- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1555-1556

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreivikunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1555 Kremenets—

Kremenets f-i’tsj paal. Krzemieniec),
piiri-kunnankaupunki Venäjällä. Yolhynian
kuverne-mentissa. lähellä Galitsian rajaa; 17,704 as. (1897),
joista n. 11 juutalaisia. Kouluja, pari sairaalaa.
Viljakauppa. Rautatie. (E. E. K.)

Krementsug [•"’-]. piirikunnankaupunki
Väliä-Venäjällä. Poltavau kuvernementissa,
kuljettavan Dneprin vas. rannalla, rautatien varrella;
72.730 as. 1909). joista 1 . juutalaisia. — Useita
opistoja, sairaaloita, kirjastoja, teatteri. —
Teollisuus huomattava: kymmenkunta isoa
höyrymyllyä. olut-, tupakka-, viina-, tiili-, saippua-,
kynttilä- v. m. tehtaita, sahoja. Vilkas viljan,
puutavarain. talin, suolan ja villan kauppa. — K.
perustettiin 1600-luvulla; oli 1765-75
Novoros-sijskin kuvernementin pääkaupunki. E. E. K.

Kremer. Alfred von (1S28-S9I. itäv.
orientalisti. konsulina itämailla 1858-72. ulkoasiain
ministeriön neuvonantajana 1S72-80,
kauppaministerinä 1880-81. on julkaissut m. m. ..Beiträge
zur Geographie des nördlichen Syriens" (1852).
..Agypten" 1863’. ..Gescliichte der herrschenden
Ideen des Islams" (1868), ..Culturgeschiehte des
Orients unter den Chalifen" (1875-77). K. T-t.

Kremlj (ven.), vanhemmissa Venäjän
kaupungeissa oleva linna tai se vallilla ja muurilla
ympäröity kaupunginosa, niissä linna on.
Kuuluisa on varsinkin Moskovan k. ks. Moskova.

E. E. K.

Kremnitz ks. Körmöcbänya.

Kremometri i ]at. crëmor = sakea neste, ja
kreik. metron = mitta), asteikolla varustettu
si-linterimäinen lasi maidossa olevan kerman
prosenttimäärän selville saamista varten.
Epäluotettavana se on jäänyt syrjään uudempien
mai-dontutkimiskoneiden ja laitteiden tieltä. V. B.

Krenatieri i ruots. grenadiär, aikaisemmin
myös granadör), alkuaan soturi, jonka
tehtävänä oli käsikranaattien (ransk. grenade)
heittäminen. Ensimäiset k:t lienee asettanut ruots.
kenraali Lars Kagg, joka Regensburgin
piirityksessä 1634 otti tähän tehtävään vapaaehtoisia.
Aluksi k:ejä oli 4 kussakin komppaniassa, mutta
jo 1672 Ranskassa järjestettiin erikoisia
k.-komp-panioja. V. 1676 Ludvik XIV myös järjesti
ratsu-k-.ejä. V. 1749 järjestettiin Ranskassa
kokonaisia k.-rykmenttejä. Ruotsin armeiassa oli k:ejä
jo Kaarle XI:n aikana. K:ltä vaadittiin 3
kyynärän pituus ja komea ulkonäkö. Päähineenä oli
korkea, suippo k.-lakki. Käsikranaatit, joita k:t
heittivät, painoivat n. 1 kg:n, räjähdyspanoksen
paino oli 65 g. K:illä oli alkuaan etuoikeutettu
asema armeiassa Fredrik II:n k:t). Kaartin
k:ejä on vielä sekä Saksan että Venäjän armeiassa,
mutta yleensä ne eivät enää arvonsa eikä
opetuksen puolesta eroa muusta jalkaväestä.
Venäjällä on kokonainen krenatierikunta. joka
on tasa-arvoinen muiden armeiakuntien rinnalla.

J/. v. H.

Krenatööri k-, Krenatieri.

Kreneleerattu (ransk. creneler, < cretiau =
ampuma-aukko), ampuma-aukollineu.

Kreoliini, jäte. jota saadaan fenolin
valmistuksessa; ruskeaa, tervamaista ainetta, sekoittuu
veteen emulsioniksi. jota käytetään
desinfisioimi-seen ja lääkkeenä ihotaudeissa. S. V. II.

Kreolit iesp. criollos, ransk. eréoles),
Ame-riikkaan siirtyneitten romaanilaisten kansain
sekoittumattomat jälkeläiset: myös Ameriikassa

Krepitatsioni 1556

syntyneet neekerit. Edelliset ovat valkoisia,
jälkimäiset mustia k:ja. E. E. K.

Kreon /-ö«/. kreik. tarusankari, kuuluu
Thee-Imn tarupiiriin. Hän on Iokasten veli,
Oidipuksen eno ja lanko; tulee Oidipuksen ja
hänen poikiensa sorruttua Theeban hallitsijaksi;
tuomitsee Antigonen elävältä haudattavaksi;
aiheuttaa siten poikansa Haimonin itsemurhan,
ks. A n t i g o n e ja IT a i m o n. O. E. T.

Kreosoli, m e t y 1 i f e n o 1 i. C»HvCHvOH. eräs
feuolilaji. jota on kolme isomeeristä muotoa:
orto-, meta- ja para-k. Xe esiintyvät kaikki
kivihiili-, havu- ja pvökkipuutervassa. Orto-k. on
jähmeä; sulattamalla kalihydraatin kanssa
saadaan salisylihappoa. Meta-k. on neste;
typpihapon vaikutuksesta syntyy siitä t r i n i t r o-k.
(räjähdysaine kresyliitti). Para-k. on
jähmeä: sitä syntyy m. m. munanvalkuaisen
mädä-tessä. sen hapan sulfaatti on ihmisvirtsassa,
typpihapon vaikutuksesta syntyy siitä dinitro-k.,
jonka kaliumsuola, Viktoria- 1. a n i 1 i i n
i-oranssi, indigokarmiinin kanssa synnyttää
smaragdinvilireää (likööriväri) ja
rosa-niliinisuolan kanssa
karmiinisurrogaa-t i n. Orto- ja paradinitro-k:n seosta on s
abramis urrogaatti. (ks. myös A n t i n o
n-niini.) — K:ia käytetään lääketieteellisiin
valmisteihin. S. V. II.

Kreosootti, ra.rasta kreosoottiöljystä
valmistettu aine. Kiehumap. 205-220°. K. on väritön
öljy, haju pistävä, savumainen, maku polttava:
liukenee hyvin vähän veteen, helposti alkoholiin
ja eetteriin, on neutraalista, kellertyy ilmassa,
syövyttää ihoa. K. estää mätänemistä;
aiheuttaa ruuansulatuselimistössä vaikeita tulehduksia.
— K. on pääasiassa guajakolin ja k r e
o-s o o t i n seosta. Käytetään lääkkeenä
keuhkotaudissa, vatsa- ja suolikatarreissa,
desinfisioimis-aineena paiseille y. m. s.; on savun
konservee-raava osa esim. lihaa savustettaessa. — K.-vesi
sisältää n. 1% k:ia. — K.-natronia
saadaan paraffiiniteollisuudessa (tervasta) : sitä
käytetään (happameksi muutettuna) puun
kyllästyt-tämiseen ja desinfisioivana aineena.
Kuivatislauk-sella saadaan k.-natronista k.-k a a s u a ja n a
t-ronkoksia. — Kivi h iii i-k. ks. K a r b o 1
i-h a p p o, F e n o 1 i. S. V. H.

Kreosoottiöljy, havupuiden ja etenkin pyökin
tervasta tislaamalla saatu, vettä raskaampi öljy.
joka puhdistetaan pesemällä vedellä tai laimealla
soodaliuoksella sekä sitten uudestaan tislaamalla:
täten saadussa k:ssä on n. 50 °/0 fenoleja,
kreo-soottia ja guajakolia. joita siitä valmistetaan. —
Kivi- ja myös ruskohiilitervan 250-280°:ssa
kiehuva osa; sakea, kellanruskea, pahanhajuinen
öljy; käytetään valaistus- ja polttoaineena;
valo-kaasun karbvroimiseen, puun kyllästyttämiseen.
kreoliinin, lysolin, y. m. tämäntapaisten
desin-fisioimisaineiden valmistukseen y. m. S. V. H.

Kreosotaali (kreosoottikarbonaatti).
guajakolin ja kreosootin hiililiappoestereiden seos.
Valmistetaan johtamalla kreosootin
natronlipeä-liuokseen kloorihiilioksidia; kellertävä, sakea
öljy; käytetään lääketarkoituksiin. S. V. II.

Krepeerata. 1. (lat. crispä’re), kähertää.
sy-kertiiä. poimuttaa. ■— 2. flat. crepä’re = räiskyä),
räjähtää; menehtyä, heittää henkensä.

Krepitatsioni (lat.) merkitsee lääiket. useissa
eri sairaloisissa tiloissa syntyvää ratisevaa eli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0820.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free