- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1583-1584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristian August ... - Kristiinankaupunki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1583

Kristiina—Kristiinankaupunki

1584

Kristiina kuningatar.

Kristiina ks. Kristiinankaupunki.

Kristiina (1626-89), Ruotsin kuningatar,
Kustaa II :n Aadolfin ja brandenburgilaisen
prinsessan Maria Eleonooran
tytär, tunnustettiin 1627
kruununperijäksi, ja tuli
isänsä kuoltua 1632
Ruotsin kuningattareksi,
mutta hollioojahallitus,
johon kuului
valtaneuvos-ton jäsenet, hoiti
halli-1 tusta v:een 1644, jolloin
K. 18-vuotiaana
julistettiin täysi-ikäiseksi.
Hänen kasvatustaan johti
„aluksi hänen tätinsä,
pfalz-kreivitär Katariina,
ja hän sai nauttia
useiden eteväin opettajain
opetusta. K:ssa ilmeni
jo lapsena erinomaiset luonnonlahjat, varsinkin
muisti oli verraton; hän osasi kreikkaa ja
latinaa sekä useita eläviä kieliä ja osoitti terävää
älyä sekä tieteellisissä että valtiollisissa asioissa.
Opintoja hän suurella uutteruudella harrastikin,
mutta naisten toimet eivät häntä miellyttäneet.
Hänen luonteensa ominaisuuksia oli kopeus,
oikullisuus ja itsepäisvys. K:n hallitusaika oli
Ruotsin loistoaika; sotia käytiin voitokkaasti
sekä Tanskan kanssa että Saksassa, ja
Bröm-sebron rauhassa (1645) sekä Westfalenin
rauhassa (1648i Ruotsi sai paljon lisää maita.
Kuningatar otti aluksi osaa valtioasioihin ja
tahtoi itse olla määrääjänä, vastustaen vanhan
valtiokanslerin Aksel Oxenstiernankin
mielipiteitä. Mutta ennen pitkää hän näytti
jättävän valtion edut syrjään ja päästi omat
yksityiset taipumuksensa valloille; hänen hovinsa oli
loistava, vaikka hän muuten elämässään oli
yksinkertainen; suurta anteliaisuutta hän osoitti,
mutta valtion raha-asiat joutuivat huonolle
kannalle sen johdosta, että hän lahjoitteli
sotapäälliköille ja suosituilleen läänityksiä, ja rahan
tarpeessa niitä myytiin ja pantattiinkin. Useita
Euroopan oppineita miehiä, niinkuin Cartesius
ja Hugo Grotius, oleskeli jonkun aikaa hänen
hovissaan, ja myöhemmin ranskalainen lääkäri
Bourdelot ja espanjalainen Pimentelli y. m.
käyttivät hyväkseen hänen anteliaisuuttaan.
Tyytymättömyyttä rupesi ilmaantumaan hänen
tuhlaavaisuutensa takia, ja aatelittomat vaativat
valtiopäivillä läänitysten peruuttamista. K.
huomasi itsekin epäkohdat, mutta itse hän ei ruvennut
niitä poistamaan, vaan luopui hallituksesta, jota
hän jo kauan oli ajatellut. Saatuaan
kruununperi-mvksen siirretyksi serkulleen pfalz-kreivi Kaarle
Kustaalle, K. jätti hänelle hallituksen 1654;
valtiosäädyt myönsivät K:lie vuotuiseksi
eläkkeeksi muutamista maakunnista ja kaupungeista
tulevat tulot, jotka laskettiin noin 200,000
riikin-taalariksi (n. 1,100,000 mk.). Hän lähti heti
Ruotsista ja kääntyi sam. v. Briisselissä salaisesti
katoliseen uskoon; 1655 se tapahtui julkisesti
Innsbruckissa, ja sieltä hän meni Roomaan, jossa
paavi otti hänet juhlallisesti vastaan. Kaarle
X:n Kustaan kuoltua (1660) hän tuli
takaisin Ruotsiin, haluten päästä uudelleen
hallitsijaksi, ja vielä kahdesti myöhemminkin hän
uudisti pyyntönsä, mutta se hylättiin; koettipa

hän päästä Puolankin hallitsijaksi Juhana
Kasimirin jälkeen 1668. Sittemmin hän jäi
Roomaan asumaan, harrastaen tieteellisiä ja
kirjallisia asioita, perusti m. m. sinne akatemian,
joka sitten oli hänen johdossaan. Hänen
viimeisinä elinvuosinaan oli hänen paras ystävänsä
kardinaali Azzolino, jonka hän määräsi
omaisuutensa perijäksi. Hänen ruumiinsa haudattiin
suurilla juhlallisuuksilla Pietariu kirkkoon Roomassa.
[J. Arckenholtz, ,.Mémoires de Christine, reine
de SuOde"; Grauert, „Ch ristine, Königin von
Sehweden und ihr Hof"; Bain, ,,Christina, queen
of Sweden"; Taylor, „Christina of Sweden";
E. Hildebrand, teoksessa „Sveriges historia inti]l
tjugoude seklet"; K. Bildt, „Christine de Suède
et le cardinal Azzolino".] K. O. L.

2. K. (1573-1625), Kaarle IX:n puoliso,
Kustaa II:n Aadolfin äiti. kotoisin
Holstein-Gottor-pista; hoiti v:sta 1611 nuoremman poikansa
Kaarle Filipin holhoojana hallitusta tämän
herttuakunnassa. K. oli tylyluonteinen ja hänen
sanotaan monasti kehoittaneen puolisoansa
ankaruuteen. Kiivaasti hän vastusti Kustaa Aadolfin
aietta mennä naimisiin Ebba Brahen kanssa.

J. F.

Kristiina (1461-1521), Tanskan, Norjan ja
Ruotsin kuningatar, kuningas nannun puoliso.
Saksin vaaliruhtinaan Fredrik Viisaan sisar, oli
etevä nainen; hän puolusti 8 kuukautta
Tukholman linnaa, kun ruotsalaiset 1501 olivat
alkaneet kapinan Hannu kuningasta vastaan. K.
oli hurskas katolilainen, perusti nunnaluostarin
Kööpenhaminaan sekä Odenseen. K. O. L.

Kristiina Maria, Espanjan kuningatar, ks.
Maria Kristiina.

Kristiinankaupunki 1. Kristiina (ruots.
K r i s t i n e s t a d), merikaupunki
Etelä-Pohjanmaalla, Vaasan läänissä,
62° 16’ pohj. lev., 38° 58’
it. pit. Greenwichistä.—
As. kirkonkirj. mukaan
3,146 (1910). joista 908
suomenkiel.; henkikirj.
mukaan 2,694 (1910). —
K. sijaitsee nvk.
maatuneen Koppön saaren
itärannalla, n. s.
,,Kirkko-vuoren" rinteellä.
Asemakaavaltaan (vahv. 1844,
ala 230 ha) se on
vanhanaikainen, kadut kapeita,
säännöttömiä, ahtaine,
mäkisine poikkikujiueen, kivitys vanha;
sähkö-valaistus (o.-y. ..Lumen"). Uuden, vielä
hyväksymättömän (1911) asemakaavan mukaan tulisi
kaupunki laajennettavaksi „Kirkkovuoren"
länsipuolelle, sekä satamalahden itäpuolelle, missä nyk. on
varastomakasiineja, laiturit, hautausmaa, puisto,
ja minne tulee sijoitettavaksi rautatienasema;
satamalahden yli vie 1845 rakennettu 330 m pitkä
kivisilta. Rakennukset ovat puisia,
enimmäkseen vanhoja (K. ei ole koskaan palanut).
Niistä mainittakoon puinen (rakennettu 1700),
nyk. käyttämätön Vanhakirkko, „Ulriika
Eleonoora", jonka alttaritaulu, luultavasti jonkun
keskiaikaisen mestarin tuotetta ja tänne
Saksasta sotasaaliina kulkeutunut, on siirretty
uuteen tiilikiviseen kirkkoon (valm. 1899;
pii-rust. Jae. Ahrenberg); raatihuone, Engelin pii-

Kristiinankaupungin vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0836.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free