- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1571-1572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristallokemia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1571

Kristiaanian-vuono —Kristian

1572

on matemaatikko X. H. Abelin muistomerkki
Yigelandin muovailema). Karl Johansgaden
varrella ovat edelleen Norjan kansallisteatterin,
yliopiston. suurkäräjäin talot (viimemainittu rak.
1861-66), sen lähikatujen varsilla komea
hallituspalatsi. oikeushovi y. m. virastojen ja laitoksien
rakennuksia. Kirkoista, joita eriuskolaisille
kuuluvia lukuunottamatta on 16. mainittakoon
Stor-torvetin ääressä oleva Vor Frelsers kirke (rak.
1695-98), Hellig Trefoldigheds kirke
(1850-luvulla i Hammersborgissa, pohjoiseen siitä Gamle
Akers kirke, kaupungin vanhin (rak.
1000-luvulla, uusittu 1860-61). Eriuskolaisten
kirkoista ovat huomattavimmat katolilaisten S:t
Olafs kirke ja S:t Halvards kapel sekä
englantilaisten S:t Edmunds kirke. — Puistoista ja
avonaisista paikoista mainittakoon paitsi
linnan-puistoa ja Stortorvetia, missä m. m. Kristian
XV :n muistopatsas, sadunkertoja P. Chr.
As-bjnrnsenin patsaalla koristettu S:t Hanshaugenin
puisto vesialtailleen ja joutsenlampineen, puistot
Kampen, Toienhaven ja Birkelunden K:n
itäosassa, Frogiier, Bjolsen ja Stensparken
länsiosassa, Kjerulfs plads (säveltäjä H. Kjerulfin
muistopatsas), Tordenskjolds plads (missä on
Tordenskjoldin), Wessels plads (runoilija J. H.
Vesselin), Eidsvoldsplads (runoilija H.
Werge-landin), Uranienborgs park (vieressä runoilija
J. S. C. Welhavenin muistopatsas). lluita
muistopatsaita mainittakoon vielä H. Ibsenin,
B. Bjornsonin ja Johannes Brunin
Studenter-lundenin puistossa kansallisteatterin ääressä sekä
A. M. Sehweigaardin yliopiston luona. —
Sivistys* ja oppilaitoksia. K:n yliopisto
(Fre-deriks universitet) on perustettu vasta 1811.
Tiedekuntia on 5: jumaluusopillinen, lainopillinen,
lääketieteellinen, historiallis-kielitieteellinen (jossa
1911 perustettu suomalais-ugrilaisen kielitieteen
professorinvirka) ja
matemaattis-luonnontieteelli-uen. V. 1909 oli professoreita 69, ylioppilaita
1.550. Nuoresta iästään huolimatta yliopisto
omistaa täydelliset tieteelliset laitokset. Niitä
on: kirjasto (yliopistorakennuksessa, yli 380.000
nidettä, 1.500 käsikirjoitusta) ; historiallinen
museo, yliopistorakennuksista pohjoiseen,
sisältävä muinaisesinekokoelman (26.000 esinettä,
m. m. 2 viikinkilaivaa), rahakokoelman (67.000
rahaa ja mitalia) sekä kansatieteellisen museon
(20.000 numeroa); eläintieteellinen ja
kasvitieteellinen museo y. m. — Oppi- ja
ammattikouluista mainittakoon: korkeampi teknillinen koulu,
kauppakvmnaasi ja sotakoulu, taide- ja
käsi-teollisuuskoulu, merimieskoulu, sokeain, kuurojen
ja tylsämielisten koulut, työväenopisto
(Arbeider-akademien), y. m. — Paitsi yliopiston kokoelmia
on mainittava: valtion taidekokoelma (Statens
kunstmuseum: rakennus yliopistosta pohjoiseen),
K:n kaupunginmuseo, K:n taideteollisuusmuseo,
K:n kaupunginkirjasto (Deichmanske
biblio-tek), Nobel-laitos kirjastoineen. Teattereita on
kansallisteatteri sekä yksityiset Fahlstroms
theater ja Centraltheatret. Kansallisteatterista
lounaiseen on huvittelupaikka Tivoli, missä
kesäisin myös on teatteri. — Sairaaloita on
Rigs-hospitalet, Fødselstiftelsen, kaupungin- ja
sotilassairaala. — Elinkeinot. Teollisuus on
monipuolinen, kuitenkin etupäässä omaa
kulutusta varten työskentelevä. Tehtaat ovat
enimmäkseen Akerselvenin koskien ääressä sekä K:n

itäosissa ja lännessä Frognerkilen nimisen lahden
rantamilla. V. 1909 teollisuuslaitoksissa
työskentelevien lukumäärä oli 18,834, laitosten 503.
Ulkomaankauppa on Norjan suurin; 1909 K:n
kautta kävi 32 % maan ulkomaisesta kaupasta.
Tuonti oli arvoltaan 232 milj. mk. 1. 43 <JC maan
koko tuonnista, vienti 60 milj. mk., 16 <f0.
Vientitavaroista tärkeimmät: puuvanuke. puutavarat,
tiivistetty maito, vuodat. Kauppalaivasto on
kul-ietuskykyynsä nähden Norjan toinen (ensi
sijalla on Bergenin laivasto), absoluuttisen
tonni-määränsä puolesta ensimäinen (211,762 rek.-ton.
höyryaluksia, 62.460 rek.-ton. purjealuksia, 1909).
Satama on hyvä, kaksiosainen:
Akersliusin-niemen itäpuolella Bjorviken, jossa ankkuroivat
suuremmat alukset, sekä länsipuolella Piperviken,
missä on satamalaitteet rannikkolaivoja varten.
Satamaselkiiä suojaavat saaret Hovedoen,
Lind-uen. iso, pohjoispäästään mantereeseen yhtynyt
Bygdo y. m. Talvisin jäänmurtajat pitävät
väylät auki. Säännöllinen laivaliikeyhteys maan
rannikkosatamiin ja useimpiin suuriin Euroopan
merikaupunkeihin. — K. on Norjan harvan
rautatieverkon keskus; itäiseltä rautatieasemalta
(0st-banestation) haarautuu ratoja etelään rannikkoa
pitkin Ruotsiin, itään Ruotsiin, pohjoiseen
Trondhjemiin, luoteeseen Gudbrandin-laaksoon,
Bergeniin y. m. Läntiseltä rautatieasemalta
(Vestbanestation) lähtevät radat Drammeniin,
Randsfjordiin, Kongsbergiin y. m. Kaupungin
eri osat yhdistää toisiinsa sähköraitiotie. —
Kalastuksen tuotantoarvo 0,» milj. mk. (1909). —
K:ssa ovat maan tärkeimmät rahalaitokset:
Norjan pankki (talo Akershusin-niemellä), Norjan
hypoteekkipankki, säästöpankki, luottopankki,
pörssi y. m. — K:n ympäristö on
luonnonkaunis; laaksoa, jossa kaupunki sijaitsee,
reunustavat metsäiset kukkulat: kaakossa Ekeberg,
pohjoisessa Grefsenaasen, Vettakollen,
Holmen-kollen (kuuluisat mäenlaskukilpailut
helmikuussa), jonne kaupungista vie sälikörata,
Voksenkollen parantoloineen y. m. Lounaaseen
kaupungista olevalla Bygdollä on kansat, museo (jossa
m. m. sauvakirkko 1100-luvulta), huvittelupaikka
Oskarslial, kuninkaankartano v. m. —-
Historia. K:n perusti Kristian IV 1624 Akershusin
linnan viereen senjälkeen kuin tulipalo oli
hävittänyt vanhan. 1000-luvulla perustetun Oslon.
Kaupunki kehittyi aluksi hitaasti, paloi useasti,
oli 1716 ruotsalaisten hallussa, jotka kuitenkaan
eivät saaneet linnaa valloitetuksi. Kauppa ia
merenkulku alkoivat 1720-luvulta kehittyä
ripeästi, joutuen kuitenkin 1800-luvun alussa
sota-aikojen tähden uuteen lamautumistilaan. Tiitii
ei kestänyt kauan, sillä Norjan erottua 1814
Tanskasta K:sta tuli itsenäinen pääkaupunki
kaikkine sellaiselle kuuluvine etuineen: väkiluku
kasvoi nopeasti: 1801 se oli 9,527, 1860: 48.592,
1890: 151,239. E. E. K.

Kristiaanian-vuono. Etelä-Norjan pisin (n.
100 km), ulottuu Skagerrakista suoraan
pohjoiseen; jakaantuu ulommaiseen (23-6 km leveä)
ja sisimmäiseen (8-4 km leveä) osaan, jotka
yhdistää kapea salmi. Sisempi, jonka perukassa
Kristiaania on, peittyy talvella jäähän;
jäänmurtajalla pidetään siinä väylä auki.

(E. E. K.)

Kristian, Tanskan, useat myöskin
Norjan ja Ruotsin kuninkaita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:00 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0830.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free