. — Olympolaiset kuuluvat nuorempaan
• nskontokerrostumaan. joka on työntänyt syrjään
vanhemman uskonnon jumalat. Xiiitii ovat esim.
j Gaia. Hyperion, Themis, Mnemosvne y. m., joista
muutamat vielä historiallisella ajalla saivat
osakseen jumalallista kunnioitusta. Enimmäkseen ne
kuitenkin sulautuivat olympolaisiin, jolloin
vanhemmasta jumalasta monasti säilyi vain nimi tai
hän aleni „herokseksi".
Homerolainen runous luo kuitenkin sangen
vaillinaisen kuvan aikansa uskonnollisesta
ke-hityskannasta. Sen edustama kulttuuri on näet
sekä paikallisesti että yhteiskunnallisesti
rajoitettu, koska siitä etupäässä kuvastuu vain
Joonian pikkuliovien ylimyspiireissä vallitseva
epäuskonnollinen katsantotapa. Yhtäkaikki sen
vaikutus on ollut valtava, se kun on painanut
leimansa Kreikan heimojen viralliseen
uskontoon. Mutta silti se ei kyennyt koskaan
tukehut-tamaan ikivanhoja kansanomaisia käsityksiä.
Kautta Kreikan kansan koko historian kulkee
siten riuuan 2 virtausta: ylempi, Homeroksen
tra-ditsioneja jatkava järkiperäinen ja esteettinen
suunta, jota valtiot, kirjallisuus ja taide
kannattivat. ja alempi, joka itsepintaisesti piti kiinni
fetisismistään, haltijauskostaan ja
taikamenois-taan. edelleen kehittäen esihomerolaisia käsityksiä.
Homerolaisten jumalien edustama siveellinen
kanta ei ajan pitkään voinut olla loukkaamatta
ajattelevia henkiä. Se herätti vastustusta varsinkin
filosofian puolelta (Ksenophanes). Alkoipa myös
ilmetä taipumusta vapautua monijumaluudesta. Xe
jumalat, joihin historiallisella ajalla ennen muita
liittyi monoteistisiä pyrkimyksiä, olivat Zeus.
Aphrodite. Hekate ja myöhemmin ..onnellisen
sattuman" jumalatar Tykhe. Usein kuitenkin
kirjailijat. välttäen kansanuskonnon nimityksiä, tällöin
käyttävät ylimalkaisia abstraktisia sanontatapoja
(..jumala", ..jumaluus" y. m.). Xiiden jumalten
joukossa, jotka paremmin kuin muut pystyivät
tyydyttämään Kreikan kansan uskonnollisia ja
siveellisiä tarpeita, on ensi sijassa mainittava
Apollon, jonka palvelus Delphoissa m. m. vaikutti
yleisen katsantotavan inhimillistymiseen ja
oi-keuskiisitteiden kehittymiseen asettamalla
verikoston sijaan puhdistusmenojen muodossa
tapahtuvan sovituksen: tulipa Delphoin pyhäköstä
Kreikan heimojen henkinen ja kansallinen
keskus. jonka sana valtiollisellakin alalla painoi
paljon. Apollonin rinnalla astuu etualalle 2 jumalaa,
joilla homerolaisessa runoudessa on hyvin vähän
huomattu asema ja joitten palvelus alkuaan oli
rajoittunut Kreikan mannermaan talonpoikaisen
väestön keskuuteen: Dionysos ja Denieter.
Nähtävästi Traakiasta lähtenyt Dionysoksen palvelus,
jolle oli ominaista osanottajien hurmautunut
haltioituminen. oli kulkutaudin tavoin levinnyt yli
Kreikan, saattaen ilmoille kreikkalaisten
uskontoelämässä siihen asti syrjemmällä pysyneitä
puolia. Ja siitä haarautunut ..orpliilainen"
uskonlahko. joka 6:nnella vuosis. e. Kr. varsinkin
Atti-kassa alkoi rehottaa, sai aikaan voimakkaan
uskonnollisen liikkeen, jonka vaikutuksen alaisia
m. m. eräät Kreikan etevimmät runoilijat ja
ajattelijat ovat olleet. Se antoi siveellisiä ohjeita ja
vaati m. m. askeesia sekä kehitti varsinkin n. s.
eskatologisia käsityksiä (oppia sielunvaelluksesta,
kuolemanjälkeisestä tuomiosta y. m.). Demeteriu
(ynnä hänen tyttärensä Koren) Eleusiiseen
keskittynyt palvelus, joka kehittyi koko Kreikan kansan,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
