- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1615-1616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kritisismi ... - Kroatsia-Slavonia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1615

Krizanic—Kroatsia-Slavonia

16Ui

luja . joista monet kansanomaisen, naiivin
sävynsä tähden ovat jääneet kansanlauluina
elämään. K. oli harras kirkonmies ja esiintyi myös
uskonnollisena kirjailijana. 1’. W.

Krizanic, ven. muodossa Krizanits f-zä-)
ja K rt/ia mts, Juri (s. n. 1617), ensimäinen
panslavistinen kirjailija, syntyisin Kroat.siasta,
opiskeli Wienissä, Bolognassa ja Roomassa,
lähti 1659 Vähä-Venäjälle, josta sittemmin
siirtyi Moskovaan. Täällä näyttää hänen
suorapuheisuutensa herättäneen pelkoa ja 1661 hän
sai peitetyssä muodossa käskyn lähteä
Tobols-kiin. jossa hän aikansa kuluksi kirjoitti
..Poli-tika" nimisen teoksen. Vasta tsaari Aleksei
Mi-liailovitsin kuoltua K. 1676 palasi Moskovaan,
josta seur. v. lähti Länsi-Eurooppaan. Hänen
myöhemmät vaiheensa ovat tuntemattomat.
Mainittu ..Politika". joka julkaistiin vasta 1860. on
monessa suhteessa merkillinen. Siinä hän sanoo
venäläisille suoraan heidän heikot puolensa, mutta
on samalla vakuutettu Venäjän kansan suuresta
tulevaisuudesta ja tekee uudistusehdotuksia, jotka
Pietari myöhemmin toteutti. Tässä samoinkuin
K:n matkakertomuksessa ..Putno opisanie od
Le-vova do Moskvi" ja kirjoituksessa ..Besida ko
öerkasom" on läpikäyvänä ajatuksena
slaavilaisten yhteenkuuluvaisuus ja pyrkimys sovittaa
keskenään itäinen ja läntinen kirkko. K:n paljon
puhuttu panslavismi on tuskin johtunut mistään
kansallisesta harrastuksesta, vaan pikemmin
Roomassa silloin suunnitellusta suurenmoisesta
yrityksestä muodostaa yhteisen slaavilaisen
kirjakielen ja sen avulla saattaa itäisetkin slaavit
katolisen kirkon yhteyteen. Ja tällaisen yrityksen
toteuttajaksi oli K:n tarkoituksena tulla. Hänen
kootut teoksensa julkaisee Moskovan
historiallinen seura. J. J. M.

Krmann, Daniel (1663-1740), Unkarin
slo-vaakkien luterilaisen kirkon superintendentti;
kävi 1708 Kaarle XII:n puheilla Mohilevissa
anoen apua Unkarin sorretuille protestanteille
ja seurasi Kaarlea Benderiin asti; laati
näkemistään Ukrainan sotaretkellä latinaisen
kirjoituksen: ..Historia ablegationis Dni
superinten-dentis Danielis Krmann et Dni Samuelis
Po-horszky ad regem Suecia» Carolum XII"
(painettu 1904 Unkarin tiedeakatemian julkaisussa
..Monumenta Hungariæ historiea", 23 nid.).

Kroaatit ks. S e r h o-k r o a a t i t.

Kroasee-kangas (ransk. croiser = risteyttää),
varsin useiden kangaslajien nimitys. 1.
Silkkikankaista a) eräs 4-niitinen toimivaltainen toi
-mikäs; b> edellisen kaltainen mutta 8-niitinen
silkkikangas, myös tunnettu nimellä „virginie";
e) eräs 3-niitinen silkkitoimikas, ..sätin de Lyon".
2. Villakankaista sekä 3-niitinen loimivaltainen
että 4-niitinen tasavaltainen ohut toimikas, joita
usein käytetään naisten pukukankaiksi, kulkevat
tällä nimellä. 3. Sidokseltaan edellisen kaltainen
hieno puuvillakangas käv usein nimellä kroasee,
mutta melkein tavallisemmin nimellä ,.merino".

Kroatsialaiset, slaavilainen kansa, varsinaisen
Kroatsian ja Pohjois-Dalmatsian asukkaat, ks.
S e r b o-k r o a a t i t.

Kroatsian kieli ja kirjallisuus ks. S e r b o
kroatsian kieli ja kirjallisuus.

Kroatsia-Slavonia Ikroats.
Hrvatska-Slavo-nija, unk. Borvät-Szlavönorszug), kuningaskunta,
joka siilien 1881 liitetyn k.-8:laisen sotilasrajan

kera kuuluu sisällisesti itsenäisenä Unkarin
valtioon: 42,501 km3. 2,693,346 as. (arv. 1909),
63 km3:llä. — Alueen länt. osa ulottuu
kolmeen rinnakkaisjonoon (Velebit, Kapela,
Pljese-vica) järjestyneen karstiylätasangon yli
Adrianmeren rantaan, käsittäen Unkarin ainoan
merenrannikon. Pohjoisosa on myös vuorista: tänne
tunkeutuvat Alppien haarakkeet Uskokit (1,181 m),
Macelj- (6S0 m), Ivanscica- (1.061 m) sekä
näistä itäänpäin, jokseenkin vuoriseen
Länsi-Slavoniaan ulottuvat Bilo-vuoret. Slavonia,
joka kiilamaisesti pistäytyy rajajokien
Draa-van ja Saavan väliin, on yleensä alavaa, paikoin
suoperäistäkin maata; poikkeuksena itäosassa
yksinäinen vuori Fruska gora (546 m). —
Vesistä juoksee 82,s % Tonavaan Draavaa ja Saavaa
sekä jälkimäisen lisäjokia (Sotia. Krapina,
Kulpa ja Uuna) myöten. Adrian mereen laskee
ainoastaan vähäisiä rannikkojokia. Katoavia
jokia on monta, kuumia lähteitä samoin. — Ilmasto
sisämaassa mannermainen: v:n keskilämpö
Agra-missa + 11.3° C (tammikuun —0.5° C. heinäkuun
+ 22°C), Fiumessa -f 13,5° C, karstilla
ainoastaan + 8°-+6° C. Rantaseuduilla raivoaa usein
born-tuuli. Sisämaassa sataa n. 600 mm,
rannikolla ja karsti-alueella 1.300 mm. Viimemainittu
on karua ja vähäkasvuista. muuten maa on
hedelmällistä ja viljelyskelpoista. Maasta on 34.2 %
peltoa, kasvi- ja viinitarhaa, 24.s % laidunmaata
ja niittyä, 35,7 % metsää. — Pääelinkeino on
maanviljelys; siitä elää 85 % väestöstä. Sato
raha-arvon mukaisessa järjestyksessä: vehnä 0,s«
milj. ton., maissi O.ss milj. ton.. perunat 0,n milj.
ton.. kurpitsat O.71 milj. ton., pavut, kaura,
ruis; teollisuuskasveista viljellään mainittavassa
määrässä ainoastaan hamppua 6 milj. kg. ja
pellavaa 3,5 milj. kg. Viiniköynnös on tärkeä; sato
1.08 milj. hl (tilastonumerot v:lta 1909, samoin
kaikki seur.). Hedelmänviljelys, vars. luumujen,
huomattava; luumuista valmistetaan kotoista
viinaa (slit-orils). — Metsistä saadaan maan
tärkein kauppatavara. — Karjanhoidon haaroista on
sikainhoito huomattavin; runsaasti on lehmiä,
lampaita ja hevosia, vaikka laatunsa puolesta
yleensä jalostamattomia. Silkkiäistoukan viljelys
tuottaa 0.28 milj. kg silkkikoteloita. —
Vuori-kaivoksissa työskentelee 3.500 henkeä: tuotanto
ruskohiiltä O.s milj. ton.. vähän rautamalmia,
rikkiä, kuparia y. m. — Teollisuus etupäässä
koti-ja käsiteollisuutta, tuottaen mattoja,
harsokankaita j. 111. s. Suurempia teollisuuslaitoksia oli 223,
niissä 19.453 työntekijää, liki puolet
puuteollisuuden alalla. — Rautateitä 2,107 km; suurimmat joet
kulkukelpoisia. — Liikenne K.-S:n merisatamissa
ei ole päässyt täysin kehittymään Unkarin
hallituksen suosiessa Unkariin vapaakaupunkina
liitettyä Fiumea. Tärkeimmät K.-S:n satamat ovat
Cirkvenice. Portoré. Selce. Novi. Zengg ja
Buc-cari: kaikissa satamissa selvitettiin yhteensä 2,s;
milj. rek.-ton. Kauppalaivasto käsittää
ainoastaan 1.592 rek.-ton. — Sähkölennätinlinjoja oli
3,139 km. postitoimistoja 430.

Väestön enemmistönä ovat eteläslaavit:
kroatsialaiset 60.8 % ja serbialaiset 25,s %.
Saksalaisia 5.« %. unkarilaisia 4.4% (1900 oli molempia
viimemainittuja 5,« % ja 3.8%). —
Roomalaiskatolisia 71,5 %, oikeauskoisia
kreikkalais-kato-I lisiä 25,i%, evankelisia l.i%. juutalaisia 0.8%.

Maasta siirtvi 13.441 henkeä. — Kansansivis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0852.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free