- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1619-1620

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kroatsia-Slavonia - Krodegang ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1619

Krodegang- Krohg

1620

Kun Unkari 1907 asetti vaatimuksen, että
valtionrautateiden virkamiehet K:ssa osaisivat myös
unkarin kieltä, herätti tämä yleistä
tyytymättömyyttä, eikä vaatimusta voitu toteuttaa. V. 1908
tapahtuneen maapäiväin toistaiseksi
keskeyttämisen johdosta hallittiin K:ssa jonkun aikaa
ilman säännöllistä menoarvion myöntämistä.
Sam. v. tapahtunut Bosnian lopullinen anastus
herätti jälleen kaikissa eteläslaavilaisissa
suuria toiveita; vaadittiin nyt Bosnian
yhdistämistä K.-S:aan ja Dalmatsiaan; Unkari tätä
vastusti. Suurta huomiota herätti
valtion-kavallusjuttu Agramissa 53 henkilöä vastaan,
joiden arveltiin Serbian avulla puuhanneen
kapinaa ja „Suur-serbialaisen valtakunnan"
perustamista K:n, Dalmatsian ja Bosnian osista. Osa
syytetyistä tuomittiin vankeuteen, mutta ylempi
oikeus kumosi tuomion 1910. -— Unkarin uuden
— Khuen-Hederväryn johtaman — ministeristön
iv:sta 1910) aikana laajennettiin valtiollinen
äänioikeus. G. R.

Krodegang (C h r o d e g a n g), frankkilainen
kirkkoruhtinas (k. 766), tuli Kaarle Martelin
hovipapistoon ja referendariukseksi. kohosi 742
Metzin piispaksi ja nimitettiin sittemmin
arkkipiispaksi, sai palliumin ja oikeuden valita
piispoja. K:n suurin ansio on hänen
ponnistuksensa rappeutuneen frankkilaisen papiston kurin
kohottamiseksi. Tämän tarkoituksen
saavuttamiseksi hän vaati pappeja noudattamaan
luostareille säädettyä elämänjärjestystä. Hän laati,
aluksi Metzin tuomiokirkon papistoa varten
aiotun, 34 lukuun jaetun säännön, joka
enimmältä osalta oli otettu Benediktuksen
luostari-säännöstä. Sittemmin K:n sääntö saavutti
varsin yleisen käytännön.

Krog /-H Arnold Emil (s. 1856), tansk.
taiteilija. Suoritti 1879 arkkitehtitutkinnon
Kööpenhaminan taideakatemiassa, harjoitti
sittemmin etup. arkkitehtuurimaalausta, kunnes
kokonaan antautui koristeellisen taiteen alalle ja tuli
1885 Kööpenhaminan kunink. posliinitehtaan
taiteelliseksi johtajaksi. V. 1900 K:sta tuli tämän
tehtaan johtaja, ja varsinkin juuri hänen
ansiostaan tehtaan tuotteet ovat saavuttaneet
maailmanmaineensa. K. ei ole ainoastaan erinomainen
johtaja, joka on osannut tehtaaseensa kiinnittää
joukon eteviä maalareita ja kuvanveistäjiä, vaan
hän on myös monipuolinen ja hienoaistinen
toimiva taiteilija. Japanilaisen taiteen vaikutus
ilmenee hänen dekoratiivisessa tyylissään, jonka
koristemuotoina hän suurimmaksi osaksi
käyttää kansallisia kasvi- ja eläinaiheita. E. R-r.

Krog [krög], Giaa (s. 1847), norj.
nais-asianajaja, toimi ensin opettajana, otti 1884
osaa Norjan naisasiayhdistyksen ja 1885
naisen-äänioikeusyhdistyksen perustamiseen, ollen
viimemainitun puheenjohtajana v:een 1898, jolloin
ryhtyi johtamaan
maalaisnaisenäänioikeusyhdis-tystii; naisasialehti „Nylaende"n toimittaja;
perusti 1904 Norjan naisten kansallisneuvoston,
jonka puheenjohtaja on; julkaissut „Norske
kvinders sociale og retslige stilling" (1894).

Krogh [krög], Gerhard Christof von
(1785-1860), tansk. sotilas, kohosi armeiassa
kenraalimajuriksi. Slesvig-holsteinin sodan aikana
K. määrättiin kaksi eri kertaa ylipäälliköksi
ja sai Istedin ratkaisevan voiton
slesvig-holstei-nilaisista (25 p. heinäk. 1850). G. R.

Krogius /kri-], Ruotsista 1600 luvulla
Suomeen siirtynyt suku. — 1. Paul K. (1689-1762),
pappi; K. on tullut kuuluisaksi kirjavista,
näiden aikojen oloille kuvaavista elämänvaiheistaan,
hänen kun täytyi sekä Ison vihan että Pikku
vihan aikana paeta venäläisten tieltä ja poistua
Ruotsin puolelle; toimi useissa papinviroissa
sekä Suomessa että Ruotsissa; kuoli Pieksämäen
kirkkoherrana. — 2. Lars Thiodolf K.
11832-90), merikapteeni, rupesi 1850 merimieheksi
ja tuli 1856 kapteeniksi; oli 1857-63
venäläis-ameriikkalaiseu komppanian palveluksessa,
1863-89 Helsingin merikoulun johtajana; v:sta 1884
Suomen höyrylaivaosakeyhtiön johtajana. K.
toimi menestyksellä Suomen merenkulun
kehittämiseksi ja säännöllisen laivaliikenteen
aikaansaamiseksi Englantiin, Saksaan, Ranskaan,
Espanjaan y. m.: oli puheenjohtajana tai jäsenenä
useissa merenkulkuasioita käsittelevissä
komiteoissa; porvarissäädyn jäsenenä v:n 1872-85
välisillä valtiopäivillä.

3. Frans Ali Bruno K. (s. 1864), suom.
lääkäri, tuli 1892 lääket. ja kirurg.
tohtoriksi väitöskirjalla: ..Reeherches bacteriologiques
sur 1’infection urinaire" sekä 1901 kirurgian
professoriksi Helsingin yliopistossa. Laajan
käytännöllisen lääkärintoimintansa ohella K. on
erittäinkin kohdistanut mielenkiintonsa
umpisuolentulehduksen ja vatsakalvontulehduksen
ynnä kasvannaisten kirurgiseen hoitoon. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: „über die vom
Pro-eessus vermiformis ausgehende diffuse eitrige
Feritonitis und ihre chirurgische Behandlung"
(1901), „Die Frühoperation bei akuter
Appen-dicitis" (1905), „über die chirurgische
Behandlung der diffusen eitrigen Peritonitis" (1907).
Myöskin kansantajuisia kirjoja K. on
julkaissut: „Om den s. k. blindtarmsinflammationen"
(1906) sekä „Föreläsningar öfver urinvägarnas
kirurgiska sjukdomar" (2:nen pain. 1909).

il. O-B.

Krohg [krög], Christian (s. 1852), norj.
taidemaalari ja kirjailija. Suoritettuaan
lainopillisen virkamiestutkinnon K. opiskeli
Karlsruhessa ja Berliinissä maalaustaidetta Gussowin
johdolla. 1870-luvun lopulta K. on vuoroin
asunut Pariisissa, jossa hiin monena vuonna toimi
maalausakatemian opettajana, vuoroin
Kristiaa-niassa, jonka 1909 uudestiperustetun maalaus- ja
kuvanveistoakatemian professoriksi ja johtajaksi
hän sam. v. tuli. Kotimaassaan K. oli
ulkoilma-maalauksen uranaukaisijoita ja kuului Norjan
taide-elämässä 1880-luvun vaiheilla vallinneen
murroskausi-taistelun johtomiehiin. K:n
runsas-tuotteinen toiminta realistisena taidemaalarina
käsittää kuvauksia rannikkoväestön, etenkin
luotsien ja kalastajien, sekä Kristiaanian
köyhälistön elämästä (esim. pääteos „Albertine", 1887,
Norjan kansallisgalleriassa). Lisäksi K. on
maalannut luonteenkuvaukseltaan oivallisia
muotokuvia (esim. Gerhard Munthen ja „Tädin"
kuvat) ja tehnyt lukuisasti piirustuksia (julkaistu
kokoelmissa ..Lodsen" ja „Kunstnere") sekä
kir-jankuvituksia (m. m. Ibsenin ..Terje Vigen"iin).
— Kirjailijana K. on sanomalehdissä ja
aikakauskirjoissa hyvin usein käsitellyt taidekysymyksiä
ja ennenkaikkea hän on kirjoittanut harvinaisen
vilkkaita ja sattuvia ,,haastatteluja" (osaksi
kirjanmuodossa julkaistut). Hänen kaunokirjal

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0854.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free