- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1617-1618

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kroatsia-Slavonia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1617

Kroatsia-Slavonia

1618

tys on vielä alhaisella kannalla: 1900 oli 6 v.
vanhemmista 44,t <JC luku- ja kirjoitustaitoisia,
mutta tarmokasta työtä tehdään sivistyksen ja
kansallisen itsetietoisuuden kohottamiseksi.
Kansakouluja 1.611. joissa 262,362 oppilasta,
alkeiskouluja 30. opp. 3.462. keskikouluja ja
korkeampia oppilaitoksia 32. opp. 8,000. ammatti- v. m.
erikoiskouluja 64. opp. 4,324.
Kroatsialais-ser-bialaisen sivistyksen ahjo on Zagrebin Agramin)
yliopisto.

Unkarin kanssa 1S68 ja 1873 tehtyjen
sopimusten mukaan K.-S :11a on autonomia sisällistä
hallintoa, uskonto- ja opetusoloja sekä
oikeudenhoitoa koskevissa asioissa. Hallitusta hoitaa
Unkarin ministeripresidentin ehdotuksesta
kuninkaan nimittämä baani sekä kolme
edellämainittujen virastojen esimiestä. Yllämainituissa
asioissa Iv.-S:n maapäivillii on
lainsäädäntövalta. Maapäivillä istuu 90 valittua ja 45
itseoikeutettua jäsentä. Unkarin valtiopäiville K.-S:n
maapiiivät lähettävät 40 edustajaa ala- ja 3
edustajaa ylähuoneeseen, sekä valtakunnan
delegatsio-niin 5 jäsentä. Unkarin ministeriössä on
erityinen K.-S:n ministeri. — Tuloista jätetään
56 % Unkarin kanssa yhteisiin menoihin.
Hallintoa varten K.-S. on jaettu 8 komitaattiin. —
Pääkaupunki Zagreb lunk. Zägrdb, saks. Agraw).
—■ Maan viirit: punainen valkoinen-sininen.

E. E. K.

Historia. Nykyinen K r o a t s i a oli
vanhimpaan aikaan illyrialais-sukuisten
pannonia-laisten asuma: Octavianus valloitti maan 35
e. Kr. ja liitti sen roomalaiseen Pannonia
provinssiin. Valtakunnan jaossa 395 j. Kr. se
tuli kuulumaan Länsi-Roomalle.
Kansainvaellusten aikana se kuului eri herroille, m. m. 500- ja
600-luvulla Itä-Roomalle, kunnes 634-38
slaavilaiset kroaatit anastivat maan. joka heistä sai
nimensä (keskiajan K. käsitti kuitenkin osaksi
toisen alueen kuiu nykyinen, nim. Länsi-K:n.
Bosnian ja osan Dalmatsiaa; muu osa K:aa taas
kuului siihen aikaan Slavoniaan i. Aikoinaan K.
kuului Kaarle Suuren valtakuntaan ja
vastaanotti myös roomalaiskatolisen uskon. X. 900
kroaatit oltuaan taas jonkun ajan Itä-Rooman
alla. pääsivät täysin itsenäisiksi:
kuuluisimmat heidän kuninkaistaan olivat Kresimir II
Suuri 1009-351 ja Kresimir Pietari (1053-73),
jotka laajensivat valtakuntaa länteenpäin
Dal-matsian rannikolle saakka. Sittemmin syntyi
si-sällisiä riitaisuuksia, joiden johdosta unkarilaiset
valloittivat maan 1091: K. säilytti kuitenkin
sisällisen itsenäisyytensä. Hallinnon etunenässä
oli baani. jota virkaa usein hoitivat Unkarin
kuninkaalliset prinssit. Lyhyitä väliaikoja
lukuunottamatta K. sittemmin pysyi Unkariin
yhdistettynä: se tuli sentäliden myös (v:sta 1527)
kuulumaan Habsburg-suvun alueihin. Samoihin
aikoihin perustettiin K:n Sotilasraja. Kun
kaak-kois-osa maasta menetettiin Turkille, liitettiin
sen korvaukseksi K:aan uusi alue. unkarilainen
K., muodostettu muutamista (siihen saakka
sla-vonialaisista) komitaateista (Agram y. m.i.
1600-luvun alussa turkkilaisten hallussa oli suurin osa
K:aa. mutta he antoivat Karlowitzin rauhassa
1699 takaisin valloittamansa maan Unna-jokea
myöten. — Slavonian ensimäiset tunnetut
asukkaat olivat skordiskit, sittemmin
pannonia-laiset: Augustus laski maan Rooman vallan alle.

Kansainvaellusajan lopulla sen valtasivat
slaavilaiset heimot; se tuli myös kuulumaan
frankki-laiselle ja sittemmin Kroatsian valtakunnalle.
V:sta 1091 S. kuului Unkarille. 1500-luvulla
turkkilaisvalta levisi yhä laajemmalle maahan;
vasta keisari Leopold I:n aikana koko S.
valloitettiin takaisin ja liitettiin Karlowitzin
rauhassa osaksi Unkariin osaksi Sotilasrajaan.

Vv. 1767-77 K.-S:aa ja Dalmatsiaa hallittiin
yhteisesti Illyrian nimellä, mutta myöhemmin
kukin maa taas muodosti erityisen kuningaskunnan;
Sotilasrajaa hallittiin erikseen. Vv. 1809-13
Saavasta itään oleva osa kuului Ranskan
keisarikuntaan. sen ..Illyriläisiin maakuntiin".
Napoleonin kukistuttua 1814 K. ja S. jälleen
joutuivat Unkarin kruunulle, säilyttäen kuitenkin
erityisen hallintonsa. Kun unkarilaiset n. 1S40
yrittivät tehdä unkarin kielen niissä viralliseksi,
vastustivat sitä slaavilaiset; näiden maiden
kansallinen puolue tahtoi yhdistää K:n. S:n ja
Dal-matsian yhteiseksi slaavilaiseksi
kuningaskunnaksi.

V. 1848 tämän puolueen toiminta vilkastui ja
viha Unkaria vastaan yltyi. Kroatsialainen
Jel-lachich. joka valittiin baauiksi, ryhtyi
julkiseen kapinaan Unkaria vastaan. Wienin
keisarillinen hallitus oli alussa vastustavalla
kannalla. mutta antoi sitten hyväksymisensä
eteläslaavilaiselle liikkeelle. Jellachich hyökkäsi
sotajoukkoineen Unkariin, mutta lyötiin takaisin;
kroatsialaiset pysyivät kuitenkin koko sodan
aikana Itävallalle uskollisina. Palkinnoksi tästä
K. ja S. erotettiin Unkarista ja yhdistettiin
erityiseksi kruununmaaksi. — Kun Itävallan
hallitus alkoi kallistua perustuslaillisuuteen, olivat
eteläslaavilaisetkin tähän tyytyväisiä, mutta 1861
annettu .,helmikuun valtiosääntö", joka tavoitti
suurempaa keskitystä, herätti taas vastustusta.
K:n maapäivät, joilla kiivaasti riideltiin
varsinkin suhteesta Unkariin, hajoitettiin
useamman kerran. Ankaroilla toimenpiteillä Unkarin
hallitus sai vihdoin syntymään
unkarilaismielisen enemmistön maapäivillä, joten saatiin aikaan
sopimus Unkarin kanssa; siinä määrättiin
K.-S:n edustajain luku Unkarin valtiopäivillä
sekä sen osuus Unkarin kanssa yhteisiin
menoihin. Tämä sopimus tarkistettiin 1873 (ks.
K.-S., hallinto). V. 1870 Fiume yhdistettiin
Unkariin, mutta muu rannikkoalue K.-S:aan.
Sotilasraja liitettiin lopullisesti K.-S:aan 1881.

— Bosnian miehittämisen johdosta 1878 elpyi
slaavilainen liike, ja 1883 syntyi levottomuuksia,
jotka olivat tähdätyt Unkaria ja baania. kreivi
Khuen-Hédervårya vastaan. K.-S:n osuus
Unkarin kanssa yhteisiin menoihin korotettiin 1889;
sopimus uudistettu 1904. — Iv:ssa vallitsi edelleen
tyytymättömyyttä vanhentuneen vaalijärjestelmän
ja ankaran paiuotarkastuksen tähden.
Taloudellinenkin tila huononi ja riita Unkarin kanssa jatkui.
V. 1904 tapahtui uusia verisiä levottomuuksia ja
unkarilaismielisiä ahdistettiin. Liike tosin
kukistettiin, mutta Khuen-Héderväryn täytyi poistua:
hänet nimitettiin Unkarin ministeripresidentiksi.

— Unkarin perustuslaki-pulan johdosta 1905
yltyi taas slaavilais-kansallinen kiihotus. Tiszan
kukistuminen Unkarissa vaikutti, että K.-S:n
kansallismielinen puolue joutui tappiolle
vaaleissa 1906. ja maltillinen puolue sai
enemmis-töu: olot jäivät kuitenkin edelleen levottomiksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0853.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free