- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1575-1576

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristian ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1575

Kristian

1576

taa valtaistuimelle, varsin ankarassa vankeudessa.
Vasta kuu K. 1546 oli luopunut kruunusta,
siirrettiin hiiu vapaampiin oloihin Kallundborgin
linnaan Sjællandissa, jossa kuoli 25 p. tammik. 1559.
— K. oli sisällisessä hallituksessaan noudattanut
periaatteita, jotka osoittavat hänen monessa
suhteessa olleen aikakautensa edellä. Hän paransi
oikeudenkäyttöä, koulu- ja postilaitosta, ja
korotti talonpoikien ja porvarien asemaa. Yhteen
aikaan hän taipui myöskin uskonpuhdistuksen
puoleen, vaikka myöhemmin jälleen lähenteli
katolisuutta. Mutta hänen persoonalliset
puutteensa, varsinkin hänen oikullisuutensa ja
vallanhimonsa, vaikuttivat siilien, että hän kukistui
taistelussaan hyvien periaatteittensa puolesta.

J. IV. R.

3. K. 111 (1503-59), hali. v:sta 1533, Fredrik
I:n poika ja seuraaja, oli ensin Slesvigin ja
Holsteinin maaherrana; sai sitten isänsä kuoltua
taistella „kreivisodassa" (ks. t.) Lyypekkiä sekä
katolismielisiä alamaisiansa vastaan, ennenkuin
hänet yleisesti tunnustettiin kuninkaaksi.
Pääkaupunki Kööpenhamina antautui vasta vuoden
kestäneen piirityksen jälkeen 1536. K. edisti
innokkaasti uskonpuhdistusta herttuakunnissa ja
valloitettuaan Kööpenhaminan hän saattoi sen
voittoon Tanskassakin (Kööpenhaminan
valtiopäivillä 1536). Katolisen kirkon tilukset
omistettiin osaksi kruunulle, osaksi ne käytettiin
sivistys-, armeliaisuus- sekä edelleenkin
Kirkollisiin tarkoituksiin. Kirkolliset olot järjestettiin
Saksista saapuneen Bugenhagenin
myötävaikutuksella. — Samoilla valtiopäivillä K. sai
poikansa kruununperimisoikeuden tunnustetuksi.
Norja, joka vasta 1537 alistui, menetti
itsenäisyytensä ja tuli Tanskan valtakunnan osaksi.
Yleensä K. suuresti vahvisti kruunun valtaa, ja
! allinto tuli paremmin järjestetyksi. K. edisti
myös tehokkaasti opetusoloja ja elinkeinoja sekä
toimitti tärkeitä lakikokoelmia. Hän oli liitossa
Saksan protestanttien, Frans I;n ja Kustaa
Vaasan kanssa, ollen keisari Kaarle V:n vastustaja.
K. oli hartaasti uskonnollinen, hyväntahtoinen
ja oikeamielinen hallitsija. Hiin oli saanut
saksalaisen kasvatuksen ja kuunteli varsinkin alussa
saksalaisia neuvonantajiaan, mutta ei kuitenkaan
sallinut Tanskan joutua holsteinilaisen
vaikutuksen alaiseksi. — Onnettomia seurauksia tuotti se,
että K. 1544 toimitti herttuakuntien jaon
yhdessä kahden velipuolensa, Hansin ja Aadolfin
kanssa. Jälkimäisestä polveutui Tanskalle
vihamielinen IIolstein-Gottor-pin ruhtinassuku.

4. K. IV (1577-1648),
hali. v:sta 1588, Fredrik
IT:n poika ja seuraaja,
edellisen pojanpoika.
Holhoojat johtivat hallitusta
vteen 1596, jolloin K. otti
sen omiin käsiinsä. K.
oli saanut hyvän
kasvatuksen, hän oli
opinhaluinen ja toimelias. Hänen
sisällisiä parannuksiaan
keskeytti sota Ruotsia
vastaan (1611-13), joka
päättyi Tanskalle
edullisesti. Myöhemmin K:l!a
ei enää ollut menes-

tystä ulkopolitiikassaan, varsinkin syystä, että
hän aina epäili Ruotsia eikä tahtonut yhdessä
Kustaa Aadolfin kanssa toimia protestanttien
auttamiseksi. Hänen osanottonsa
kolmikymmenvuotiseen sotaan (1625-29) päättyi huonosti, ja
K. sai Lyypekin rauhanteossa menetetyt maansa
takaisin vain sillä ehdolla, ettei hän enää
sekaantuisi Saksan asioihin. K:n vihamielisyys
Ruotsia kohtaan saattoi hänet uuteen sotaan
(1643-45), joka päättyi tappioon ja alueen
luovutukseen Brömsebron rauhassa, huolimatta
siitä persoonallisesta urhoollisuudesta, jota K.
osoitti johtaessaan laivastoansa (esim. Femernin
meritappelussa). Niiine vastoinkäymisineenkin
K. oli alamaistensa rakastama reippautensa,
kan-sanmielisen käytöksensä ja iloisen luonteensa
tähden; hänen vikansa olivat kohtuuttomuus ja
aistillisuus. — I\:n sisällinen hallinto oli
merkillinen ja yleensä hyödyllinen. Tärkeä oli tässä
suhteessa pitkä rauhanaika hänen hallituksensa
alkupuolella. Erityisesti K. harrasti meriliikettä,
kehitti Tanskan kauppa- ja sotalaivastoa, perusti
kauppakomppanioja, hankki Trankebarin
siirtolan Itä-Intiassa, tutkitutti Grönlantia ja purjehti
kerran Norjan koko pohjoisrannikon ympäri.
Viimemainitussa maassa hän usein kävi. Suuri
joukko kaupunkeja perustettiin (m. m. ICristiaania
1624). Tarkasti K. valvoi tuomareita ja muita
virkamiehiä; useita lakikokoelmia julkaistiin
(esim. Norjaa varten 1604). Rakennustaidetta
K. suuresti suosi: hän teetti joukon linnoja
(Frederiksberg, Rosenborg) ja muita rakennuksia.
Myös yliopistoa ja muita sivistyslaitoksia
edistettiin, vaikkei K :11a ollutkaan erityistä
tieteellistä harrastusta. Yleensä hän oli Tanskan
kel-vollisimpia hallitsijoita; hän ei kuitenkaan aina
ollut johdonmukainen eikä malttanut saattaa
loppuun alkuunpantuja yrityksiä. — niin
tahtoi vahvistaa omaa valtaansa ja päästä
riippumattomaksi neuvoskunnasta sekä aatelistosta,
joka oli osoittanut kelvottomuutta ja puuttuvaa
isänmaallisuutta sotien aikana, mutta ei huolinut
toimittaa itselleen tarpeeksi tukea alempien
säätyjen puolelta. Hänen yrityksensä vapauttaa
talonpojat maaorjuudesta raukesi aateliston
vastustukseen ; itse hän myös rasitti talonpoikia
päivätöillä. — K:n myöhemmät onnettomat sodat
saattoivat valtakunnan rappiolle ja varsinkin
raha-asiat epäjärjestykseen. K:11a oli myös kotoisia
huolia: hänen vanhin poikansa Kristian kuoli
ennen isäänsä, ja hänen toinen, syrjiipuolinen
vaimonsa, Kirsten Munk, joka karkoitettiin
hovista, aikaansai rettelöitä, vävyjensä
kannattamana, jotka kuuluivat maan korkeimpaan
ylimystöön. K:n kirjeet on julkaistu 1878-91.
[Be-ring-Liisberg, „Christian IV".]

5. K. V (1646-99), hali. v:sta 1670, Fredrik
IIT:n poika ja seuraaja, edellisen pojanpoika, oli
ritarillinen ja hyväntahtoinen, mutta
vähälah-jainen ja heikko luonteeltaan, joten suosikit
saattoivat vaikuttaa häneen. K:lla oli korkeat
ajatukset kuninkaallisesta vallasta ja hän rakasti
Ranskan Ludvik XIV:n esimerkin mukaan
tuhlaavaista ja komeaa hovielämää, niin että
raha-asiat varsinkin hänen hallituskautensa
loppupuolella joutuivat epäjärjestykseen. Alussa oli
etevällä Griffenfeldillä (ks. t.) ratkaiseva
vaikutusvalta; hän saattoi hallinnon hyvään
järjestykseen tarkoittaen etupäässä kuningasvallan

Kristian IV.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:00 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0832.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free