- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1567-1568

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kriminaaliantropologia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kriminaalistatistiikka- Kristalloidit

15C8

ualistikoulukunta jolitaa rikollisuuden
yksityisessä pahantekijässä tavattavista biologisista
omituisuuksista (atavismi, degeneratsioni).

Kriminaalistatistiikka iks.
Kriminaali-u e n ja Statistiikka) ks. Rikostilasto.

Kriminaalivalokuvaus ks. R i k o s v n 1
o-kuvaus.

Kriininalisti lat. crimen = rikos),
rikosoikeuden tuntija.

Kriminalistiyhdistys ks.
Kansainvälinen kriminalisti yhdisty s.

Kriminaliteetti (lat. crim en = rikos),
rikok-sellisuus.

Krimin kaanikunta ks. K r i m.

Kriminkangas. kutomatuote. jonka oikea puoli
on täydellisesti silmupeitteinen jäljitellen
krimin-nahkaa. Xämä silmut saadaan muodostumaan
vanuttamalla. jos ne ovat kudotut Crossbred-langasta
tai muista samankaltaisista langoista.
Kohotus-rautoja käyttäen ne saadaan muodostumaan mistä
langasta tahansa. E. J. S.

Kriminnahka. turkiksiksi muokattu ja
tavallisesti mustaksi värjätty Krimin lampaan,
varsinkin karitsan kiharavillainen nahka.
Vastasvnty-nvt karitsa vyötetään kankaalla, joka eläimen
kasvaessa kiristyy yhä lujemmalle ja näin
keinotekoisesti muuttaa luontojaan kiharaisen villan
yhä kauniimmaksi. Hyvät karitsannahat
maksavat jo raakoina n. 40-50 mk., tavalliset nahat
5-10 mk. (meillä n. 15-20 mk.). -— Meilläkin on
Keski- ja Itä-Suomessa maatiaislammaslaji, jolla
on melkoisen kihara villa, ei kuitenkaan kiiltävä
kuten Krimin lampaan, ja jonka nahka
värjättynä ja keinotekoisesti kiharrettuna käy k:n
nimellä. Hinta raakoina n. 2-3, valmiina 5-7 mk.
kpl. U. h. h.

Kriminologia (lat. crimen = rikos, ja kreik.
logos = oppii, oppi rikoksesta kokemusperäisenä
ilmiönä. K. tutkii rikosta ulkonaisena ilmiönä,
koettaen samalla päästä selville sen sisäisistä
syistä. K. voidaan jakaa kahteen eri
tieteenhaaraan : krimin a alibiologiaan 1.
krimi-naaliantropologiaan ja
kriminaali-sosiologiaan. Edellinen tutkii rikosta
tapahtumana yksityisen ihmisen elämässä, koettaen
löytää yksilössä olevat syyt rikokseen ja jakautuu
kriminaalisomatologiaan (anatomiaan ja
fysiologiaan ja kriminaalipsykologiaan. Jälkimäinen
tutkii rikosta yhteiskunnallisena tapahtumana,
koettaen päästä selville sen yhteiskunnallisista
syistä. Myöskin muita jakoja k.-piirissä on
tehty. Muistettava kuitenkin on, että kaikki
nämä eri tutkimushaarat eivät ole muuta kuin
eri menettelytapoja rikoksen olemuksen
kokemusperäiseksi selvillesaamiseksi ja että k:n tehtävä
onnistuu ainoastaan käyttämällä niitä kaikkia
toistensa rinnalla yhtaikaa. A. T.

Krimin sota ks. Itämainen sota.

Krinoliini 1. krenuliini (ransk.
crino-line, alkuaan = jouhikangas, jota m. m.
käytettiin alushameiksi; < lat. crhiis = karva),
vanne-hame. eräänlainen alushame, jonka pitävät auki
pingoitettuna harvassa olevat kalanluu-,
rottinki-tai ohkaiset teräsvanteet, niin että hame saa
kellomaisen muodon. Tämä sekä terveydelliseltä
että kauneuden kannalta järjetön pukine tuli
Ranskassa käytäntöön 1855 ja pysyi muodissa n.
v:een 1868. vrt. Puku.

Kris, malaijilaisten kaksiteräinen, usein aal-

tomaisesti mutkitteleva tikari, pituus ’/,-’/, m.
■Sekä terä että kädensija ovat hyvin huolellista
ia taidokasta tekoa.

Krisis ks. Kriisi.

Krismatori (ks. Kiiri sma), astia, jossa
klirisma säilytetään, pyhäinjäännöslipas.

Krismoni (cli risin on), vanhimmissa
käsikirjoituksissa (400-1200-luvuilta) esiintyvä merkki,
[jonka muodostaa Kristus-monogrammista (ks. t.)
johtuva pitkähkö kuvio ja joka on varustettu
tironilaisilla pikakirjoitusmerkeillä; myöhemmin
koristeina on merkityksettömiä koukeroita.
Lopulta k. muuttuu koristetuksi C kirjaimeksi.
K. sisältää lyhyen rukouksen Kristuksen puoleen.

Krisna, int. jumaluusolento, Visnun
kahdeksas inkarnatsioni. K. oli alkuaan itsenäinen
jumaluus, mutta vasta yhdistyneenä Visnuun
hän sai hindulaisessa uskonnossa yleisemmän
merkityksen. ..Gitagovinda" runossa kuvaillaan
laajasti K:n yliluonnollista syntyperää, lapsuutta
ja iloisia leikkejä paimentyttöjen kanssa, ks.
Hindulaisuus. E. K-a.

Kristalli (kreik. kryslallos = jää. Nimitys
annettiin ensin Alpeilta löydetyille läpinäkyville
vuorikiteille, joitten luultiin olevan kovettunutta
jäätä.) ks. Kide.

Kristallifysiikka 1. fysikaalinen kideoppi, ks.
Kideoppi.

Kristalliininen ks. Kiteinen.

Kristalliitit ks. Kide.

Kristallijauho, pienikiteineu jauho, jota
saadaan kiteytettäessä, jos kyllästytettyä liuosta
kovasti ja nopeasti jäähdytetään ja samalla
hämmennetään. Kiteytyminen tulee silloin häirityksi
eikä suurempia kiteitä synny. Tekniikassa on
tällaisesta kiteyttämisestä usein etua: pikku
kiteet ovat puhtaampia, sillä ne eivät pidätä niin
paljon emävettä kuin suuret, ja liuotinneste on
niistä helpompi saada pois imemällä,
puristamalla tai muilla tavoilla. S. V. 77.

Kristallilasi, 1 y i j y 1 a s i, ks. Lasi.

Kristallioptiikka ks. Kide.

Kristallipalatsi, Lontoon k. ks. S y d e n h a m.

Kristalliponceau. neukoccini, punainen
atsoväriaine; valmistetaan suolahappoisesta
diatsonaftaliinista ja /J-naftolidisulfonihaposta.
Kaupassa olevaa veteen liukenevaa natriumsuolaa
käytetään villan värjäykseen. S. E. II.

Kristallisatsioni ks. Kiteytyminen.

Kristallisokeri. valkoinen, karkea,
jaukomai-nen sokeri, muodostunut pienistä sokerikiteistä;
k:ia saadaan, kun sokeriliuos haihdutetaan
kide-muodostumiseen saakka ja kiteet estetään
liittymästä toisiinsa. S. V. H.

Kristallivesi ks. Kidevesi.

Kristallivioletti, punainen väriaine, kem.
kaava CKH \\,C1, heksametylipararosaniliiniii
suolakapposuola; valmistetaan
dimetylianilii-uista ja fosgeenista; hyvin kiteytyvä, veteen
ja alkoholiin liukeneva aine; käytetään villan
ja silkin värjäykseen. S. V. H.

Kristallofysiikka 1. fysikaalinen
kris-tallografia ks. Kideoppi.

Kristallografia ks. Kideoppi.

Kristalloidit, 11 pallomaiset massat, jotka
syntyvät yhteiseen keskipisteeseen suuntautuvan
vedon vaikutuksesta, olematta kuitenkaan
rakenteeltaan kiteitä, 2) kiteytyvät aineet, jotka
liuoksina helposti tunkeutuvat kalvojen läpi, vasta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0826.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free