Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreuznach ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1563
Kriisi—Krim
1564
Kasvaa villinä Etelä- ja lveski-Euroopassa,
viljellään meillä pääasiallisesti Lounais-Suomessa. Sen
levenemisen pohjoinen raja on n. 62° pohj. lev.
Talvikylmien takia on kriikunan viljelys paljoa
epävarmempi kauempana sisämaassa ja
varsinkin Itä-Suomessa. Taimet monistetaan parhaiten
juuriversoista, ja istutetaan n. 4 m:n
etäisyydelle toisistaan. Parhaiten menestyy kriikuna
savensekaisella multamaalla, jonka jankko
läpäisee veden. Leikkauksen suhteen on oltava
varovaisia, sillä k. on sille arka. Paras lannoitus
on runsaasti kalkkia ja tuhkaa sisältävä ja
hyvin multunut sekalailta. Kriikunan hedelmät
nautitaan parhaiten hilloiksi keitettyinä.
J. A. W. £ B. W. n.
Kriisi kreik. krists = erottaminen, ratkaisu),
käänteentekevä muutos, vaarallinen käänne
jonkun asian tasaisesta kulusta; taudin käänne
Tav. onnellisesta käänteestä puhuttaessa),
liike-pula. rahapula. — Ministerikriisi,
mi-nisteripula.
Kriitillinen iks. Kritiikki), arvosteleva,
tutkiva, tarkka, arveluttava, vaaranalainen,
ratkaiseva.
Kriitillinen kohta ks. Kriitillinen
lämpötila.
Kriitillinen lämpötila. Kaasun k. 1. on
korkein lämpötila, jolla se voidaan tarpeellisen
suurta painetta n. s. k r i i t i 11 i s t ii painetta
käyttämällä muuttaa nesteeksi. Nimitys k. 1. on
engl. fyysikon Audrevvsin ehdottama. Hän teki
1869 kuuluisat kokeensa hiilihapon
puristuvaisuu-desta ja tuli johtopäätöksiin, mitkä ovat paraiten
selvitettävissä kuvamme avulla. Tässä
tutkittavan kaasun tilavuuden suuruutta kuvataan
vaakasuoralla viivalla (abskissalla) ja vastaavaa
painetta pystysuoralla viivalla (ordinaatalla).
Lämpötila on samassa kokeessa muuttumaton. Kun
seuraa 15,i°:lla merkittyä viivaa (ABCD) oikealta
vasemmalle, niin huomaa, että kaasua
kokoon-puristamalla (tilavuutta pienentämällä) paine
Hiilihappo-lsotermejä Andrewsin mukaan.
aluksi nopeasti kasvaa .t:sta B:hen.
Jälkimäisestä pisteestä alkaen paine (49 atmosfääriä)
pysyy miltei muuttumattomana, vaikka tilavuus
suuresti pienenee. Kaasu muuttuu silloin
nesteeksi. Sittenkuin muutos on täydellisesti
tapahtunut. painetta saa tavattomasti lisätä, ilman
että tilavuus enää sanottavasti pienenee.
Seu-tähden käyrä ABCD O-pisteestii alkaen nousee
melkein pystysuoraan ylös. Lämpötilan ollessa
21.5° huomaa aivan samallaisen ilmiön, joskin
paine on nyt kaiken aikaa suurempi vastaten
korkeampaa lämpötilaa. Vaakasuora osa (B’C) on
pienempi kuin edellisessä tapauksessa (BC). K. l:a
31.i astetta vastaavalla käyrällä vaakasuora osa
on supistunut pisteeksi. Sitä sanotaan
kriitilliseksi kohdaksi. Tällä kertaa ei kaasu
enää yhtään muutu nesteeksi. Paine kasvaa
kuitenkin mainitusta kohdasta alkaen tilavuuden
pienetessä hyvin nopeasti, kuten edellisissäkin
tapauksissa kaasun muututtua nesteeksi.
Yläpuolella k. l:aa käyrät tekevät yhä pienempiä
mutkia. Ylimmäinen niistä 011 miltei tasasivuinen
hyperbeli. Tämä seikkä merkitsee sitä. että paine
ja tilavuus ovat kaiken aikaa kääntäen
verrannolliset kuten ideaalisilla kaasuilla. XJ. S:n.
Kriitillinen paine ks. Kriitillinen
lämpötila.
Kriitillinen temperatuuri ks.
Kriitillinen lämpötila.
Kriitilliset päivät ks. Falb.
Krik (oik. engl. creeks) 1. m u s k o g i
(mut-cogcr), intiaanikansa Pohjois-Aineriikan
Yhdysvalloissa. Asui ennen Appalakkien eteläpään
ympärillä, siirrettiin sodittuaan Yhdysvaltoja
Vastaan 1813 ja 1814 Intiaani-territorille
1830-luvulla. — Jo eurooppalaisten tullessa
k.-intiaanit olivat verrattain korkealla kehitysasteella:
luetaan nyk. ..viiteen sivistyneeseen heimoon"
kuuluviksi. Lukumäärä 40.674 (1900).
E. E. K.
Krim iven. Krym, < kreik. Krcmnoi, <
krrm-nos - jyrkänne, aikoinaan niemimaan mahtava
skyyttalainen pääkaupunki), suuri niemimaa
Venäjän Mustan meren rannikolla. Asovan-meren
suulla: 25.140 km3, 675.900 as. (arv. 1910), 1.
26 knr:llä. — K:n yhdistää mantereeseen
ainoastaan 5-7 km leveä Perekop-kannas. Tämän
itäpuolella on matala, hiekkasärkkien ja saarien
täyttämä vakvasuolainen Sivas 1. ..Mädännyt
meri", johon pohjoisesta pistävää
Tsongar-nientä myöten rautatie K:lle kulkee. K:sta itään
ulottuu matala, mutavulkaaninen Kertsin-niemi.
jonka kannaksesta työntyy luoteeseen päin 112 km
pitkä Arabat-niemi, erottaen Sivasin
Asovan-inerestä. Perekopin länsipuolella on
Karkinit-laliti. Kaikki rannat eteläistä lukuunottamatta
ovat matalat, satamattomat. — K. jakaantuu
kahteen, jyrkästi erilaiseen alueeseen.
Suurimman osan täyttää Etelä-Venäjän aroalueen jatko.
Se on mannerilmastoinen (mantereella
Melito-polissa, jossa ilmasto on samanlainen, on
v:n keskilämpö -j-9° C, tammikuun —7° C,
heinäkuun -f-23.-°C), vähäsateisuuden takia
n. 300 mm v:ssa) enimmäkseen viljelemätön,
harvan asutuksen karjalaitumena käyttämä
aro. K:n etelärannikolla kohoaa (korkein kohta
Roman kos 1.541 m) jyrkkänä merestä
jurakau-den muodostumista poimettunut Jaila-vuoristo.
Se on metsän peittämä, metsättömiä vain poh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
