- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1581-1582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristian August ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1581

pui kaikista vaatimuksistaan, mutta Fredrik
Vll:n kuoltua 1863 hän luovutti oletetut
oikeutensa pojalleen Fredrikille. G. R.

4. K. (1722-75), Zweibriickenin herttua,
Ruotsin valta-istuimelle pyrkijä, hallitsi v:sta 1740.
Kun Ruotsissa vv:n 1742-43 valtiopäivillä oli
valittava kruununperillinen, esiintyi K:kin
Ranskan aloitteesta ehdokkaana ja saavutti
aluksi paljon kannattajia varsinkin aatelis- ja
porvarissäädyn hattujen joukossa. K. tuli
tunnetuksi etevänä hallitusmiehenä ja tieteiden ja
taiteiden auliina suosijana. J. F.

Kristian August, Augustenborgin prinssi, ks.
Kaarle August.

Kristian Fredrik, Norjan kuningas, ks.
Kristian VIII, Tanskan kuninkaita.

Kristiania ks. K r i s t i a a n i a.

Kristians amt, amti \Torj an sisämaassa,
Laagen-joen seuduilla; 25,342 knv, 110.081 ns.
(1010). Suurin osa jylhää vuoristoa
(Jotunheimen, Dovre y. m.), osaksi ikuisen lumen
peittämää; 25,5 % on metsää, 3.» °/c peltoa ja niittyä.
Karjanhoito kehittynyt, metsätalous samoin. —
Amti muodostettiin 1781 Kristian VII:n
hal-litusaikana; hänestä se on saanut nimensä.

(E. E. K.)

Kristiansand. linnoitettu merikaupunki
Etelä-Norjassa. Lister og Mandal amtissa, Otter-joen
suun oikealla puolella; 15,151 as. (1910). —
Piispanistuin. —• Rautatie sisämaahan, satama
hyvä. suojainen. Kauppalaivasto 54,704
rek.-tonnia netto (1909), kauppavaihto ulkomaitten
kanssa 34.j milj. mk. (1909). — K:n asema on
kaunis; huomattavia rakennuksia ja laitoksia:
tuomiokirkko, seminaari, katedraalikoulu.
Werge-landin muistopatsas. — K:n perusti 1641
Kristian IV, jonka mukaan se on nimitetty.

E. E. K.

Kristiansborg, hovilinna Kööpenhaminassa:
sen rakennutti 1733-40 kuningas Kristian VI
suurilla kustannuksilla ylelliseen rokoko-tyyliin;
paloi 1794, rakennettiin uudestaan 1800-luvun
en-simäisinä vuosikymmeninä. Toisen kerran K.
paloi melkein kokonaan 1884; siinä säilytetty
taulukokoelma sekä suurin osa arvokkaista
kuvanveistoksista (Thorvaldsenin y. m.) saatiin
pelastetuksi. Valtiopäiväin päätöksen mukaan
ryhdyttiin 1906 sitä uudelleen rakentamaan:
sinne tulee sijoitettaviksi huoneistot hallitsijaa,
valtiopäiviä ja ylioikeutta varten. (E. E. K.)

Kristianstad fknsa’nstäd], samannimisen
läänin pääkaupunki Etelä-Ruotsissa, Ilelge-joen
laskupaikassa Helge-järveen, n. 22 km Itämerestä,
jonka rannalla satamapaikka Åhus: 11,569 as.
(1910) : monen rautatien risteyskohta. Paitsi
lääninhallituksen virastoja K:ssa on Skånen ja
Blekingen hovioikeus, tykistörvkmentin
kasarmit, useita oppilaitoksia, teatteri, Pyhän
Kolminaisuuden kirkko (rak. 1628), säästöpankki
y. m. Teollisuus kehittynyt (myllyjä,
tislaus-laitoksia. kehruu- ja kutomatehdas y. m.);
valmistusarvo 31 milj. mk. 1908. — Kaupungin
perusti 1614 Kristian IV, jonka mukaan nimi.
Joutui 165S Ruotsille. E. E. E.

Kristianstadin lääni, lääni Etelä-Ruotsissa,
käsittää Skänen pohjois- ja itäosan: 6.445 km:.
228,321 as. (1910), 35 km-:llä (asukastiheydeltään
5:s Ruotsin lääneistä). — Pääelinkeino on
maatalous: viljeltyä maata on 40% alasta, luonnon-

1582

niittyä 6%, metsämaata 40%. Huonoimmin
viljeltyjä ovat läänin pohjoiset, Smålandin rajalla
olevat kihlakunnat. Kauraa korjataan eniten (liki
1 milj. hl), sitten ruista, sekaviljaa, ohraa, vehnää;
perunoita n. 3 milj. hl. rehujuurikkaita 2.» milj. hl.
Tärkeä on sokerijuurikkaan viljelys: sato 100,000
ton. Tupakkaa korjataan 587 ton. Maanviljelys
ja karjanhoito (147,318 nautaa, 172,630 sikaa,
29,992 lammasta, 46.393 hevosta 1909) tuottaa yli
oman kulutuksen. Metsiä suuret kartanot
hoitavat hyvin. Kalastus ja kotiteollisuus
huomattavia sivuelinkeinoja. Vuoritvö mitätön.
Teollisuuslaitoksista ovat tärkeimmät viinapolttimot
ja tislauslaitokset (valmistusarvo 41.t milj. mk.
1908), myllyt ja sokeritehtaat; valmistusarvo
kaikkiaan 96.j milj. mk. (1908). — Rautateitä
on 732 km, joista 126 km valtion.
Kauppalaivastoon kuuluu 206 alusta, nettovetävyys 39,800
rek.-ton. — Pääkaupunki Kristianstad.
Valtiopäiville lääni lähettää 15 edustajaa. Lääni
muodostettiin 1719. E. E. K.

Kristiansund, varakas kalastaja- ja
kauppakaupunki Norjan länsirannikolla, Romsdalin
amtissa: 13.012 as. (1910). On rakennettu kolmelle
saarelle, joiden välissä hyvä satama;
rakennukset melkein poikkeuksetta puusta.
Kauppalaivasto 7,-209 rek.-ton. netto (1908), vienti (kalaa,
puutavaroita, voita) 18 milj. mk. (1909). —
Pe-rustuskirjan ja nimen antoi kaupungille
Kristian VI 1742. E. E. K.

Kristianso /-<"/ (ennen Ertliolmene), kolme
vähäistä Tanskalle kuuluvaa, karien ympäröimää
luotoa 18 km koilliseen Bornholmista; 146 as.
(1906). Valotorni. — Aikoinaan linnoitettu.

(E. E. K.)

Kristian Troyesilainen ks. C h r ét i e n

(Chrestien) de Troves.

Kristiern ks. Kristian.

Kristiern Pedersen (n. 14S0-1554), tansk.
hengellinen ja humanistinen kirjailija, oli
tuomio-herrana Lundissa. Lähti Pariisiin 1510, missä
tuli maisteriksi seur. v. Kirjoitti osaksi siellä
osaksi kotimaassa useita teoksia, m. m.
latinai-sen sanakirjan, rukouskirjan ja „Jertegns
pos-til" teoksen. Kristian IT:n käskystä hän
toimitti 1514 painoon Saxo Grammatieuksen
Tanskan historian, siten pelastaen sen häviämästä
sekä aloitti saman teoksen tanskankielisen
käännöksen. V. 1522 K. tuli Lundin arkkipiispan
kansleriksi. Hän piti vielä Kristianin
karkoituksen jälkeen tämän puolta ja oleskeli Kristianin
luona Alankomailla sihteerinä ja kotipappina.
Hän kääntyi 1528 Lutherin oppiin, käänsi Uuden
testamentin ja Davidin psalmit tanskaksi sekä
mukaili Lutherin kirjoituksia. Asettui Malmöhön,
jonne perusti kirjapainon ahkerasti jatkaen
kirjallista toimintaansa, myöhemmin
Kööpenhaminaan. Vielä kreivisodan aikana hän
kannatti entistä hallitsijaansa. — K. Pedersenin
teoksista mainittakoon vielä: uudet laitokset
Tanskan riimikronikkaa ja Kaarle Suuren
kronikkaa, Holger Tanskalaisen kronikka
(käännös ranskankielisestä) 1534, josta tuli suosittu
kansankirja, käännös Lutherin raamatusta ’pain.
1550, n. s. Kristian III:n raamattu), pari
lääke-opillista teosta. K. pederseniä voidaan pitää
Tanskan kirjakielen ja kirjallisuuden
perustajana. [Brandt, „Om Lunde-kanniken K. P. og
lians skrifter".] G. R.

Kristian August—Kristiern Pedersen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0835.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free