Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristiinankaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1585
Kristiinankaupunki
1586
Kristiinankaupungin asemakaava.
KRISTIINANKAUPUNKI V
I
rustama (valm. 1858; torni myöhempi lisäys).
Pääkatuja: Panta-, Itäinen- ja Läntinen
Pitkäkatu; toreja Kauppa-, Vanhankirkon- ja
Uusitori. Puistoja: Itä-,
Kylpyhuoneen-puisto, Raatihuoneen- ja Kirkkopuistikko. Paitsi
edellämainittuja, on iso puisto Högholmen
nimisellä saarella kaupungista etelä-lounaiseen.
K:n pääelinkeino on kauppa. Sisämaasta
johtaa tänne neljältä haaralta maantiet, joita
myöten kristiinalaiset 1860-luvulle, rautateiden
rakentamiseen asti, välittivät suurta kauppaa
silloisen laajan kauppa-alueensa kanssa; esim.
Tampereen raaka-aineet, puuvilla y. m. tulivat
suureksi osaksi K:n kautta. Tällöin K. oli
ajoittain neljäs Suomen kauppa- ja
merenkulku-kaupungeista. Rakennuksen alainen rautatie
hankkinee K:lle takaisin osan entisestä
kauppa-alueestaan. Sataman huonous on tähän asti
vaikuttanut ehkäisevästi K:n kaupan
kehittymiseen. Väylä satamaan (luotsiasema
Högklubbe-nilla) on ahdas ja mutkainen, ilman
johtolois-toja; suunniteltuna on 8 johtoloiston
rakentaminen ja
väylän suorentami-nen, niin että
satamaan
päästäisiin neljällä
kurssilla.
Varsinaista satamaa on (1906)
tarmokkaasti
ryhdytty
syventämään ;
sa-tamalahden perukkaan laskeva Tjöck-joki
oli sitä
arveluttavassa määrässä madallut-tanut kuljettamallaan lietteellä. Nyt on
jo ruopattu
väylä
(pohjale-veys 100 m)
sa-tamalahden itärannalle, van-
Vanha kirkko.
han tervahoviu eteläpuolelle, ’/, km pitkäksi
rakennettavan kivilaiturin (6m:n vesi
matalan-veden aikana) kohdalle (kääntöallas ’/4 km), missä
myös sijaitsee „Tervahovinlaituri", sekä
sisemmäksi kapeampi väylä samoin lahden itärannalla
olevan „Höyrylaivalaiturin" (syvyys 5 m) luo.
Nykyisten laiturien pituus on n. 135 m.
lukuunottamatta matalavetistä „Vanhaa pakkahuoneen
siltaa" kaupungin rannassa. Näiden uudistusten
kustannusarvio nousee 800,000 mk:aan. Satama
on jäistä vapaa n. 7 kk. Laivaliike (1910)
139,994 rek.-tonnia (ilman rannikkoliikennettä),
josta suomalaisia aluksia 54,470 rek.-tonnia. Oma
laivasto käsittää 2 o.-y. „Navigator"in
omistamaa höyryalusta (3.118 rek.-tonnia netto) paitsi
proomuja. Säännöllinen höyrylaivayhteys
rannikkosatamiin. Vientitavaroista puutavarat
ovat tärkeimmät: lankut, battensit ja laudat
1.104.515 mk. (31.340 m3), kaivospölkyt 733,189
mk. (81,583 m3), muita puutuotteita 138.116 mk.
(7,199 m3) ; vähän tervaa (5,454 mk.), voita
(2,268 mk.), lihaa, pihkaa ja puolukoita;
kauraa, ennen huomattava vientitavara, ei viety
ollenkaan. Viennin arvo yhteensä 1.987,9S8 mk.
(1910). Tuonnista tärkeimmät ovat jauhot
4S6.533 mk. (2,376,5 tonnia), kahvi 160,314 mk.,
sokeri 74.358 mk., viini 69,652 mk., polttoöljy
65,137 mk., yhteensä 1.374.879 mk. (1910: tuonnin
arvoihin lisätty tulli). — Tullitulo 232,383 mk.,
satama- y. m. maksut 28,019 mk. (1910;
yllämainitut ulkomaankauppaa koskevat tiedot
Kauppiasyhdistyksen vuosikertomuksen
mukaan). Englannilla, Ruotsilla, Norjalla.
Tanskalla ja Portugalilla on K:ssa sijaiskonsulit sekä
Espanjalla konsuli-asiamies.
Teollisuus on vähäinen: höyrysaha, 2
konepajaa, 2 panimoa, 2 tislauslaitosta,
sähkölaitos; valmistusarvo kaikkiaan 340,000 mk.
(1909); työmiehiä 71 (1910). Käsityölaitosten
valmistusarvo 136,000 mk. (1909). Kalastusta
Uusi kirkko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
