- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1579-1580

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristian ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1575

Kristian

1579

sekä perintöjärjestyksen molemmissa maissa
yhteiseksi. Mutta slesvig-holsteinilaiset prinssit
panivat tähän vastalauseensa ja Slesvigin
sääty-kokous hajosi omavaltaisesti, kuu K. ei
peruuttanut kirjettään. Täten oli K: 11 ja
slesvig-hol-steinilaiseu puolueen väli rikkoutunut, mikä oli
vaarallista, kun Saksassa hyvin kiivaasti
puolustettiin herttuaknntien vaatimuksia. V. 1883
julkaistiin „K. VIII:s dagbog fra regenttiden i
Norge".

9. K. IX (1S18-1906I. hali. vista 1S63, oli
Tanskan kuningassuvun n. s. Gliicksburgin sivuhaaraa,
joka polveutui Kristian III:n
pojasta Hans nuoremmasta.
K:n isä
Slesvig-Holstein-Son-derburg-Glüeksburgin herttua
Vilhelm oli tansk.
kenraalimajuri; hänen äitinsä
polveutui Fredrik V:stä. K. meni
sotapalvelukseen pysyen 1848
v:n kapinan aikana yksin
kaikista
slesvig-holsteinilai-sista prinsseistä Tanskalle
uskollisena. V. 1851 hänet
määrättiin koko Tanskan
monarkian kruununperilliseksi,
ja Lontoon sopimuksessa
1852 suurvallat antoivat
tähän suostumuksensa. V. 1853
julkaistiin uusi
perintö-järjestys, jonka mukaan vallanperimysoikeus oli
K:n miehisillä jälkeläisillä. Herttuakunnissa
ei kuitenkaan tunnustettu hänen oikeuksiaan.
Fredrik VIIrn kuoltua K. tuli kuninkaaksi
ja vahvisti epäröiden ja yleisen mielipiteen
pakotuksesta marrask. 1863 uuden, Tanskalle ja
Slesvigille yhteisen (n. s. „eider-tanskalaisen"
1. „marraskuun") valtiosäännön. Augustenborgin
prinssi Fredrik otti heti Slesvig-Holsteinin
herttuan arvon; häntä kannatti Saksan
liittokokous, ja suurvallat Preussi ja Itävalta
vaativat marraskuun valtiosäännön peruuttamista.
Kun K. kieltäytyi tottelemasta heidän
vaatimuksiaan, syttyi sota; välittävät ehdotukset,
tarkoittaen in. m. Slesvigin jakoa, eivät vieneet
perille, ja Tanskan täytyi turhaan
ponnistet-tuaan ylivoimaa vastaan luopua Slesvigistä,
Hols-teinista ja Lauenburgista Wienin rauhanteossa
(lokak. 1864). Praagin rauhan (1866) lupauksesta,
että Pohjois-Slesvig jätettäisiin Tanskalle, jos
vlei nen kansanäänestys niin vaatisi, ei tullut
mitään. — Tanskaa varten K. nyt julkaisi uuden
perustuslain 1866, joka oli marraskuun
valtiosäännön ja 1849 („kesäkuun") perustuslain
vh-teensulatus. V. 1874 Islanti sai oman
valtiosääntönsä ja laajemman itsehallinnon, ja
Islannin tuhatvuotista riemujuhlaa vietettäessä sam.
v. K. kävi saarella ensimiiisenä Tanskan
kuninkaista. — V. 1872 alkoi pitkällinen riita
folketin-getin enemmistön (vasemmiston) ja K:n
neuvon-antajain, vars. Estrupin ministeristön (1875-94)
välillä. Vaadittiin parlamentaarista
hallitustapaa, mutta K. piti jyrkästi kiinni oikeudestaan
saada mielensä mukaan valita neuvonantajansa,
sekä puolsi myös landstingetin kannattamana
tämän yhdenvertaisuutta folketingetin kanssa.
Viimemainittu hajoitettiin useita kertoja ja
hallitus sääsi ominpäin väliaikaisia finanssilakeja
(1885-93), jolTaikaa Kööpenhaminaa vastoin folke-

tingetin tahtoa linnoitettiin. Riita, joka oli
kiihtynyt hyvin katkeraksi, sovittiin vihdoin 1894, ja
1901 K. kokonaan muutti hallitussuuntaa
ottamalla vasemmistosta uuden ministeristön. — K:n
puoliso oli Luise, Ilessen-Kasselin maakreivin
tytär. Hänen vielä ollessaan perintöruhtiuaana
hänen toinen poikansa Vilhelm valittiin 1863
Kreikan kuninkaaksi (Yrjö I) ja 1905 K:n
pojanpoika Kaarle vastaanotti Xorjan kruunun
(Haa-kon VII). K:ia seurasi hänen vanhin poikansa
Fredrik VIII (k. 1912). — K:n tyttäristä
Aleksandra joutui naimisiin Englannin
kruununperillisen, sittemmin kuningas Edvard VII:n, ja
Dagmar Venäjän perintöruhtinaan, sittemmin keisari
Aleksanteri III:n kanssa. O. R.

10. K. X (s. 1S70), nousi valtaistuimelle
1912 isänsä Fredrik VIII:n kuoltua; v:sta 1898
naimisissa Mec-klenburg-Schwerinin prinsessan
Alexandrinen (s. 1879) kanssa. Tästä avioliitosta
on syntynyt kaksi poikaa Fredrik ja Knud.

Kristian (saks. Christian), saks.
ruhtinaita. 1. K. I (1568-1630), Anhalt-Beruburgin
ruhtinas; vei 1591 16,000 miestä Ranskaan
Henrik IV:n avuksi; käännyttyään luterilaisuudesta
kalvinilaisuuteen tuli 1595 käskynhaltijaksi
Yli-Pfalziin ja johti sen jälkeen Pfalzin politiikkaa;
otti tehokkaasti osaa evankelisen unionin
perustamiseen 1608 ja johti unionin sotajoukkoja;
neuvoi Pfalzin Fredrik V:tä ottamaan vastaan
Böömin kruunun ja johti hänen armeiaansa
Valkean vuoren tappelussa 1620; lähti sen jälkeen
Ruotsiin ja sittemmin Tanskaan: julistettiin 1621
valtionkiroukseen. mutta sai 1624 armahduksen.

J. F.

2. K. (1599-1626), Braunschweig-Wolfenbüttelin
herttua, Halberstadtin piispa, herttua Henrik
Juliuksen poika. Tuli 1616 piispaksi, mutta
harrasti yksinomaan sotaa ja oppi sotataitoa Moritz
Oranialaisen johdolla. Kun Fredrik V
Pfalzilai-nen oli kadottanut Böömin kruunun, rupesi K.,
joka ihaili hänen puolisoansa. Elisabetia,
kannattamaan iiiinen asiaansa ja kävi sotaa
pestaa-mansa joukon avulla. Ollen hyvin hurja hän
kaikkialla harjoitti ryöstöä, erityisesti kuitenkin
ahdistaen hiippakuntia; hän sanoi itseänsä Jumalan
ystäväksi ja pappien viholliseksi; oli myös
tunnettu ..hullun piispan" nimellä. Tilly voitti
hänet Höchstin tappelussa 1622; K. soti sitten
Mansfeldiin yhtyneenä Elsassissa sekä saatuaan
Fredrikiltä eron Alankomaissa. V. 1623 hän
uudestaan hyökkäsi Saksaan, mutta nyt Tilly
voitti hänet Stadtlohnin luona ja karkoitti
maasta. Kolmannen kerran K. palasi 1625
Englannin ja Ranskan avustamana; hän liittyi
Mansfeldin kanssa Tanskan Kristian IV:3en,
mutta kuoli pian.

3. K. Karl Fredrik August (1798-1869),
Slesvig-Holstein-Augustenborgin herttua.
Tanskan kuningassuvun nuoremman haaran päämies.
K. yritti saada haltuunsa Slesvigin ja Holsteinin
herttuakunnat sekä mahdollisesti koko Tanskan,
ja alkoi kiivaan yllytyksen Tanskan hallitusta
vastaan sekä yritti syrjäyttää tanskan kielen
Pohjois-Slesvigistii. Kun hänen lankonsa.
Tanskan kuningas Kristian VIII. julkaisi avoimen
kirjeensä kuningaskunnan ja Slesvigin
yhteisestä perintöjä rj esty ksestä (1S46), esiintyi K.
vastustuksen johtajana. Sodan jälkeen hän
su-kuineen tuomittiin maanpakoon. V. 1852 K. luo-

Kristian IX.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0834.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free