Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristian ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1575
Kristian
1577
vahvistamista. Hiilien toimestaan perustettiin
1671 vastapainoksi vanhalle aatelistolle uusi
läänitysaatelisto kreivin- ja vapaaherran
arvoineen: sille lahjoitettiin perinnöllisiä läänejä ja
suuria etuoikeuksia. Tämä ylhäisaatelisto oli
enimmäkseen saksalainen, ja I\:n aikana
saksalaisuus yleensä suuresti edistyi. Sam. v. K. myös
perusti Elefantti- ja Danebrog-tähdistöt sekä
sääsi arvoasteikon. — Griffenfeldin toimesta K.
sai yksin koko Oldenburg!n ja Delmenhorstin.
Ansiokas ministeri kukistettiin 1676. sodan
sytyttyä Ruotsin kanssa edellisenä vuonna, sekä
tuomittiin syyttä valtionkavalluksesta.
Sittemmin ei enää palannut hallintoon lujuutta ja
järjestystä. Sota päättyi Luudin rauhaan 1679, K:n
onnistumatta toiveensa mukaan valloittaa
Skä-nea takaisin Ruotsilta. IIolstein-Gottorpin
herttua Kristian Albrekt, jolta K. oli riistänyt maan
ja vapauden, hänen täytyi asettaa takaisin
oikeuksiinsa. Myöhemmin riita syttyi uudestaan,
jolloin K. valloitti herttuan osan Slesvigiä, mutta
Altonan sovinnossa 1689 hänen kuitenkin taas
täytyi siitä luopua. — Lainsäädännön alalla K.
toimi ansiokkaasti; hän julkaisi Tanskan
ensi-mäisen yleisen lain 1683, ja Norjan lain 16S7.
Hänen päiväkirjansa on Molbechin julkaisema.
6. K. VI (1699-1746), hali. v:sta 1730,
Fredrik IV:n poika ja seuraaja, edellisen pojanpoika,
oli oikeudentuntoinen ja uskonnollinen, mutta
ahdasmielinen ruhtinas. Hän oli puolisonsa, Sofia
Magdalenan sekä hovipappinsa Bluhmen
vaikutusvallan alaisena. Ankara kirkollinen suunta
vallitsi K:n aikana; tarkkoja säädöksiä annettiin
hurskauden kohottamiseksi ja kirkkokurin
teroittamiseksi (niin esim. kirkossakäynti tehtiin
pakolliseksi) ; nämä määräykset aikaansaivat
monesti tekopyhyyttä ja teeskentelyä. Ankara
kirjasensuuri pantiin voimaan. K. osoitti suurta intoa
hallitsijavelvollisuuksien täyttämisessä, mutta
samalla hän asettaen kuningasarvon hyvin
korkealle eleli kansastaan miltei kokonaan
erotettuna komeassa Kristiansborgin-linnassa, jonka
rakentamiseen hän oli tuhlannut suuria summia.
Yliopistoa ja muita sivistyslaitoksia K. edisti
sekä myös teollisuutta merkantilismin aatteiden
mukaan. Tanskan talonpojille sen sijaan hänen
hallituksensa tuotti onnettomia seurauksia:
heidän vapaa muutto-oikeutensa näet rajoitettiin,
kun he joutuivat „stavnsbaandet"in alaisiksi
1731. Tanskalaista kansallisuutta sorrettiin
kuningattaren ja hänen saksalaisten suosikkiensa
vaikutuksesta varsinkin hovissa ja ylempien
säätyjen piirissä. — K:n yksityinen elämä oli
ankaran siveellinen, jossa suhteessa hän poikkesi
useista sekä edeltäjistään että seuraajistaan.
[Koch, „K. VI:s historie".]
7. K. VII (1749-180S), hali. v.sta 1766.
Fredrik Y:n poika ja seuraaja, edellisen pojanpoika,
oli liyvälahjainen, mutta syntymästä saakka
hänessä oli mielenvian siemen. Sitäpaitsi hän jo
aikaisin turmeli ruumiin- ja sielunvoimansa
siveettömällä elämällä sekä vaipui tylsyyteen, joka
ajoittain muuttui täydelliseksi
heikkomielisyy-deksi ja teki hänet kykenemättömäksi
hallitse-mean. Ansiokkaan ministerin J. H. Bernstorffin
syöksi saks. lääkäri Struensee vallasta: hänestä
tuli K:n vaikuttavin suosikki ja johtava
ministeri sekä K:n puolison, kuningatar Karolina
Mathildan rakastaja. Kun sitten Struensee sekä
; hänen ystävänsä ja apulaisensa Brandt
kukistettiin 1772 K:n emintimän, leskikuningatar
Juliana Marian sekä hänen velipuolensa,
perintö-prinssi Fredrikin y. m. toimesta, allekirjoitti K.
tylsämielisesti ja välinpitämättömästi kuten
ainakin heidän vangitsemiskäskynsä ja
kuoleman-| tuomionsa. Karoliina Mathilda erotettiin K:sta
, ja lähetettiin Hannoveriin; Struenseen
valistus-| ajan aatteiden hengessä tehdyt uudistukset
ku-I mottiin. Seuraavan, Guldbergin ministeristön
aikana Tanska yhtyi aseelliseen
puolueettomuus-liittoon Englantia vastaan 1780. Tämän
ministeristön, joka myös yritti kohottaa tanskalaisuulta,
kukisti K:u poika, perintöruhtinas Fredrik,
uudella kumouksella 1784; hän johti sitten
val-tioasioita isänsä koko hallituskauden. Hänen
sekä A. P. Bernstorffin, Reventlowin y. m.
toimesta vapautettiin talon poikaissääty
maaorjuudesta 1788 ja muita vapaamielisiä
uudistuksia tehtiin. Ulkoasioita johti etevästä Bernstorff
(k. 1797) ; hänen toimestaan Ruotsi ja Tanska
tekivät uuden aseellisen puolueettomuusliiton 1794
(uudistettu 1800) ; sittemmin jouduttiin
onnettomiin selkkauksiin Englannin kanssa, joissa
Tanska m. m. menetti koko laivastonsa (ks. F r
ed-r i k VI). [Blangstrup, „K. VII og Caroline [-Ma-thilde".]-] {+Ma-
thilde".]+}
8. K. VIII (1786-1848), hali. v:sta 1839 (myös
Norjan kuninkaana nimellä Kristian
Fredrik 1814), edellisen velipuolen, perintöprinssi
Fredrikin poika. K. nimitettiin 1S13 Norjan
käskynhaltijaksi ja saavutti norjalaisten suosion.
Kun Tanska oli luovuttanut tämän maan
luotsille Kielin rauhanteossa 1814. kieltäytyivät
norjalaiset siihen suostumasta, ja K. yhtyi heihin.
Norjan valtiopäivät valitsivat hänet kuninkaaksi
nimellä Kristian Fredrik Eidsvoldissa 17
p. toukok. 1814, ja sam. p. hän allekirjoitti
Norjan perustuslain. Mutta jo lokak. sam. v. hänen
täytyi Ruotsin ja suurvaltain pakotuksesta
luopua kruunusta ja palata Tanskaan, turvattuaan
kuitenkin sitä ennen Norjan itsenäisyyden ja
valtiosäännön Mossin sopimuksessa. K. harjoitti
seur. aikana luonnontieteellisiä opintoja ia teki
laajoja ulkomaanmatkoja. Ollen lahjakas ja
hienosti sivistynyt hän vietti aikansa etupäässä
tiedemiesten ja taiteilijain seurassa. Serkkunsa
Fredrik VI:n kuoltua K. nousi valtaistuimelle.
Kun K. oli antanut Norjalle vapaan
hallitusmuodon, odotettiin häneltä samaa Tanskassakin,
mutta hän pysytti itsevaltiuden, herättäen siten
vapaamielisissä tyytymättömyyttä. Kuitenkin hän
hallituksensa lopulla valmisti vapaata
valtiosääntöä koko Tanskan monarkialle. Hallinnossa
tehtiin K:n aikana paljon parannuksia
(kuunal-lislakeja säädettiin, verotusolot järjestettiin y.
m.). — Slesvig-Holsteinin kysymys tuli yhä
polttavammaksi. Kun Slesvigin tanskalaiset vaativat
kielelleen suurempia oikeuksia, vastustivat
saksalaiset sitä ankarasti. K. tahtoi käydä keskitietä,
mutta hänen 1840 antamansa asetus ei
tyydyttänyt kumpaakaan puoluetta. K:n langot,
Angus-tenborgin prinssit, joista K. oli nimittänyt
nuoremman, Fredrikin, Slesvigin ja Holsteinin
maaherraksi, yrittivät vehkeillään saada aikaan, että
herttuakuntien perimysoikeus tulisi taatuksi
heidän sukuhaaralleen. K. vihdoin erotti prinssi
Fredrikin ja julisti avokirjeellään 1846 Slesvigin
erottamattomaksi Tanskan valtakunnan osaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
