- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1591-1592

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristillinen sosialismi - Kristillinen taide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1591

Kristillinen taide

1592

keskisäiity. Siilien liittyneet työväenyhdistykset
(jäsenluku n. 90,000) ovat viime aikoina
pyrkineet muodostumaan itsenäiseksi
työväenjärjestöksi. Sveitsissä on olemassa sävyltään
kansanvaltainen ja edistysmielinen
katolis-sosiaa-linen liike, jonka edustajista mainittakoon G.
Decurtius ja professorit J. Beck ja K. Eberle.
Englannissa ja Pohjoi s-A m e r i i k a n
Yhdysvalloissa ei ole esiintynyt erikoista
katolis-sosiaalista liikettä, vaikka yksityiset
kirkkoruhtinaat, esim. kardinaalit Manning ja
Vaughan Englannissa, kardinaali Gibbons
Yhdysvalloissa. ovatkin voimakkaasti kannattaneet
so-siaali-reformatorisia pyrintöjä. Sen sijaan on
Hollannissa olemassa joukko
katolis-sosiaa-lisia järjestöjä.

Protestantti s-s osiaalinen liike on
vähemmän yhtenäinen kuin katolis-sosiaalinen liike.
Protestanttisissa maissa kirkko sellaisenaan ei
ole määrännyt eikä maallisesta vallasta
riippuvaisena ollen voikkaan määrätä kantaansa
yhteiskunnalliseen kysymykseen; sen saattavat tehdä
vain yksityiset. Huolimatta protestanttisuuden
yksilöllisestä sävystä on sen helmassa
syntynyt kristillis-sosiaalinen liike usein ollut
valtiososialismiin taipuvainen. Protestanttisuuden
keskuudessa ovat myös esiintyneet ne
kristillis-sosiaaliset riennot, joilla on selvästi
sosialistinen leima. Englannissa
kristillis-sosiaali-nen liike sai alkunsa jo 1840-luvun lopulla
ranskalaisesta vaikutuksesta ja chartismin (ks. t.)
yhteydessä. Sen edustajina oli ryhmä
pappeja, lakimiehiä y. m., F. D. Maurice, J. M.
Ludlow, Ch. Kingsley y. m., jotka sanoivat
itseänsä ..kristillisiksi sosialisteiksi",
osoittaaksensa siten että heidän tarkoituksensa oli
,,saattaa epäsosiaalinen kristillisyys ja epäkristillinen
sosialismi paremmalle tolalle ja vapauttaa
yhteiskunta yksipuolisen yksilöllisyyden pahasta".
Nämä miehet harrastivat etupäässä
osuustoiminnan kehittämistä ja varsinkin
tuotanto-osuus-kuntien perustamista. Tuntuvammin he
kuitenkin ovat vaikuttaneet Englannin
työväenlain-säädäntöön. Samaan suuntaan ovat myöhemmin
toimineet m. m. Ruskin ja A. Toynbee.
Mainittavia kristillis-sosiaalisia yhdistyksiä ovat:
„Chris-tian social union" ja puhtaasti sosialistinen „The
ehurch socialist league". Mitään
kristillis-sosiaa-lista puoluetta Englannissa ei ole muodostunut.
Saksassa protestanttis-sosiaalisten rientojen
edelläkävijöinä olivat sisälähetyksen ystävät J. H.
Wichern ja V. A. Huber. Varsinainen
evankelis-sosiaalinen liike alkoi vasta 1877. Se liittyi
ulkonaisesti pastori R. Todtin sam. v. julkaisemaan
kirjaan .,Der radikale deutsche Sozialismus
und die christliche Gesellschaft". Liikkeen
varsinaisena aiheuttajana oli Saksan julkisessa
elämässä yhä suurempaan merkitykseen
kohonnut sosialismi, jonka taloudellisia vaatimuksia
mainitussa kirjassa evankeliumin kannalta
suopeasti arvostellaan. Sam. v. Todt ynnä
taloustieteilijät A. Wagner ja R. Meyer sekä
hovisaarnaaja A. Stöcker perustivat uskonnollisella
ja perustuslaillis-monarkisella pohjalla toimivan
yhdistyksen „Zentralverein für Sozialreform".
V. 1878 Stöcker ja Wagner perustivat
„kristillis-sosiaalisen työväenpuolueen", jonka ohjelma oli
jyrkästi valtiososialistinen. Uusi puolue saavutti
kuitenkin vähän kannatusta työväenpiireissä.

Etupäässä siihen liittyi käsityöläisiä,
pikkukaup-piaita. virkamiehiä y. m. Stöckerin johtamana se
sai pian yhä vanhoillisemman ja samalla vahvasti
antisemiittisen luonteen ottaen jo 1880 nimekseen
..kristillis-sosiaalinen puolue". Sanottavia tuloksia
ei tämä nyttemmin hävinnyt puolue koskaan
saavuttanut. V:sta 1890 on Saksan
evankelis-sosiaalisen liikkeen keskuksena ollut vuosittain
kokoontuva evankelis-sosiaalinen kongressi, jossa
m. m. useat etevät protestanttiset
yliopiston-opettajat (Harnack, Wagner. Sehmoller, Sohm
y. m.) ovat esittäneet huomattavia lausuntoia,
ja jonka tarkoituksena oikeastaan vain on
evankelisen mielialan vireillä pitäminen.
Kongressissa törmäsi pian vastakkain kaksi suuntaa,
vanhoillinen ja pappismiesten Fr. Naumannin ja P.
Göhren johtama radikaalinen suunta, joka vaatii
aktiivista, pitkälle menevää sosiaalipoliittista
toimintaa. Kun Preussin ylikirkkoneuvosto 1895
oli kieltänyt pappeja ottamasta osaa
sosiaalipoliittiseen agitatsioniin. luopuivat Naumann ja
Göhre papinviroistaan ja perustivat 1896 ,.Der
national-soziale Verein" nimisen
kansallis-sosiaa-lisen puolueen (ks. t.), joka kuitenkin hajosi jo
1903. Evankelis-sosiaalisia työväenyhdistyksiä on
perustettu v:sta 1882 alkaen. Niiden kasvamista
ovat ehkäisseet sisäiset vanhoillisen ja
radikaalisen suunnan väliset riidat ja jäsenten siirtyminen
kristillisiin ja muihin ammattiyhdistyksiin (1909
niissä oli n. 125,000 jäsentä). Myöskin
Ranskassa, Sveitsissä ja Hollannissa on
olemassa protestanttis-sosiaalisia rientoja,
ensinmainitussa maassa perustettiin 1887 yhdistys
„Association protestante pour 1’étude des
ques-tions sociales". Yhdysvalloissa on sekä
sosiaalireformatorisia että sosialistisia
kristillisiä järjestöjä. Tanskassa
kristillis-sosiaalisia aatteita ovat ajaneet m. m. piispa
Marteu-sen. professori H. Westergaard ja valistusseura
„Det sociale sekretariat og bibliotek".
Suomessa syntyi v:n 1905 suurlakon jälkeen
erityisiä kristillisiä työväenyhdistyksiä, syystä että
kristillisen työväen uskonnollisia tunteita
loukkasi se tapa, millä uskonnollisia kysymyksiä
käsiteltiin sosialistisissa sanomalehdissä ja
yhdistyksissä. V. 1906 perustettiin ensimäisessä
kristillisten työväenyhdistysten edustajain
kokouksessa Tampereella Suomen kristillinen
työväenliitto. V. 1910 tarkistetun
ohjelman mukaan liitto ,,pyrkii kristinuskon ja
isänmaanrakkauden pohjalla vapauttamaan kansan
niin hyvin pääoman sortavasta ylivallasta kuin
kristinuskoa halveksivista
maailmankatsomuksista". Ohjelman yksityiskohdat ovat jotenkin
yhtäpitävät sosiaalidemokraattisen puolueen
käytännöllisten vaatimusten kanssa; maalaisohjelma
on kuitenkin itsenäisempi. V. 1909 oli liitossa
110 yhdistystä ja 43 ammattiosastoa.
Valtiopäivävaaleissa sen ehdokkaat ovat saaneet n.
20.000 ääntä; valtiopäiväedustajia on v:sta 1909
ollut 1. J. F.

Kristillinen taide. Kun antiikkinen maailma
oli vaipunut rappiotilaan, toi kristinusko
ihmisille uuden elämänsisällyksen. Eivät ainoastaan
uskonnon ulkonaiset muodot muuttuneet, vaan
maailmankäsityskin muuttui. Kaikkeutta ei
hallinnut enää jumalten ja ihmisten yläpuolella
oleva tasasuhtaisuuden laki, vaan taivaallinen
Jumala, joka vihasi pahaa ja rakasti hyvää. Ih-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0840.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free