Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreivi - Kreivikunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1553
Kreivikunta—Krematori u mi
1554
kreivit (marchioncs) saavuttivat Saksassa
ruhtinaallisen aseman. Pfalzkreiveistä oli Reinin
pfalzkreivi sittemmin yksi Saksan mahtavimpia
ruhtinaita. Uudella ajalla keisarit nimittivät
useita kreivejä, mutta ainoastaan valtakreiveillä,
jotka olivat edustettuina Saksan valtiopäivillä,
oli ruhtinaallinen asema. 1800-luvun alussa
valta-kreivit menettivät suvereenisen asemansa
(me-diatiseerattiin), lukuunottamatta
Hessen-Hom-burgin maakreiviä, joka säilytti sen suvun
sammumiseen asti 1S66. — Tanskassa, missä
kreivin arvonimi esiintyy joskus jo keskiajalla,
perusti kreivin ja vapaaherran arvot Kristian V
1071. Kreivit saivat kreivikuntia ja laajoja
etuoikeuksia, m. m. tuomiovallan alustalaistensa yli.
V:n 1S49 perustuslaki poisti kaikki aateliset
etuoikeudet, joita jo aikaisemmin oli vähennetty.
Nykyiset ..läiinikreivit" ovat vain
fideikomissaa-reja, joiden fideikomisseja sanotaan
kreivikunniksi. Viimemainittujen luku on tätä nykyä 21.
Läänikreivien rinnalla on joukko muitakin
kreivin arvonimellä varustettuja sukuja. —
Norjassa ei ole olemassa kreivikuntia eikä kreivin
arvoa. — Ruotsin valtakunnassa perusti
kreivin- ja vapaaherran-arvot Eerik XIV
kruunajai-sissaan 29 p. kesäk. 1561. Vähää myöhemmin
(1562) kaikille kolmelle silloin nimitetylle
kreiville annettiin kreivikunnat. Nämä olivat
kuitenkin alaltaan pienet, ja samaten olivat
kreivien saavuttamat etuoikeudet vähäpätöiset.
Juhana III:n aikana kreivikuntia ja kreivien
etuoikeuksia tuntuvasti laajennettiin. Kreivikuntien
tuli erikoisoikeuden mukaan mennä perintönä
kreivillisen suvun miespuolisille jäsenille. Kreivillä
oli oikeus kantaa läänistään vanha vakinainen
vuosivero, kruununkymmenykset koko tai osasta
lääniä ja kuninkaan sakko-osuus; hänellä oli
tuomiovalta ja tuomarin nimitysoikeus y. m.
Juhanan hallitessa perustettiin 1571 Suomeen
ensimäinen kreivikunta. Raaseporin
kreivikunta Uudellemaalle. Sittemmin perustettiin
varsinkin Kristiina kuningattaren aikana useita
uusia kreivikuntia, Suomeen seuraavat:
Vaasa-porin kreivikunta 1646. Sortavalan
kreivikunta, Porin kreivikunta. Korsholman
ja Vaasan kreivikunta. Salmin kreivikunta.
Kurkijoen kreivikunta, kaikki 1651,
Nyborgin kreivikunta (Käkisalmen läänissä) ja
Kaarleporin kreivikunta (Pohjanmaalla)
1652. V. 1644 aatelille annettu privilegio lisäsi
vielä kreivien samaten kuin vapaaherrainkin
nauttimia etuja, niin että melkein kaikki
kreivikunnista nostetut verot siitä lähtien joutuivat
kreiveille. V. 1651 kreivit saivat tärkeitä
etuoikeuksia m. m. niihin kaupunkeihin nähden,
joita he saivat perustaa kreivikunnissaan, esim.
oikeuden kantaa puolet pikkutullista ja
kolmanneksen aksiisista. -— Kustaa II:n Aadolfin ja
Kristiinan myöntämien etuoikeuksien mukaan
kreivillinen arvo annettiin kreivin kaikille
mies-ja naispuolisille rintaperillisille. Myöskin
valtiollisessa suhteessa kreiveillä ja vapaaherroilla oli
etuoikeutettu asema sen johdosta että ne v:n 1626
ritarihuonejärjestyksen mukaan muodostivat
erityisen luokan ritarihuoneessa ja että asiat
aate-lissäädyssä ratkaistiin luokittain. Tämä seikka
ynnä se suuri vaikutusvalta, mikä kreiveillä ja
vapaaherroilla oli valtakunnan hallinnossa,
samaten kuin heidän rikkautensa hankki heille
mahtiaseman, joka ei ollut sopusoinnussa
kruunun ja muiden yhteiskuntaluokkien etujen
kanssa. Varsinkin läänitysjärjestelmä
osoittautui sekä valtiolle että talonpojille tuhoisaksi ja
teki reduktsionin välttämättömäksi. Jo v:n 1655
neljänneskorjaus koski osittain kreivi- ja
vapaaherrakuntiakin, ja lopullisesti ne peruutettiin
v:n 1680 valtiopäiväpäiitöksen perustuksella. V.
16S8 Kaarle XI kielsi kreivejä ja vapaaherroja
käyttämästä arvonimissään entisten lääniensä
nimiä. Valtiopäivillä kreivit ja vapaaherrat
menettivät erikoisasemansa 1719, jolloin
luokkajako poistettiin ritarihuoneesta. V. 1778 se
uudistettiin, mutta lakkautettiin uudelleen 1809
(Suomessa 1869). Ruotsin ritarihuoneeseen
kirjoitetuista 142 kreivillisestä suvusta oli 1906 elossa
G0, Suomen ritarihuoneen 11 kreivillisestä
suvusta on elossa 6. J. F.
Kreivikunta ks. K r e i v i.
Kreivin aika, kreivi Pietari Brahen (ks. t.)
kenraalikuvernöörinä olo-aika Suomessa; siitä
merkitys onnellinen, otollinen aika.
Kreivisota, 1534-36. lyypekkiläisten Tanskan
kuninkaan Fredrik I:n kuoltua Tanskaa ja
Ruotsia vastaan alkama sota, jonka tarkoituksena
oli puolustaa Hansan herruutta Pohjoismaissa
sekä vapauttaa ja jälleen valtaistuimelle asettaa
vangittu Kristian II, on saanut nimensä siitä,
että heidän päällikkönsä tässä sodassa oli
Olden-burgin kreivi Kristofer. Käyttäen hyväkseen
Tanskan silloisia sisäisiä selkkauksia — siellä
kun porvarit ja talonpojat vaativat uudestaan
kuninkaakseen heitä suosivan Kristian II :n,
ylhäisten säätyjen puolustaessa Fredrikin pojan
Kristian III:n oikeuksia — liittyi Lyypekin,
Yrjö Wullenweverin johtama hallitus edellisiin,
ja kreivi Kristofer valloitti Kristian II:n nimessä
Sjællandin. Kun Kustaa Vaasa kiiruhti
auttamaan Kristian III:ta, levisi sota yhä
laajemmalle. Ulottuipa sen vaikutus tavallansa
Suomeenkin, kun Kustaan lanko Viipurin haltija
Hoijan kreivi petollisesti liittyi lyypekkiläisiin
ja lähti Tanskaan, jättäen linnansa, jonka
Kustaan päälliköt lyhyen piirityksen jälkeen
valloit-’ tivat. kesällä 1534. Mutta monien ankarien
tappelujen jälkeen sotaonni kääntyi yhä enemmän
lyypekkiläisiä vastaan. Kreivi Kristofer lyötiin
ratkaisevasti öxnebergin tappelussa 1535, jossa
Hoijan kreivikin sai surmansa, ja seur. v.
päättyi sota. kun Kööpenhamina oli antautunut.
Sodan tuloksena Pohjoismaihin nähden on etenkin
huomattava, että sen jälkeen niiden kauppa,
vapautettuna Hansan kahleista, saattoi kehittyä
omintakeisella kotimaisella pohjalla. J. TT. 7?.
Kreling [-e-], August von (1819-76), saks.
kuvanveistäjä ja taidemaalari. Nürnbergin
taidekoulun johtajana v:sta 1853. K. toimi
ansiokkaasti taideteollisuuden kohottamiseksi. On
muovaillut m. m. Keplerin muistomerkin
Weidel-stadtiin (1870) sekä maalannut m. m. historia-,
muoto- ja monumentaalikuvia, laatien myöskin
lukuisia. Saksassa suuresti suosittuja Goethen
,.Faust"in kuvituksia. E. R-r.
Krematologia (kreik. khrëma = varallisuus,
raha, ja logos = oppi), raha-oppi, rahan
merkityksen selvittäminen.
Krematori (lat. cremüVe), ruumiinpolttouuni.
ks. Ruumiinpoltto.
Krematoriumi ks. Krematori.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
