- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1609-1610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristophoros ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1609

Kristophoros—Kristuksen kuvat

1610

Jeesus Kristus ou näkymättömän Jumalan
täydellinen ilmoittaja ihmiskunnassa. Jeesuksen
inhimillinen kutsumus oli Jumalan valtakunnan
toteuttaminen maan päällä, joten hänen
tahdossaan ja toiminnassaan ilmenee Jumalan oma
iankaikkinen rakkaustahto. Tämä rakkaustahto
ynnä siilien liittyvä valta maailman yli
muodostaa Kristuksen jumaluuden. Ritschliin
liittyvät lähinnä Herrmann, Wendt y. m.; toiset
hänen oppilaansa kuten Häring ja ,T. Kaftan
ovat lähestyneet vanhaa kirkollista kristologiaa,
toiset taas kuten Bousset ovat lähestyneet
ratsio-nalismia. — Tuloksena jumaluusopin
tähänastisista taisteluista voidaan pitää se vakaumus,
että Jeesuksen persoona erottamattomasti
kuuluu itse evankeliumiin: Jeesuksen julistus Isästä
ja apostolien opettama usko Kristukseen ovat
elimellisessä yhteydessä keskenään ja muodostavat
yhdessä täydellisen evankeliumin. [.I. A. Dorner.
..Lelire von der Person Jesu" {1845-56) ;
H. Schultz, ..Die I.ehre von der Gottheit Christi"
(1881).] E. Ka.

Kristophoros (kreik., = ..Kristuksen kantaja"),
katolinen pyhimys, jonka sanotaan kärsineen
marttyyrikuoleman 3:nnen vuosis. keskivaiheilla.
Ilänen germaanisen jumalaistaruston värittämä
legendansa tietää hänen olleen Palestiinasta tai
Syyriasta. Kun hän oli 12 jalkaa pitkä, ei hän
ylpeydessään tahtonut palvella ketään muuta
kuin mahtavinta ruhtinasta. Huomattuaan, että
se kuningas, jonka palvelukseen hän oli
ruvennut, pelkäsi paholaista, antautui hän paholaisen
palvelijaksi, mutta hylkäsi tämän isännän
huomattuaan hänen pelkäävän Kristuksen kuvaa.
Lähdettyään etsimään Kristusta hän tapasi
erakon. joka oli valmis hänet kastamaan.
Hylät-tyääu kaikki tavalliset parannuksentekokeinot
hän sai tehtäväkseen kantaa pyhiinvaeltajia
erään joen yli. Kerran hän sai kannettavakseen
lapsen, jonka yhä lisääntyvä paino oli
tekemäi-sillään ylimenon mahdottomaksi. Tämä oli
maailman syntitaakkaa kantava Kristus. Toinen,
ehkä vanhempi kertomus antaa hänen sauvastaan
kasvaa palmupuun ja tuhansittain pakanoita
kääntyä tämän ihmeen vaikutuksesta.
Kateellinen prefekti Dagnus panetti K:n vankeuteen,
jossa hän m. m. käännytti häntä viettelemään
lähetetyt neitoset. Mitkään kidutukset
(rauta-raipat. hehkuva tuoli) eivät häneen pystyneet.
Kun häntä kohti suunnattu nuoli ponnahti
prefektin silmään, tarjosi K. päänsä pyövelille, että
hänen verellään silmä parannettaisi. Jakob de
Voragine on yhdistänyt kertomukset
yhtenäiseksi legendaksi (1280). Keskiaika esitti K:ta
kristillisenä Herkuleksena, joka kantaa
Kristus-lapsen yli joen. Hänen päivänsä: kreik.-kat. 9 p.
toukok., room.-kat. 25 p. heiuäk.

Kristuksen kuvat. Autenttisia Kristuksen
kuvia ei ole eikä koskaan liene ollutkaan olemassa.
Augustinus väittää, ettei Kristuksen ulkomuotoa
lainkaan tunneta, jotavastoin muut kirkkoisät
kuvittelivat sitä vuoroin Jes. 52u ja 53 mukaan
rumaksi, vuoroin 45:nnen Psalmin mukaan kau
niiksi. Kirkkoisä Irenæus sanoo gnostilaisilla
olleen ensimäiset Kristuksen kuvat 2:sella vuosis.
Tiiliä vuosis. nähdään myös ensi kerran äitinsä
sylissä istuva Jeesus-lapsi esitettynä
katakombi-maalauksissa. Muinaiskristillisen taiteen
varhaisimpina aikoina esitettiin Kristusta kuitenkin

enimmäkseen vain erinäisten merkkien (ks.
Kristusmonogr a m m i) ja tunnuskuvien
(ks. Kristuksen tunnuskuvat)
muodossa. Vertauskuvallisia ovat ne Rooman
katakombeista tavatut kreikkalais-roomalaista
tarustoa ja taidetta noudattavat maalaukset ja
veistokset. jotka esittävät Kristuksen ihanteellisen
kauniina, käherätukkaisena. antiikkiseen pukuun
puettuna nuorukaisena, jollaisena hänet
tavallisesti ou kuvattu ,,hyväksi paimeneksi" (karitsaa
kantavien antiikkisten Hermeen ja faunin
kuvien mukaan) tai soitollaan luomakuntaa
hurmaavaksi Orfeukseksi. Kristuksen n u o r u k a i
s-tyyppiä käytetään, minkäänlaista yksilöllistä
näköisyyttä tavoittelematta, myöskin
raamatullisia kohtauksia kuvattaessa, ja etenkin
Länsi-Euroopassa tämä tyyppi pysyy vallalla n.
1100-luvulle saakka. Mutta viimeistään jo 4:nnellä
vuosis. alkaa sen rinnalla kehittyä osaksi
kirkon käsitystavan määräämä, osaksi antiikkisista
Zeus-, Asklepios- ja Serapis-patsaista vaikutusta
saanut yksilöi li s-realistisempi, täysin varttunutta,
parrakasta ja hiuksiaan pitkänä,
keskijakauk-sella pitävää miestä esittävä n. s. Kristuksen
historiallinen tyyppi, joka yhä vieläkin
elää taiteessa ja ihmisten mielessä. Ensimäiset
tämän tyypin mukaiset kuvat tavataan jo
katakombeissa, joissa samoinkuin yleensä
muinais-kristillisessä taiteessa Kristusta kuvataan
lempeä-piirteiseksi, kun taas myöhemmissä
mosaiikki-kuvissa. varsinkin kaavamaisen jäykässä ja
juhlallisessa bysanttilaisessa taiteessa, pannaan
pääpaino Kristuksen ankarata kunnioitusta
vaativaan yli-inhimilliseen arvokkuuteen antamalla
hänelle useimmiten ukkomaiset. askeettiset piirteet.

Muinaiskristilliseltä ajalta ovat myös peräisin
legendat Kristuksen muka oikeaperäisistä
muotokuvista. jotka perustuvat historialliseen tyyppiin.
Niiliin kuuluvat n. s. akheiropoieta- 1.
..ihmiskäsin tekemättömät" kuvat, joista kuuluisimpia
ovat Edessan Abgar-kuvat (ks. t.) ja ennen muita
Veronikan liina, josta taru kertoo, että ristinsä
alle uupuva Kristus sai kasvojaan pyyhkiäkseen
Veronika nimiseltä naiselta hikiliinan, johon
Vapahtajan kasvonpiirteiden kuva senjälkeen jäi.
Lisäksi on olemassa taruja siitä, että muka
evankelista Luukas olisi maalannut Kristuksen kuvia,
ja kirkkohistorioitsija Eusebios kertoo Cæsarea
Phjlippi’ssä olleen 4:nnellä vuosis. Kristuksen ja
hänen jalkojensa juureen polvistuvan naisen
(Veronikan I. Berenikeu) pronssi ryhmän. —
Länsi-Euroopan varsinaisessa keskiajan taiteessa
ilmaisevat romaanilaisen tyylin jäykät ja
karkea-tekoiset Kristus-tyypit voimakkuutta ja
maailman-valtiutta. jotavastoin gotiikan Kristus-kuvat ovat
sirompia, nuorekkaampia ja tulkitsevat enemmän
puhtaasti inhimillisiä tunteita. Italiassa
jalos-tuttaa Giotto Kristus-tyypin muodot. Fra
Angelico syventää sielullisen ilmeen ja Leonardo da
Vinci luo (Ehtoollis-kuvassaan) sekä ulkonaisen
että sisäisen täydellisyyden. Eri
taiteilijaluontei-i den suurista eroavaisuuksista johtuvat Kristuksen
perustyypin vaihtelevat muodot 1500- ja
1600-luvuilla, jolloin myös antiikin vaikutus on usein
-angen ilmeinen. Viimeisten vuosisatojen
taiteessa on uskonnollisella puolella verrattain
vähäinen sija. Yleisen Kristus-tyypin esitystavasta
1800-luvulla ansaitsee kuitenkin mainitsemista
| se ihannoiva suunta, jota Thorvaldsen edustaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0849.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free